Oehlenschläger, Adam Gottlob

Oehlenschläger, Adam Gottlob

1779–1850. Tanskalainen runoilija.

SAKSA. KUVAUKSIA JA ARVIOINTEJA MATKALTA 1840–1841 Tukholma 1842

Päivämäärä: 
15.5.1842
SISÄLLYS   I Kööpenhamina. – Matka Kielin, Hampurin, Bremenin, Osnabrückin ja Münsterin kautta Düsseldorfiin II Mietteitä Saksan kansakunnastasta ja kansallishengestä. Preussi, sen laitokset ja suhde muuhun Saksaan III Matka Reinillä. Köln, Bonn, Siebengebirge, Koblenz ja sen ympäristö, Bingen, Niederwald, Rheingau, Mainz ja Mannheim IV Heidelberg. Matka Stuttgartin kautta Tübingeniin. Schwaben; maa, tavat ja elämäntapa, kansanjuhlat V Baijeri. Augsburg, München: kaunista taidetta, elämäntapa. Maalaustaiteen galleriat VI Wien. Tietoja Itävallasta. Teatteri VII Berliini. Saksan yliopistot ja...

Saima nro 32, 7.8.1845

Päivämäärä: 
7.8.1845
Kuopio Sää jatkuu kuivana ja lämpimänä niin että kaura kellastuu ja muutkin kasvit kärsivät kuivuudesta. Kuivuus on myös haitannut kaskimaiden kylvöjä. Kelpo kaupunkimme saa kuivuuden vuoksi kärsiä aloitettujen puuistutusten menettämisestä. Puiden istuttaminen oli tosin yksityisten urakoitsijoiden tehtävänä, joten tappio koskee lähinnä heitä, mutta kaupungin kaunistaminen joka tapauksessa siirtyy epämääräiseen tulevaisuuteen. Terveysveden juojat näyttävät vakavilta, luultavasti siksi että heidän vesikuurinsa päättyy pian ja sen mukana hajoaa myös tuo uskollinen piiri, joka soi heille viihdy...
Termit: 

Kallavesi nro 14, Saiman liite, 21.11.1846

Päivämäärä: 
21.11.1846
Kotimaista kirjallisuutta Suomennettua runoutta Saimme Lönnrotin Suomi 1845 -kirjassa julkaisemista käännöksistä aiheen tähän artikkeliin, jota varten olisimme kovin kaivanneet parempaa isänmaamme kielen taitoa. Toivomme silti, että taitavammatkin suhtautuvat vaivannäköömme niin suopeasti kuin voivat. Mielestämme on erittäin tärkeää, että nouseva suomenkielinen kirjallisuus alistetaan tarkan kritiikin kohteeksi, ei vain kielen vaan myös sisällön suhteen. Pelkästään kielentutkijoille ja kieliopin tuntijoille kirjoittaminen olisi samaa kuin jättää kakki toiveet suomenkielisestä kirjallisuudes...
Paikat: 

Prokuraattorille, konsepti

Päivämäärä: 
31.12.1846
[vuoden 1846 lopussa] Minun on pakko jälleen valittaa Jalosukuiselle Hra Prokuraattorille, Salaneuvokselle ja Ritarille, joka toimii Hallitsijan kaikkein armollisimmin nimittämänä maan lakien ja laillisten menettelytapojen oikean noudattamisen valvojana, siitä yhä jatkuvasta laittomasta menettelystä, johon ryhtymistä Kuopion läänin kuvernööri, jalosukuinen Adolf Ramsay on pitänyt sopivana toimiessaan julkaisemani sanomalehden Saiman sensorina. Minun on pakko näin toimia, koska kukaan kansalainen ei saa välinpitämättömästi seurata sivusta lain selvää rikkomista, koska sananvapaus on niin pyh...

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1849: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.4.1849
I. Aura II. II. VII & VIII. Åbo 1848. (20 ja 25 kop. hop.)   Julkaisija on näiden molempien vihkojen kohdalla onnistunut tekemään paljon paremman valinnan kuin edellisissä. Luonnollista kyllä, joskin tuskin imartelevaa kotimaisen kaunokirjallisuuden tekijöille – nämä vihot näet koostuvat pääasiassa käännöksistä. Vihko VII sisältää Oehlenschlägeriltä runot ”Hyvä Balder” ja ”Pieni paimenpoika”. Erinomaisen runoilijan nimi tekee näiden runojen kauneuden ylistyksen tarpeettomaksi. Kuten tiedetään, Tanskassa ja Ruotsissa, jälkimmäisessä maassa heti kärkeen Tegnérin suulla, ollaan tunnustettu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1849: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.10.1849
Numerossa 7 aloitetun artikkelin jatkona seuraa tässä luettelo eräistä kaunokirjallisista tuotteista. Lukijan suosiollisella luvalla otamme tässä silti edelliseen liittyen ensin käsiteltäväksi erään tilastollisen ja kansantaloudellisen työn, joka tämän kirjoittajasta on näyttänyt olevan tavallista arvokkaampi. Se on:   Konungariket Sveriges industriela tillstånd år 1847 [Ruotsin kuningaskunnan teollisuuden tila vuonna 1847]; kirj. O. J. Rawert. Käännös. Stockholm 1849.   Tekijä on tanskalainen. Jokainen hänen teoksensa sivu todistaa, että hän on vaivaa säästämättä ja suurella totuudenrakkau...
Paikat: 

Emilie Björksteniltä

Päivämäärä: 
20.1.1861
Savijärvi 20.1.1861   Sydämelliset kiitokset kirjeestä, ja varsinkin siitä, että Professori Snellman osoittaa kiinnostusta minun pikku säkeisiini, minkä voin todeta osoitetuista puutteista, jotka olen tarjoutunut kykyni mukaan korjaamaan. Mutta älkää pahastuko vaikka minullakin on vähäisiä huomautuksiani, Herra Professorihan saa toki itse toimia oman harkintansa mukaan. Tegnerille ja Franzenille omistetut runot olen muuttanut; vaikken usko että ne siitä paranivat; samoin nuo pari sanaa Wallinin runoon. Mutta koska ilmaisen ainoastaan omia ajatuksiani, pyydän kauniisti, että Nikanderin säkee...
Kirjeenvaihto: