Helsinki

Laki- ja talousvaliokunnan mietintö laajennetusta kauppa- ja elinkeinovapaudesta, lausunnot valtiopäivillä 23.5.1867

Päivämäärä:

23.5.1867

Herra Snellman: Niihin perusteisiin, jotka vapaaherra von Troil on esittänyt säännöksen säilyttämisen puolesta, pyydän saada lisätä, että kun kauppiaan laskulle ja kauppakirjalle on hyväksytty tietty todistusvoima, niin toivottavaa on ainakin, että kauppias, vaikka hän antaisikin jonkun muun panna toimeen laskunsa, itse tietäisi, mitä niissä sanotaan. Olen vakuuttunut siitä, että jos tämä säännös poistetaan, niin myös kaupungeissa on oleva kauppiaita, jotka eivät edes osaa lukea. – – Herra Snellman: Sitä paitsi herra Linderin esittämästä perustelusta käy ilmi, sikäli kuin ymmärrän, että on ...

Henkilöt:

Troil, Samuel Werner von

Bronikowski, Fredrik Edgar Leonard

Aleksanteri II

Linder af Svartå, Fridolf

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Senaattori

Kaupankäynti

Toimitusvaliokunnan ehdotus esitykseen Suomen painovapaudesta, lausunto valtiopäivillä 24.5.1867

Päivämäärä:

24.5.1867

Herra Snellman: Katson velvollisuudekseni paitsi kuunnella asiasta käytävää keskustelua myös lausua siihen sanasen. Kun kysymyksessä on käsitykseni mukaan menetetty asia, niin voitaisiin toki ajatella, että on yhdentekevää, mitä siitä vielä keskustelussa sanotaan, mutta pidän valitettavana, että nyt esillä oleva kysymys herätettiin sinä muodossa kuin se herätettiin, koska se vain lisää sen päätöksen toivottomuutta, johon ritaristo ja aateli ovat jo osallistuneet. Perustuslaissa puhutaan tosin valtakunnanneuvostosta ja asioista, joissa Hänen Majesteettinsa tulee uusien lakien kohdalla kuulla...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö rautatien rakentamisesta Riihimäen asemalta Helsingin–Hämeenlinnan rataa Lahden ja Viipurin kautta Pietariin, lausunto valtiopäivillä 24.5.1867

Päivämäärä:

24.5.1867

Herra Snellman: Olen nöyrimmin pyytänyt puheenvuoroa, koska minulla on nähdäkseni tilaisuus ilmoittaa pari valiokunnan mietintöä valaisevaa seikkaa, mutta minä toimisin vastoin sitä mitä katson velvollisuudekseni, jos en aloittaisi tunnustamalla, miten erinomaisen isänmaallisesti valiokunta on ottanut vastaan Hänen Majesteettinsa asiaa koskevan armollisen asetuksen, ja sitä, mikä on niin suuresti ilahduttavaa valiokunnan tästä isänmaallisuudesta nousevassa mietinnössä, joka toivottavasti ei jää vaille kannattajia säädyn keskuudessa, ja joka, niin omasta puolestani haluan uskoa, poistaa kaik...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan ehdotus tupakkaverosta, lausunnot valtiopäivillä 24.5.1867

Päivämäärä:

24.5.1867

Herra Snellman: Olen tosin hyvin haluton esittämään huomautuksia tätä mietintöä vastaan, mutta katson kuitenkin, että minun on kiinnitettävä huomiota siihen, että tupakkaan kohdistuvaa veroa kutsutaan tässä suostunnaksi, sillä uskoakseni se ei ole aivan oikein. Jos kysymys on siitä, että tämä vero asetetaan tavaran kuluttajille korotettuna tullina, niin voimassa olevien lakiemme mukaan se on asia, josta yksin Hänen Majesteettinsa saa päättää. Jos taas kysymys on maassa tapahtuvalle tupakan tuotannolle asetettavasta valmisteverosta, niin kysymys riippuu kylläkin säätyjen tuesta, haluavatko s...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Herra Linderin anomusehdotus maaveron poistamisesta, lausunnot valtiopäivillä 24.5.1867

Päivämäärä:

24.5.1867

Herra Snellman: Otan itselleni vapauden esiintyä, vaikka minun ei ole katsottu olevan läsnä. Minua ilahduttaa, että niin huomaamaton kuin olenkin ollut, sain silti kuulla tuon väitteen, ja voin vastata siihen esiintymällä nyt tässä. Tunnustan myös, että en voi olla niin kohtelias kuin niin mielelläni toivoisin säädyn yksittäisiä valitusvaliokuntia kohtaan; yritän silti välttää kaikkea positiivista epäkohteliaisuutta, mutta moitteiden esittämistä en voi välttää. Minun on pakko sanoa, että odotin enemmän. On toki ymmärrettävää, ettei kunnioitettava aloitteentekijä ole voinut tällä hetkellä tä...

Paikat:

Asiat:

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö masuunien ja kankirautatehtaiden vapauttamisesta kymmenysraudan ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto valtiopäivillä 25.5.1867

Päivämäärä:

25.5.1867

Herra Snellman: En voi omasta puolestani esiintyä puhuakseni Hänen Majesteettinsa armollisia esityksiä vastaan, koska useimmissa esitysten käsittelemissä kysymyksissä minulla on ollut tilaisuus alamaisimmin esittää ajatukseni Hänen Majesteetilleen. Ja heti kun Hänen Majesteettinsa on tehnyt asiassa armollisen päätöksensä, on se minulle laki. Armollista esitystä vastaan esitetyt perusteet ovat, voin sanoa, vanha tarina, ne on myös esitetty Hänen Majesteetilleen armollisesti arvioitaviksi, mutta Hänen Majesteettinsa ei ole katsonut aiheelliseksi ottaa niitä huomioon. Hänen Majesteettinsa on t...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Riihimäen ja Pietarin välisen rautatieradan leveys, lausunto senaatin talousosastossa 7.6.1867

Päivämäärä:

7.6.1867

Päätöksen tästä osasta senaattori Snellman oli eri mieltä, koska senaattori, ottaen huomioon, että kevyempirakenteisista radoista olisi seurauksena liikkuvan kaluston vaihtuminen siihen liittyvine kustannuksineen, katsoi, että esikuntakapteeni Engströmin pitäisi myös matkustaa nyt ulkomaille perehtymään, millainen rakenne sellaisten ratojen liikkuvalla kalustolla mieluiten pitäisi olla. Ja tulisi kenraalikuvernöörille keisarillisesta senaatista lähetettävällä kirjelmällä ilmoittaa yllä mainituista senaatin toimista, jolloin myös tulisi anoa, että kenraalikuvernööri suopeimmin suvaitsisi laa...

Henkilöt:

Adlerberg, Nikolai

Wasastjerna, Alfred Edgar

Paikat:

Asiat:

Suomi. Kirjoituksia isän-maallisista aiheista. Toinen jakso. 10. osa: Puhe Gabriel Reinin haudalla

Päivämäärä:

28.6.1867

Tässä kokoontuneessa joukossa lienee mukana monia, jotka rakastavat äsken puhuttua kieltä, mutta eivät valitettavasti ole ymmärtäneet puheen sisältöä ja jotka sen takia varmaankin haluavat palauttaa mieleensä, miksi me seisomme tämän haudan ääressä ja kuka sen povessa lepää. Hänen nimensä on Gabriel Rein. Eläessään hän toimi tämän Suomen yliopiston opettajana, hän opetti sen nuorisoa tuntemaan omaa maatansa, tätä rakasta isänmaatamme. Hän oppi tuntemaan sen kansan, miten siitä on tullut se mitä se on ja millaisia kohtaloita se on kokenut. Jalompaa oppimisen ja tietämisen kohdetta ei ole. Mi...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Johan Fredrik Hackmanille

Päivämäärä:

1.8.1867

Helsingissä 1.8.1867 Suuriarvoinen Herra Kauppaneuvos ja Ritari. Keisarillinen senaatti on valtiovaraintoimituskunnan esityksestä päättänyt lähettää ulkomaille kyvykkäitä ja kokeneita henkilöitä hankkimaan tietoja eräiden sellaisten puusta valmistettavien tuotteiden tarkemmista ominaisuuksista, menekistä, hinnoista ym., jotka soveltuisivat maan rahvaan kotityönä valmistettaviksi ja joita tiedetään kulutettavan suurehkoja määriä. Näitä ovat erilaiset tarvepuut, kuivan tavaran säilytysastiat, höylätyt laudat, erilaiset rimat ja listat ym. Voidaan myös toivoa, että muut metsäntuotteet, mm...

Henkilöt:

Hackman, Johan Fredrik

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Fredrik Hackman

Johan Fredrik Hackmanille

Päivämäärä:

17.8.1867

Helsingissä 17.8.1867 Suuriarvoinen Herra Kauppaneuvos ja Ritari. Samalla kun tunnustan saaneeni kunnianarvoisan kirjeenne tämän kuun 12. päivältä esitän kohteliaan kiitokseni vaivannäöstä, johon Herra Kauppaneuvos on ryhtynyt pyyntöni johdosta. Heti saatuani sähkevastauksen, ettei paikkakunnalta voitu ehdottaa tehtävään ketään, ryhdyin neuvotteluihin toisaalla, ja tämä on nyt johtanut siihen, että haminalainen hra Nybom on luvannut apunsa. Kun herra Lydecken ilmoitti saapumisestaan tänne, kiirehdin ilmoittamaan tästä hänelle sähkeellä, vaikka hän lienee lähtenyt Viipurista ennen kuin ...

Henkilöt:

Hackman, Johan Fredrik

Alfthan, Otto

Lydecken, Robert Ferdinand

Nybom, Fredrik Kristian Jeremia

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Senaattori

Kaupankäynti

Kirjeenvaihto:

Johan Fredrik Hackman