Helsinki

Finlands Allmänna Tidning nro 199, 28.8.1867: Kotiteollisuudesta

Päivämäärä:

28.8.1867

On turhaa kehottaa kunnallishallituksia, vaivaishoitohallituksia ym. organisoimaan erilaisten kotiteollisuustuotteiden valmistusta niin kauan kuin niille ei voida kertoa, mihin ja millaisella hinnalla tuotteet saataisiin myydyksi. Se on ensimmäinen ehto. Jos tavarasta tarjotaan kiinteä, valmistusmäärästä riippumaton hinta, joka antaa valmistajalle ainakin niukan elatuksen, niin kehotuksella tulee varmasti olemaan tarkoitettu vaikutus. Vaivaishoitohallitusten ym. toimiminen valmistajan ja ostajan välittäjänä on kuitenkin vain hätäkeino. Ostajan tulee olla samalla urakoitsija. Hänen tulee tar...

Paikat:

Asiat:

Johan Wilhelm G:son Snellmanille, sähke 9.9.1867

Päivämäärä:

9.9.1867

Kauppaneuvos Snellman Oulu Sydämellinen kiitos kutsusta. Tarpeetonta sanoa, että tilanteen takia matka on toistaiseksi mahdoton. Snellman

Henkilöt:

Snellman, Johan Wilhelm G:son

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Perhe

Kirjeenvaihto:

Johan Wilhelm G:son Snellman

Julius Harffilta

Päivämäärä:

17.9.1867

H:gissä 17.9.1867 S[alvo] H[onoris] T[itulo] [Arvonimellenne kunnioitusta osoittaen] Tämänpäiväisen kunnianarvoisan kirjeenne johdosta lähetän ohessa 6 vekseliä, kukin summaltaan 2 000 ruplaa, eli yhteensä: 12 000,- eräytyväksi 3 kuukauden kuluttua, asetettuina Suomen keisarillisen valtiovaraintoimituskunnan maksettavaksi, ja pyydän samalla, että näihin vekseleihin merkitään asettajan ja hyväksyjän nimikirjoitusten ohella pietarilainen maksuosoite. Jos tarkoituksena on, että vekselit asetetaan suoraan Suomen Pankin Pietarin-konttorin maksettaviksi, odotan saavani vekselit takaisin kirj...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Julius Harffilta

Päivämäärä:

18.9.1867

H:gissä 18.9.1867 SHT Frestadius sähköttää Tukholmasta: että 13 ½ leiviskää ruista maksaa 21 ½ riikintaalaria laivaan toimitettuna, mikä merkitsee 30 mk 63 p., ja päivän höyrylaiva tuo rukiin noteerauksen Riiasta 10 ruplaa (kevyestä tavarasta), mikä vastaa 28 markkaa. Olen eilen sähköttänyt kyselyn Stettiniin, Kööpenhaminaan, Wismariin ja Tallinnaan saamatta vastausta, ja kun kysyin asiaa lennätinkonttorista, minulle ilmoitettiin, että yhteys oli mennyt viime yönä epäkuntoon, mutta vika saataisiin luultavasti pian korjatuksi. Tästä valitettavasta syystä lienevät Waseniuksenkin sanomat ...

Henkilöt:

Harff, Karl Julius

Frestadius, Anders Wilhelm

Wasenius, Adolf Fredrik

Nyström, August Wilhelm

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Finlands Allmänna Tidning nro 221, 23.9.1867: Millä viljaa ostetaan

Päivämäärä:

23.9.1867

Myöhemmin julkaistavista maaherrojen kertomuksista käynee ilmi, että kato Oulun läänissä ja Kuopion läänin pohjoisosassa valitettavasti on vuoden 1862 onnettomuuden luokkaa. Vaasan läänissä tilanne on sama niissä Pietarsaaren, Lapuan ja Kuortaneen kihlakuntien seurakunnissa, jotka tavallisestikin kärsivät halloista. Vain pääosa Laukaan kihlakunnasta näyttää tekevän poikkeuksen. Maaherrojen antamat kertomukset eivät vielä kata Korsholman ja Ilmajoen kihlakuntia. Valitettavasti kato lienee vienyt rukiin myös Ilmajoen pitäjässä. Mikkelin läänissäkin vahingot ovat suuret, mutta silti on toivoa,...

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 223, 25.9.1867: Rohdinlankakudonnaisten menekistä

Päivämäärä:

25.9.1867

Rohdinlankakudonnaisten menekkiin Pietarissa ja sellaisten vientimahdollisuuksiin mainitulta paikkakunnalta liittyen välitetään seuraava ote eräästä 30. elokuuta lähetetystä kirjeestä, joka sisältää esitetyn tiedustelun pohjalta annetun vahvistuksen paljon aiemmin suullisesti välitettyihin tietoihin. ”Jokin aika sitten antamani erilliset näytteet erityyppisistä kapeista kudonnaisista ovat peräisin myös Suomessa hyvin tunnetulta pietarilaiselta palttina- ja purjevaatekauppias hra F. Bogdanoffilta. Hän myy tätä kaupankäynnissä nimellä crash tunnettua tavaraa vuosittain suuria määriä lähinnä P...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Carl Magnus Creutzille

Päivämäärä:

27.9.1867

H:gissä 27.9.1867 Kunnioitettu Veli Vastaukseksi ystävälliseen kirjeeseesi [päivämäärä puuttuu] päivältä ilmoitan suuressa kiireessä: Kuten aiemmin on ilmoitettu, valtion varat ovat lopussa. Lainaa on otettava ulkomailta. Ei ole vielä saatu. Kolmessa läänissä on edessä mitä hirmuisin nälänhätä. Kaikki mitä irti saadaan menee niiden kitaan. Joka tapauksessa on selvää, ettei koko maata voida ruokkia valtion lainalla. Näistä ankarista oloista huolimatta mahdolliseksi käynee: 1. itämiskykyisen ohran ja kauran vastaanottaminen kruunulle tulevien rästimaksujen suoritukseksi. Maksettavan summ...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Finlands Allmänna Tidning nro 227, 30.9.1867: Vastine Dagbladetin kirjoitukseen hätäaputalousopista

Päivämäärä:

30.9.1867

Sanomalehdissä kiistelemiseen kirjoittajalla ei ole aikaa eikä halua. On kuitenkin annettava tosiasioita Dagbladetin hätäaputaloustieteen arvioimiseksi. Tuo oppihan perustuu viisaaseen neuvoon ”sijoittaa” valtion varoja maan rahvaan keskuuteen. Jos tähän asti lainatun viljan arvo lasketaan siitä valtiolle koituneiden kustannusten mukaan, rahvaan keskuuteen on sijoitettu noin kuusi miljoonaa markkaa. Jos vuonna 1862 kauppiaille lainatut kahdeksan miljoonaa olisikin annettu yhteiselle kansalle, sen keskuuteen olisi sijoitettu 14 miljoonaa. Valitettava totuus on, että tällä hetkellä meillä on ...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Julius Harffilta

Päivämäärä:

30.9.1867

Helsingissä 30.9.1867 Loviisasta minulle on kyselyyni vastattu, että rahtaus Sipooseen maksaa 80 penniä ohratynnyriltä ja laiva ottaa kerrallaan noin 80 tynnyriä. Se kulkee 3 kertaa viikossa. Olen kuitenkin tänään ilmoittanut Viktoria-laivalle kyseessä olevasta kuljetuksesta, ja kapteeni on luvannut ottaa laivaan niin paljon kuin mahdollista – jopa parhaassa tapauksessa 250 tynnyriä; rahtimaksuksi tässä laivassa tullee kuitenkin 1 mk tynnyriltä. Olkaa ystävällinen ja ilmoittakaa minulle, kun voin olla avuksi tässä asiassa. Julius Harff [Liite] Ostettu: 1 999 säkkiä jauhoja 935 2 000 ”. ...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Finlands Allmänna Tidning nro 228, 1.10.1867: Kerjuun ehkäisemisestä

Päivämäärä:

1.10.1867

Ei paljoa kannata etsiä työttömyyden syytä menneisyydestä, lainsäädännöstä ja tavoista. Kun maan väestöstä 9/10 on maanviljelijöitä, on selvää, että työläisen elämä riippuu sadosta. Kun sato epäonnistuu, työttömyys on yhtä varmaa kuin Englannin tehdasalueilla raakapuuvillan loppuessa. Suomen nykyisissä olosuhteissa ei työn puutetta voida poistaa. Hyvällä tahdolla sen ankaruutta voitaisiin kuitenkin vähentää. Kerrotaan, että tilallinen väestö on Etelä-Suomessakin alkanut yleisesti irtisanoa työntekijöitään. – Se ei toki tapahdu aiheetta, myös tilallisten oma tilanne on tukala. Mutta tavoitel...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Senaattori

Katovuodet