Helsinki

Alexander Armfeltilta, sähke 23.1.1867

Päivämäärä:

23.1.1867

Helsinki. Senaattori Snellman. Pyydän kohteliaimmin pikaista tietoa siitä, mitä senaattorin vaakunan latinankielinen tunnuslause merkitsee oikein tulkittuna. Armfelt

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

23.1.1867

Helsingissä 23.1.1867 Jalosukuinen Herra Kreivi. Jalosukuisen Herra Kreivin eilisen sähkeen saadessani hämmästyin todellakin hieman, koska ehdotus vaakunakseni hyväksyttiin vasta 21. päivänä senaatin täysistunnossa. Otin vapauden vastata heti sähkeitse ja rohkenen toivoa, ettei Herra Kreivi varmaankaan ole pitänyt menettelyä vääränä. Asian valaisemiseksi ilmoitan nöyrimmin, että kyseessä oleva tunnuslause on isällinen ohje pojilleni: ”Älä tahraa vaakunaasi itse – kukaan muu ei voi sitä tehdä.” Latinan kieli vaatii lauseeseen futuurimuodon. Erinomaisinta kunnioitustani vakuuttaen minull...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Metsäteollisuuden uudistamisehdotus, lausunto senaatin talousosastossa 31.1.1867

Päivämäärä:

31.1.1867

Senaattori Snellman lausui seuraavaa: – Omasta puolestani olisin mieluiten vaatinut metsäylihallitukselta uuden, paremmin perustellun ja tosiasioihin nojaavan lausunnon ja asiaa koskevan esityksen. Sillä jokaiselle täytyy olla ilmeistä, että sahatukkien myynti kruunun metsistä ei riipu siitä, että maan sahanomistajat eivät olisi oppineet ymmärtämään, että valtio ei voi heidän yksityisen voitontavoittelunsa vuoksi lahjoittaa pois maan yhteistä omaisuutta. Tätä veruketta vastaan puhuvat terve järki ja ilmeiset tosiasiat. Yksikään sahanomistaja ei anna sahansa olla joutilaana, jos hän voi vähä...

Henkilöt:

Born, Johan August von

Paikat:

Asiat:

Tuulaakimaksun uudistaminen, lausunto senaatin täysistunnossa 4.2.1867

Päivämäärä:

4.2.1867

Senaattori Snellman lausui seuraavaa: – Kuten ehdotuksen historiallisessa johdannossa aikaisempiin hallituksen asiakirjoihin viittaamalla osoitetaan, on tuulaakin määrästä päättäminen aina kuulunut hallitukselle. Ainoastaan niin sanotulla vapauden ajalla puuttuivat säädyt siihen niin kuin useimpiin muihinkin hallituksen asioihin. Varhempina aikoina kyseisillä asiakirjoilla määrättiin se prosentti tavaran arvosta, jonka mukaan tuulaakia oli maksettava, milloin enemmän, milloin vähemmän. Myöhempinä aikoina tapahtui tällä kohden vähäisiä muutoksia, kun taas tavaran arvo, kun myös tulli maksett...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Hallitusmuotoa koskeva perustuslakivaliokunnan ehdotus, lausunto senaatin täysistunnossa 5.2.1867

Päivämäärä:

5.2.1867

Senaattori Snellman katsoi, että perustuslakivaliokunnan tulee hallitusmuodon 42. § säännöksen nojalla saada keisarillisen senaatin kyseinen pöytäkirja siihen liitettyine esityksineen. Mutta koska Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisen määräyksen mukaisesti asia oli käsitelty suljetuissa istunnoissa, halusi senaattori alamaisimmin ilmoittaa Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen valiokunnan anomuksesta, sekä yhtä lailla alamaisena puoltaa, että Hänen Majesteettinsa armossaan suostuisi kyseisen pöytäkirjan luovuttamiseen, varsinkin kun siitä ei olisi pelättävissä koituvan mitään haitta...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Ehdotus kunnallisedustuksen muuttamisesta, lausunto senaatin täysistunnossa 11.2.1867

Päivämäärä:

11.2.1867

Senaattori Snellman katsoi omasta puolestaan kyseisen uuden esityksen olevan täysin hyödytön, koska ne erityiset kaupunkien asukaspiirit, jotka maksavat veroa eri tarkoituksiin, voisivat ilman mitään uutta lakia hoitaa asioitaan edustajien välityksellä, aivan kuten porvaristo kaikissa kaupungeissa tekee näin kaupunkien vanhinten välityksellä ja esim. Helsingin seurakunta kirkolliskokousedustajien välityksellä. Mikään ei estäisi talonomistajia omaksumasta sellaista menettelyä. Mutta juuri tämä hajanaisuus pitäisi poistaa kunnallissääntöä muuttamalla. Säädöksen antaminen siitä, miten kyseiset...

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 42, 19.2.1867: Vienti

Päivämäärä:

19.2.1867

Finlands Allmänna Tidningissä julkaistiin jokin aika sitten sittemmin muissakin lehdissä välitetty uutinen Viipurin kaupungin viennistä ja tuonnista 1866. Tiedot ovat peräisin ilmeisesti erään sikäläisen kauppahuoneen kiertokirjeestä. Kiertokirje sisälsi myös vertailun saman kaupungin edellisen vuoden lukuihin – Allmänna Tidningenin uutisessa sitä ei ollut mukana. Kyseisestä vertailusta käy ilmi, että metsäntuotteiden vienti oli 1865 erittäin suurta, koska rahtialusten puute haittasi vientiä edellisenä vuonna. On myös luultavaa, ettei kiertokirjeessä ole viennin ja tuonnin arvoja laskettaes...

Paikat:

Asiat:

Ehdotus masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamisesta kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto senaatin talousosastossa 27.2.1867

Päivämäärä:

27.2.1867

Senaatin nyt käsiteltäväksi tullut, valtiovaraintoimituskunnassa laadittu ehdotus edellä mainituksi esitykseksi, joka enemmistöä edustaneitten senaattorien Snellman, Viktor Furuhjelm, Nordenheim ja kenraaliluutnantti Indrenius mielipiteen mukaisesti muutettuna on saanut seuraavan sanamuodon: ”Ehdotus armolliseksi esitykseksi Suomen säädyille koskien maassa sijaitsevien masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamista kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta. Joukko rautatehtaanomistajia on tekemässään alamaisessa aloitteessa esittänyt, että kun maan muut tehtaat on manufaktuuriprivilegioitt...

Henkilöt:

Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

Nordenheim, Mauritz Wilhelm

Paikat:

Asiat:

Ehdotus masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamisesta kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto senaatin talousosastossa 27.2.1867

Päivämäärä:

27.2.1867

Tähän keisarillisen senaatin enemmistön nyt puoltamaan esitykseen halusivat kenraaliluutnantti Indrenius ja senaattori Snellman vielä lisätä seuraavaa: ”Koska valtion tulot välillisistä veroista ovat viime vuosina maata kohdanneitten katojen seurauksena osittain vähentyneet, on samanaikaisesti osoittautunut, että siitä huolimatta merkittäviä ylimääräisiä menoja hätää kärsivän väestön auttamiseksi on voitu kattaa valtiota velkaannuttamatta. Kun nyt kyseiset raudankäsittelyn verot ovat tuottaneet valtiolle vuosittain vain noin neljäkymmentätuhatta markkaa, niin ei ole syytä pelätä, että niide...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö leimapaperimaksun uudelleen järjestämisestä Suomessa, lausunnot valtiopäivillä 6.3.1867

Päivämäärä:

6.3.1867

Herra Snellman, J. V.: Pyydän saada ilmoittaa, että kyseisen momentin sanamuoto, nimittäin että virastojen ja viranomaisten tulee käyttää leimapaperia tai karttaleimapaperia, on täysin tarkoituksellinen, sillä ei ole katsottu sopivaksi säätää, että virastot ja viranomaiset saisivat käyttää leimamerkkejä. Ottaen huomioon sen, että nykyisin voimassa olevan asetuksen mukaisesti voidaan ennustaa, ettei arvomäärältään suurempien kuin 200 ja 500 markan leimamerkkien tarvetta syntyisi, ei näitä suurempien arvomäärien leimamerkkejä toistaiseksi ole valmistettu, vaan ainoastaan leimapaperia. Nyt oli...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Senaattori

Pankkilaitos