Helsinki

Helsinki

Venäläisten tuotteiden tullimaksut rahanuudistuksen jälkeen, lausunto senaatin talousosastossa 1.2.1866

Päivämäärä: 
1.2.1866
Senaattori Snellman totesi Hänen Keisarillinen Majesteettinsa armossaan julistaneen, että Venäjän luottosetelin kurssille ei saa esittää laskelmaa. Siksi senaattori katsoi, ettei asialle voi tehdä enempää, vaan viime marraskuun 8. päivänä annetun armollisen asetuksen, joka koskee metallirahaa ainoana laillisena maksuvälineenä veroja kruunun kassoihin maksettaessa, on oltava ohjeena tullimaksuja maksettaessa, kun taas henkilökohtaiset verot samoin kuin muut passitoimistoon suoritettavat maksut, ottaen huomioon asianomaisten oleskelun Venäjän eri paikkakunnilla, on saatava suorittaa, kuten tä...
Henkilöt: 
Paikat: 

Konkurssisopimus A. Ramsayn kanssa (esimerkki), lausunto senaatin talousosastossa 1.2.1866

Päivämäärä: 
1.2.1866
Senaattori Snellman katsoi, että asia tuli alamaisesti jättää Hänen Keisarillisen Majesteettinsa oman korkean ratkaisun varaan, jossa tarkoituksessa senaattori halusi laadittavaksi alamaisen esityksen vapaaherra von Bornin lausunnon mukaisesti, jota senaattori omasta puolestaan kannatti.    
Paikat: 
Asiat: 

Samuel Henrik Antellille

Päivämäärä: 
3.2.1866
Helsingissä 3.2.1866   Suuresti kunnioitettu Veli.    Jumala tietäköön, että omaatuntoani painaa pahasti se, etten ole lainkaan kirjoittanut Sinulle ja olen siis näin myös laiminlyönyt vastaamisen joulukuun 29. päivänä lähettämääsi ystävälliseen kirjeeseen. Huolet ja työ eivät kuitenkaan anna hengähdysaikaa. Tarkoituksena ei ole suinkaan ollut jättää Sinua tuollaisen suuren paineen kohteeksi sen vähän varassa, mitä Sinulla käsissäsi on. Sinä kuitenkin parhaiten tiedät, että rahvasraukkamme jää istumaan kädet ristissä, jos se arvelee saavansa kruunulta lainaa ja töitä. Avun varhainen myöntäm...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Passiviraston maksut, lausunto senaatin talousosastossa 7.2.1866

Päivämäärä: 
7.2.1866
Senaattori Snellman ei katsonut aiheelliseksi vaivata Hänen Keisarillista Majesteettiaan alamaisella anomuksella, joka koskisi kurssinkorotuksen laskemista passivirastoon saapuville, Suomen kruunun ja maan kuntien hyväksi koituville sekä virkasivutuloiksi Suomessa työskenteleville virkamiehille meneville maksuille, vaan määräsi, että koska nämä maksut on lupa maksaa Venäjän rahassa nimellisarvon mukaan, tulisi Suomen viranomaisten ottaa ne vastaan samana rahana kyseisen määrän mukaan. Muilta osin senaattori oli samaa mieltä kuin vapaaherra von Born.    
Paikat: 

Rahanuudistus, lausunto senaatin talousosastossa 7.2.1866 (sub secreto)

Päivämäärä: 
7.2.1866
Luetun johdosta senaattori Snellman antoi pöytäkirjasta seuraavan lausunnon: – Valtiosihteeristön 1. helmikuuta (20. tammikuuta) 1865 päivätyllä kirjelmällä annettiin senaatille tiedoksi Hänen Keisarillisen Majesteettinsa päätös Venäjän setelirahan käypyydestä Suomessa rahanuudistuksen jälkeen. Tämän armollisen päätöksen nojalla asetettiin Venäjän 72-pitoinen hopeavaihtoraha ja kupariraha samanarvoiseksi penninrahan kanssa. Pennimääräisen rahan käypyydestä taas oli säädetty 12. kesäkuuta 1860 annetulla asetuksella siten, että sitä on otettava yksityisissä maksusuorituksissa vastaan aina 10 ...
Henkilöt: 
Paikat: 

Armeijan majoittaminen sota-aikaan maaseudulla, lausunto senaatin täysistunnossa 12.2.1866

Päivämäärä: 
12.2.1866
Senaattori Snellman lausui, – samalla kun senaattori yhtyi senaattori von Bornin mielipiteeseen itse esityksen johdannosta, nimittäin että 2. momentissa ehdotettu tiettyjen sodanaikaisten majoittamiskustannusten jakaminen koko maan asukkaitten kesken rasittaisi osaa heistä epäoikeudenmukaisen raskaasti, koska sota saisi aikaan kauppasaarron ja kaikki merenkulku ja vienti keskeytyisi. Sellaisessa tapauksessa olisivat nimittäin keinot hankkia ansioita maan puutavaraa myyvissä sisäosissa suuresti vähentyneet, kun taas maan rannikkoseuduilla, johon sotaväkeä oletettavasti sijoitettaisiin, havai...
Paikat: 

Charles von Fehleisenille, konsepti

Päivämäärä: 
13.2.1866
Helsingissä 13.2.1866   [saksaksi] Teidän Jalosukuisuutenne.    Olen eilen saanut kunnianarvoisan kirjelmänne tammikuun 28. päivältä. Teidän Jalosukuisuuttanne vaivannäöstänne nöyrimmin kiittäen minun on valitettavasti todettava, etteivät Privat-Handels-Bankin asettamat ehdot ole hyväksyttävissä, koska tässä maassa ei harjoiteta mitään tuotantoa, joka voi kestää lähes 12 prosentin koron maksamisen. Ei liene kuitenkaan turhaa odottaa Privatbankilta sellaisia ehtoja, joiden täyttäminen olisi meille mahdollista. Rohkenen kuitenkin huomauttaa, että vaatimus lainan maksamisesta Hampurin pankin r...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Finlands Allmänna Tidning nro 37, 14.2.1866: Finlands Allmänna Tidningin toimitukselle

Päivämäärä: 
14.2.1866
Kun maan rahajärjestelmästä jatkuvasti näyttää vallitsevan hämmentyneitä mielikuvia, toimitus suvainnee antaa lehdessä tilaa seuraavalle. Maan pakolliset maksuvälineet ovat 8. marraskuuta 1865 annetun asetuksen mukaan: Venäläiset metalliruplat, kahden ja yhden markan kolikot, venäläiset kopeekkamääräiset vaihtorahat 2 ½ ruplaan asti, pennimääräiset rahat 10 markkaan asti. Kaikkia näitä rahoja otetaan siis vastaan myös kruunun kassoissa, vaihtorahaa kuitenkin vain mainitun määrän alle jäävissä suorituksissa. Samana päivänä annetun kuulutuksen mukaan pakollisia maksuvälineitä ovat 13. maalisk...
Paikat: 

Esitys valtiopäiväsäädösten pykälistä 48, 49 ja 66, lausunto senaatin täysistunnossa 19.2.1866 (sub secreto)

Päivämäärä: 
19.2.1866
Senaattori Snellman, jonka mielipiteeseen senaattori, vapaaherra Gripenberg yhtyi, lausui: 48. §:ään saanen alamaisena ehdottaa seuraavaa lisäystä ensimmäiseen momenttiin: ”Kirjallinen lausunto on annettava pöytäkirjan pitäjälle heti sen tultua ääneen luetuksi. Jos säädyn jäsen, joka on ilmaissut mielipiteensä vapaasti puhumalla, haluaa pöytäkirjan pitäjän opastukseksi jättää hänelle puheenvuoronsa kirjallisessa muodossa, on hänen tehtävä niin ennen istunnon päättymistä. Kuitenkin pidettäköön pöytäkirjaa tarkastettaessa oikeana suullisesti annettua lausuntoa eikä kirjallista, mikäli sääty t...
Paikat: 

Venäjän kielen käyttö tuomioistuimissa, lausunto senaatin täysistunnossa 19.2.1866

Päivämäärä: 
19.2.1866
Senaattori Snellman lausui – että koska Viipurin hovioikeus ei ole, niin kuin sen olisi pitänyt, ulottanut mainittua lausuntoaan myös hovioikeuden tuomiopiiriin kuuluviin alioikeuksiin ja viranomaisiin, halusi senaattori, ennen kuin senaattori antaa asiassa lopullisen suostumuksensa, kehottaa hovioikeutta uudelleen ja viipymättä laatimaan asiasta keisarilliselle senaatille täydellisen lausunnon.