Helsinki

Helsinki

Verotus ja rahanuudistus, lausunto senaatin talousosastossa 16.11.1865

Päivämäärä: 
16.11.1865
Senaattori Snellman lausui, – että koska setelirahan arvo on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana heikentynyt, on tavaran hinta suuressa määrin noussut, ja sen seurauksena myös verohintataksoihin otetut keskimääräiset verohinnat ovat vähitellen nousseet siten, että vaikka keisarillinen senaatti kuluvan vuoden verohintoja määrätessään on alentanut kyseisten kuvernöörien esittämiä tavaran arvoja lähelle sitä hintaa, joka niistä maksetaan nyt rahanuudistuksen toteuduttua, niin tämän vuoden verohinta, jonka mukaan maamme maatiloille määrätyt verot tältä vuodelta maksetaan, on kuitenkin ylei...
Henkilöt: 
Paikat: 

Rahanuudistus, lausunto senaatin täysistunnossa 20.11.1865

Päivämäärä: 
20.11.1865
Senaattori Snellman lausui – että hän katsoi yllä mainitusta Hänen Keisarillisen Majesteettinsa oman armollisen päätöksen kanssa yhtäpitävästä asetuksesta, joka koskee metallirahaa ainoana laillisesti Suomessa käypänä, eittämättä seuraavan, että kaikki ennen 13. maaliskuuta ensi vuonna 1866 tavalla tai toisella syntyneet sitoumukset, joiden mukaan on maksettava tietty summa hopearuplina tai Suomen markkoina, on, ellei muuta ehtoa ole tehty, lunastettava metallirahana asetuksen sanamuodon mukaisesti, ja että maksaja ei saa nauttia mitään maksettavan summan vähennystä. Mutta nähtävä on, että ...
Henkilöt: 
Paikat: 

Bernhard Indreniukselta, sähke 22.11.1865

Päivämäärä: 
22.11.1865
Helsinki. Senaattori Snellman.   Linnoituslaitoksen on näinä päivinä maksettava Suomen kruunulle Uuraan luona olevan Ravansaaren lunastushintana 9 200 markkaa ja luotseille tämän vuoden korvauksina noin 420 markkaa. Linnoituskomennuskunnan päällikkö ilmoittaa, että hänellä on käytettävissään vain Venäjän seteleitä, ei mitään muuta valuuttaa, ja että hän on saanut käskyn maksaa 2 300 ruplaa ja korvauksina noin 105 ruplaa venäläisenä setelirahana. Koska tämä linnakekauppa ratkaistiin korkeimmassa paikassa jo muutamia kuukausia sitten, pyydetään sähkeitse tietoa, voidaanko mainitut summat nyt ...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Hämeenlinnan–Tampereen ja Riihimäen–Lahden radat sekä Päijänteen–Vesijärven kanava, lausunto senaatin talousosastossa 23.11.1865

Päivämäärä: 
23.11.1865
Senaattori Snellman esitti keisarillisen senaatin päätökseen, jota senaattori muilta osin kannatti, seuraavan varauksen: Koska kysymys on siitä, että maamme vähäisistä varoista käytetään miljoonia hankkeisiin, joissa helposti, kuten useimpien muiden maiden kokemus on opettanut, voidaan tuhlata satoja tuhansia myös suunnittelussa ja toteuttamisessa tehtäviin virheisiin, niin katson, että tämän välttämiseksi on käytettävä maassa tarjolla olevaa näkemystä ja kykyä. Mutta koska niistä henkilöistä, joiden palkkaaminen on noussut esille, ainoastaan yksi, everstiluutnantti Wasastjerna, on ollut te...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 274, 24.11.1865: Suomen Pankin katsaus hypoteekkirahastosta

Päivämäärä: 
24.11.1865
Suomen Pankin nyt julkaisema katsaus hypoteekkirahaston juuri päättyneen lokakuun tilanteeseen osoittaa, että liikkeessä oleva setelikanta kohosi 27 563 000 Suomen markkaan. Sitä vastaan rahastossa oli varoja: Metallista valuuttaa sekä saatavia rahapajalta ja pankin ulkomaisilta asiamiehiltä 17 346 000 Venäläistä setelirahaa 824 000 Korollisia venäläisiä obligaatioita 2 563 000 yhteensä 3 387 000 joka 82 %:n mukaan vaihdettuna vastaa 2 777 000 yhteensä 20 123 000 Josta vähennetään pankin talletusvelat 1 086 000 jää 19 037 000 Tämä osoittaa, että pankilla oli liikkeessä olevaa setelistöä vas...
Paikat: 

Alexander Armfeltille

Päivämäärä: 
30.11.1865
30.11.1865   Jalosukuinen Herra Kreivi    Kiitän nöyrimmästi Herra Kreiviä hyväntahtoisesti lähetetystä sähkeestä. En lainkaan epäile sitä, että hänen ylhäisyytensä valtiovarainministeri havaitsee pyydetyn muutoksen välttämättömyyden. Mutta pikainen ratkaisu on tarpeen; keinottelu on nimittäin jo täydessä vauhdissa. Tullikamarit ovat hukkumassa kopeekkakolikkoihin, ja yksityiset maksavat niillä palkkoja työläisilleen. Voimme selviytyä senaatin esittämän muutoksen avulla – mutta vain siten, että sanomalehdet nostavat metakan kopeekkakolikoiden kelvottomuudesta eivätkä yksityiset ota niitä va...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Rahanuudistuksen vaikutus veroihin, lausunto senaatin talousosastossa 8.12.1865

Päivämäärä: 
8.12.1865
enaattori Snellman viittasi viimeksi kuluneen marraskuun 16. päivänä esittämiinsä perusteluihin tämän vuoden keskiverohinnan alentamiseksi hänen silloin ehdottamallaan viidellä prosentilla sekä alamaisen esityksen laatimiseksi Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen, jotta senaatti saisi armollisen luvan keskiverohinnan sopeuttamiseksi seuraavinakin vuosina. Senaattori lisäsi, että sen jälkeen kun senaatti oli 16. päivänä tehnyt päätöksensä, oli osoittautunut, että ei ainoastaan tämän vuoden keskiverohinta muodostu korkeammaksi, vaan myös ruplavero kaikissa lääneissä, Uudenmaan lääniä lukuun ...
Henkilöt: 
Paikat: 

Alexander Armfeltille

Päivämäärä: 
9.12.1865
Helsingissä 9.12.1865   Jalosukuinen Herra Kreivi.    Minulla on ollut kunnia ottaa vastaan Jalosukuisen Herra Kreivin kirjelmä tämän kuun 2. päivältä sekä sen liitteenä toimistosihteeri Hellénin anomus. Nöyrimmin minun on vastattava, ettei valtiovaraintoimituskunnalla ole valtuuksia maksattaa lisiä jo nostettuihin palkkoihin. Mutta asia esitellään keisarilliselle senaatille, jos Herra Kreivi niin käskee. Pyydän kuitenkin saada nöyrimmästi muistuttaa seuraavista seikoista: Suomessa 1. joulukuuta maksetut palkat ovat entistä korkeammat vain siinä määrin kuin palkansaajat pystyvät ostamaan el...
Henkilöt: 
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Kansakoulunuudistusehdotus, lausunto senaatin talousosastossa 16.12.1865

Päivämäärä: 
16.12.1865
Senaattori Snellman jätti näin kuuluvan kirjallisen vastalauseen: Opetuksessa kuten kaikessa kasvatuksessa on yhtä turmiollista kuin tunnotontakin, että nuorisoon kokeillaan vielä kiisteltyjä tai kokeilemattomia teorioita. Kasvatuksessa pitää sen sijaan vieläkin tarkemmin kuin muussa yhteiskunnan toiminnassa ottaa ohjenuoraksi kansojen vuosisatojen aikana hankkima kokemus ja vakiintuneet tavat. Kansakoulu on, kirkon opetuksen käytyä sekä tietämyksen että yhteiskuntajärjestyksen kehittyessä riittämättömäksi, kiistämättä tarpeen. Mutta sen kykyä antaa siveellistä kasvatusta ei voi pitää suure...
Paikat: