Helsinki

Pankkivaliokunnan kirjelmä hypoteekkiyhdistyksen anomuksesta lainan maksuehtojen lievennyksestä, lausunnot valtiopäivillä 12.3.1872

Päivämäärä:

12.3.1872

Herra Snellman: Sen osalta, mitä edellinen kunnioitettu puhuja on sanonut, pyydän nöyrimmin saada muistuttaa, että hypoteekkiyhdistyksen esitykseen ei sisältynyt mitään senkaltaista ehdotusta kuin mitä muuten on tapana jättää valiokunnalle. Kukaan ei tiettävästi pelkää, että joku yksityinen tai jokin yhtiö esittäisi lakivaliokunnalle tai suostuntavaliokunnalle tai jollekin muulle säätyjen valiokunnalle jonkin ehdotuksen anoen, että ehdotus on esitettävä säädyille. Tässä tapauksessa kysymys on ainoastaan tämä: kuka on pankin isäntä, kenellä on oikeus myöntää armo, myönnytys, jonka Hänen Keis...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1872

Päivämäärä:

16.3.1872

[suomeksi] Mitkä kansat voivat elämäänsä jatkaa, mitkä ennen aikojansa hukkautuvat? Tähän kysymykseen historia antaa jotensakin selvän vastauksen. Perijuurena kansan elantoon ja kasvamiseen on tiettävästi kansan oma oleminen; sillä ei sen elannosta saata kysymystä olla, joka ei ollenkaan ole olemassa. Ja vaikka tämä ensi katsannossa melkeen yksinkertaiselta kuuluu, niin on se tietty asia, että monet vaiheet ovat olleet jokaisen kansakunnan kärsittävänä, ennen kuin ne ollenkaan ovat päässeet kansana olemaan. Tämä on nimittäin kansan oleminen: että kaikki kansalaiset tietävät kansan yhteyden,...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö juutalaisten kansalaisoikeuksista Suomessa, lausunto valtiopäivillä 19.3.1872

Päivämäärä:

19.3.1872

Herra Snellman: Minäkin tunnustan olevan toivottavaa, että Suomen kansa etenisi niin pitkälle kuin mahdollista tiellä, jonka katsotaan kuuluvan ihmisyyteen, ja tunnustan täydelleen, että kyseisellä anomuksella on sellainen tarkoitus. Mutta jokaiselle kansalle on sallittua, sen pyrkiessä asettumaan eniten sivistystä saaneitten kansakuntien joukkoon, kuitenkin ottaa huomioon omat olonsa ja harkita, miten nopean etenemisen tällä tiellä todella sallivat maalle koituva hyöty ja kansan tuleva hyvinvointi. Ei voida kieltää, etteikö kansalle olisi kyllä hyödyllisintä liittyä sellaiseen edistykseen,...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Valtiovarain- ja talousvaliokunnan mietintö Kuusamon, Kemijärven ja Kuolajärven pitäjänasukkaiden kanssa solmitun ruotusopimuksen muuttamisesta, lausunnot valtiopäivillä 21.3.1872

Päivämäärä:

21.3.1872

Herra Snellman: Kun otetaan huomioon, miten turmiollista olisi, jos näihin pitäjiin kuuluvat suuret metsät saatettaisiin jättää, vaikka lyhyeksikin aikaa, asukkaittensa vapaasti raiskattaviksi, niin omasta puolestani uskon, että säätyjen keskuudessa suuri enemmistö ei toivo, että toimenpiteet, joihin hallitus metsien suojelemiseksi on ryhtynyt, peruutettaisiin. Kunnianarvoisan ritariston ja aatelin keskuudessa käydystä keskustelusta uskallan päätellä, että myös tässä kunnianarvoisassa säädyssä tämä mielipide on vähintäänkin yleinen. Omasta puolestani olen havainnut tässä ainoastaan yhden se...

Henkilöt:

Troil, Samuel Werner von

Paikat:

Asiat:

Ritarihuonevaliokunnan mietintö privilegioetuisuuksien kumoamisesta, lausunto valtiopäivillä 6.4.1872

Päivämäärä:

6.4.1872

Herra Snellman: Pyydän nöyrimmin saada äänelläni kannattaa niiden herrojen mielipidettä, jotka toivovat esityksen palauttamista valiokunnalle. Teen näin kuitenkin toisesta syystä, koska katson omasta puolestani valiokunnan voivan helposti sivuuttaa koko esityksen. Kaupunkikunnalla on paljon menoja virkamiesten palkkauksesta, katujen kunnossapidosta, katuvalaistuksesta, maanteiden kunnossapidosta, sotaväen majoituskustannuksista jne. Kunnat arvioivat vuotuiset menonsa ja kantavat sitten jäseniltään veroina sen, mitä näiden menojen kattamiseen tarvitaan. Jos veronkanto tapahtuu armollisessa e...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Kunnat

Valtiovarain- ja talousvaliokunnan mietintö sahausmaksujen lakkauttamisesta, lausunnot valtiopäivillä 13.4.1872

Päivämäärä:

13.4.1872

Herra Snellman: Hallituksen tulee aina luottaa tieteen tunnustamiin valtiontalouden suuriin periaatteisiin. Nämä periaatteet eivät ole, niin kuin väitetään, pelkästään teorioita, vaan laajan kokemuksen, monien vuosien ja monien maiden kokemuksien pohjalta syntyneen järjestelmän mukaisia oppeja. Olisi toivottavaa ettei tällaista luottamusta puuttuisi myöskään edustajien kokouksesta, ja koska valiokunta ja, kuten olen kuullut, moni kunnioitettu puhuja tässä kunnianarvoisassa säädyssä, tunnustaa ja pitää totena periaatetta, että vientitullia ei pidä olla olemassa, niin siinä on myös pysyttävä,...

Paikat:

Asiat:

Valtiovarainvaliokunnan mietintö kreditiivin myöntämisestä hätäaputoimenpiteisiin katovuosina tai muihin erityistarpeisiin, lausunto valtiopäivillä 16.4.1872

Päivämäärä:

16.4.1872

Herra Snellman: Omasta puolestani saanen nöyrästi yhtyä niihin, jotka puoltavat kreditiivin myöntämistä. On kai jokseenkin yhdentekevää, pitäisikö sille asettaa korko vai ei, jos takaisinmaksu voi tapahtua nopeasti, mutta kun maassamme valitettavasti ja varsin luonnollisista syistä käy välistä niin, että nälkävuosi tuo tullessaan toisen nälkävuoden, ei tarvetta useinkaan poisteta vuoden eikä aina kahdenkaan vuoden määrärahoilla. Takaisinmaksu voi siten viivästyä, ja sellaisissa tapauksissa korko kävisi todella raskaaksi. Muuten on hallituksen pyytämä summa todella vähäinen. Vuonna 1867, kun...

Henkilöt:

Stieglitz, Alexander von

Wallenberg, André Oscar

Paikat:

Asiat:

Yleisen anomusvaliokunnan mietintö kirjallisuuden ja taiteen omistus- ja kustannusoikeuksista, lausunto valtiopäivillä 20.4.1872

Päivämäärä:

20.4.1872

Herra Snellman: Saanen kunnioittavimmin omasta puolestani puoltaa, että kunnianarvoisa sääty hyväksyisi yleisen anomusvaliokunnan mietinnön. Ehkä voisi olla aiheellista olla ottamatta valiokunnan puoltamaan aloitteeseen mitään ehdotuksia tietyistä määräajoista tai vuosista, joiden kuluessa kirjailijan oikeus olisi suojeltu, mutta voisi silti olla soveliasta, että edustuslaitos antaisi jo ennakkoon tätä seikkaa koskevan mielipiteensä tulla Hänen Majesteettinsa tietoon. Omasta puolestani pyydän kuitenkin, että mikäli säilytetään aikaa koskeva määräys työn omistusoikeuden suojelemisesta niin j...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Valtiovarainvaliokunnan kirjelmä hätäaputoimenpiteisiin myönnettävästä lainasta, lausunnot valtiopäivillä 25.4.1872

Päivämäärä:

25.4.1872

Tämän johdosta herra Snellman lausui seuraavaa: On pakko ihmetellä, että armollista esitystä käsitellään tällä tavoin, ikään kuin hallituksen velvollisuus olisi hädän sattuessa ruokkia väestö, ja ikään kuin olisi edustuslaitoksen puolelta erityinen armo, että se ojentaa edes yhden sormen auttaakseen hallitusta tässä asiassa. Sanon vain: sellainen tapa käsittää asia on hämmästyttävä, voitaisiin sanoa enemmänkin: se on sopimaton. Ei maata siksi kuormiteta veroilla, että milloin minkin paikkakunnan väestöä ylläpidettäisiin niiden tuotolla, vaan ainoastaan tavallisten valtion tarpeitten täyttäm...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 100, 1.5.1872: Kunnioitetun nimimerkin A. M. kirjoitus Morgonbladetissa…

Päivämäärä:

1.5.1872

Kunnioitetun nimimerkin A. M. [A. Meurman] kirjoitus Morgonbladetissa pakottaa minut vastaamaan, vaikka se tapahtuu vastahakoisesti. Hra A. M. on sivuuttanut pääasian, unohdetun seikan, jota vastustin. Kato on kansallinen onnettomuus, jota ei paranneta maan hallituksen keinoilla. Vain tulevat paremmat sadot voivat lievittää sitä ja pyyhkiä sen jäljet pois. Mutta nälkä on yksilön tarve, joka voidaan tyydyttää leivällä, ja nälästä johtuva kurjuus, sairaus ja kuolema voidaan estää. Hallituksen velvollisuus on käyttää tähän tarkoitukseen kaikki valtion voimavarat. Mutta myös maan edustuslaitoks...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: