Helsinki

Georg Zakarias Yrjö-Koskiselle

Päivämäärä:

30.5.1871

30.5.1871 Parahin Veli Minulla on yliopistolta 1 800 markan laina – joka erääntyy maksettavaksi 1. kesäkuuta 1873. Takaajana on Lagus ja on ollut vuorimestari Tengström. Minun on nyt hankittava uusi takaaja viimeksi mainitun tilalle. Lainan maksaminen nyt tuottaa minulle hankaluuksia, mutta se tapahtuu ensi vuoden aikana. Takauksen hankkiminen on valitettavasti kuitenkin yhtä hankalaa. Vanhemmat ystävät ovat nimittäin poistuneet joukostamme. Kysyn sen tähden Sinulta ystävällisesti, arveletko voivasi ilman hankaluuksia auttaa minua sitoumuksellasi. Se ei kuten sanottu pysy voimassa kaue...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Georg Zakarias Yrjö-Koskinen

Karl Ferdinand Forsströmille

Päivämäärä:

29.8.1871

Helsingissä 29.8.1871 Parahin Veljeni. Saatuani tiedon, että Sinun ostamasi ja toiselle henkilölle luovuttamasi Pousarin entiset huoneistot ovat jälleen menossa myyntiin pakkohuutokaupassa, olen havainnut, että Hypoteekkiyhdistyksen niihin kiinnitetty saatava on merkitty Sinun nimiisi lainan ottajana. Kun tilanne on tämä, yhdistyksen asiamies ei ole halukas huutamaan huoneistoja yhdistyksen haltuun, vaan mahdollisen – ilmeisestikin varman – vajauksen ilmetessä vaatii lainanottajaa henkilökohtaisesti maksamaan saatavan. Vaikka toki oletan Sinun harkinneen asiaa, olen kuitenkin arvioinut...

Henkilöt:

Forsström, Karl Ferdinand

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Karl Ferdinand Forsström

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

31.1.1872

Helsingissä 31.1.1872 Jalosukuinen Herra Kreivi Teidän Ylhäisyytenne. Tämän kuun 12. päivänä päivätyn kunnianarvoisen kirjeen ohella minulla on ollut kunnia ottaa vastaan neljäsataa markkaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle Armollisesti suotua tukea; ja lähetän syvintä nöyryyttä tuntien seuran kassanhoitajan kirjoittaman kuitin. Syvintä kunnioitustani vakuuttaen minulla on kunnia edelleenkin olla Jalosukuinen Herra Kreivi Teidän Ylhäisyytenne nöyristä nöyrin palvelija Joh. Vilh. Snellman

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Suomen säätyjen pankkivaltuuston ehdotus Suomen Pankin uudeksi ohjesäännöksi, lausunnot valtiopäivillä 19.2.1872

Päivämäärä:

19.2.1872

Herra Snellman: Otan itselleni vapauden vaivata kunnianarvoisaa säätyä puheenvuorolla, erityisesti saadakseni tehdä ehdotuksen, joka mahdollisesti voisi pelastaa pankkivaltuuston ohjesääntöesityksen kaatumasta, niin kuin pelkään muussa tapauksessa käyvän. Tämä ehdotus koskee, kuten hyvin arvata saattaa, valtuuston esityksen §:ää 4. Hallituksen jäsenille on varmasti yllätys, että he saavat tietää esityksestä, jolla hallitusta täysin kuulematta esitetään säätyjen päätettäväksi säädös siitä, että pankin johtokunta ei tulevaisuudessa olisi tekemisissä valtion pankissa pitämien rahastojen hallin...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Anomusten lähettäminen valiokuntaan, lausunto valtiopäivillä 19.2.1872

Päivämäärä:

19.2.1872

Herra Snellman: Omasta puolestani en voi ymmärtää, miksi olisi välttämätöntä lähettää anomus ensin valiokuntaan. Sen sijaan ei mielestäni ole mitään estettä sille, että jokin sääty ottaa anomuksen omakseen ennen sen lähettämistä valiokuntaan. Mikään ei estä säädyn jäseniä yksi toisensa jälkeen yhtymästä anomukseen ja siten tekemästä siitä säädyn anomusta. On toki pieni este, jos niin halutaan nähdä, yleisen hyväksymisen tiellä, että anomuksentekijä menee moniin yksityiskohtiin; mutta tämä voidaan poistaa siten, että sääty yhtyy anomuksen yleiseen tarkoitukseen. Tässä se on selvästi esiin t...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Anomuskirjelmä Helsingin normaalikoulun suomenkielisen osaston laajentamisesta, lausunto valtiopäivillä 19.2.1872

Päivämäärä:

19.2.1872

Tämän johdosta lausui herra Snellman seuraavaa: Pyydän saada lisätä muutaman sanan anomuksen perusteluista: Kysymys ei ole pelkästään pääkaupungin suomenkielisestä koulusta suomalaisia oppilaita varten, vaan kysymys on suomalaisesta normaalikoulusta. Tämä laitos, normaalikoulu, on jotain maallemme täysin omalaatuista: sellaista ei ole missään muussa maassa. Sen tarkoitus on ollut ja on, että tässä koulussa koulutetaan opettajia koko maalle. Siksi hallitus on lähettänyt parhaat pedagogit, mitä maassamme on voitu löytää, ulkomaille sivistystään parantamaan, ja ottanut heidät palvelukseen norm...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Kansanopetus

Anomuskirjelmä rautatien rakentamisesta valtion kustannuksella Hämeenlinnasta Tampereelle, lausunto valtiopäivillä 20.2.1872

Päivämäärä:

20.2.1872

Uskon edellisen kunnioitetun puhujan erehtyneen sanoessaan, että Lempäälän kanavatöiden työläiset kuolivat nälkään. On kyllä niin, että vaikeina hätävuosina 1867 ja 1868 töitä järjestettiin hädän ankaruuden mukaan maamme eri osissa. Siksi suuri osa hätäaputöistä järjestettiin pohjoisissa lääneissä ja vähemmän eteläisissä. Joillakin paikoillahan kävi valitettavasti niin, että kun työläisiä tulvi paikalle suuria määriä, ei heidän majoittamiseensa ollut riittävästi tilaa, minkä seurauksena syntyi sairauksia, tai heidän mukanaan tuli jo vallalla olevia sairauksia, erityisesti lavantautia. Esime...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Rautatiet

Anomus ruotsin kielen professuurin perustamisesta, lausunto valtiopäivillä 23.2.1872

Päivämäärä:

23.2.1872

Herra Snellman pyysi puheenvuoroa ja lausui seuraavaa: Pyydän nöyrimmin saada ilmaista käsityksen, josta minulla on ollut tilaisuus jo keskustella minua enemmän tietävien miesten kanssa. En nimittäin ymmärrä asiaa niin, että valtiopäiväjärjestys oikeuttaisi mitään säätyä kieltäytymään antamasta anomukselle lähetettä. Missään ei sanota, että säädyllä on sellainen oikeus. Olen uskaltanut kuvitella, että kun anomuksentekijä pyytää lähetettä jättämälleen anomukselle, pitäisi hänellä olla siihen oikeus. Jätän minua enemmän tietävien ja minua enemmän oikeutettujen henkilöitten ratkaistavaksi, mik...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Anomus säätyjen osallistumisesta talousarvion vahvistamiseen, lausunnot valtiopäivillä 5.3.1872

Päivämäärä:

5.3.1872

Herra Snellman lausui seuraavaa: Pyytäisin nöyrimmin, että jos niin on mahdollista tehdä, pöytäkirjassa mainittaisiin, ettei varausten esittäminen ollut sallittua. – – Herra Snellman: Jos se on vastalause, en voi huomauttaa mitään enempää.

Paikat:

Asiat:

Talousvaliokunnan mietintö tuulaakimaksun laskentaperusteiden muuttamisesta, lausunto valtiopäivillä 12.3.1872

Päivämäärä:

12.3.1872

Herra Snellman: Pyydän nöyrimmin saada omasta puolestani yhtyä herra von Alfthaniin, mitä tulee mietinnön valiokuntaan palauttamiseen, varsinkin kun on itse asiassa hallituksen puolelta erityinen myönnytys jättää asia säädyille, ei vain kuultavaksi, vaan myös päätettäväksi. Tuulaakimaksun määräämiseen kuuluu kaksi kohtaa. Ensimmäinen on oikeuden myöntäminen kaupungeille kantaa sellaista maksua. Sellaisen myöntämisestähän on esimerkkejä, säädyt ovat sellaiseen päätökseen osallistuneet, mutta vuoden 1772 jälkeen niin ei tietääkseni ole tapahtunut, vaan hallitus on antanut oikeuden kantaa tuul...

Henkilöt:

Cleve, Zachris Joachim

Alfthan, Georg von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies