Helsinki

Senaatin talousosastolle

Päivämäärä:

27.9.1870

Helsingissä, 27.9.1870 Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunnalta alamaisimmin. Armollisesti määrättynä antamaan kertomuksen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen asemasta kuluvan vuoden 1870 ensimmäisen puoliskon aikana ilmoittaa yhdistyksen johtokunta alamaisimmin seuraavaa: Asema on sikäli parantunut, että korkoja on yhdistykselle maksettu säännöllisemmin, ja verrattain vähän tiloja on myyty yhdistyksen saatavista ja vielä vähemmän on tarvinnut huutaa sen laskuun. Sen sijaan aikaisemmin yhdistykselle huudettujen tilojen myynti ei ole edennyt niin ripeä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Senaatin talousosasto

Karl Gustaf Ehrströmille

Päivämäärä:

7.12.1870

Helsingissä 7.12.1870 Kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on tänään pitämässään kokouksessa saanut tiedoksi lääninsihteerin apulaisen K. G. Pehrmandin ja metsäkonduktööri W. A. Pehrmandin haasteen saapua Kuopion raastuvanoikeuteen vastaamaan moitteeseen, jonka he ovat kohdistaneet ylimetsänhoitaja Torsten Gustaf Collanin elinaikanaan Kirjallisuuden Seuran ym. hyväksi tekemään testamenttiin, ja seura on täten saanut tiedon, että sitä on tällaisessa testamentissa muistettu, valtuutetaan professori Karl Gustaf Ehrström seuran tänään asiasta tekemällä päätöksellä ryhtymään itse tai tehtävään m...

Henkilöt:

Ehrström, Karl Gustaf

Pehrmand, Karl Gustaf

Pehrmand, William Achates

Collan, Torsten Gustav

Rothsten, Frans Wilhelm

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjeenvaihto:

Karl Gustaf Ehrström

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle

Päivämäärä:

15.12.1870

15.12.1870 Ohessa Seuralle ”Smithsonian Institutionilta” saapunut kirje. Jos seurassa esitelty Dresdenin kirjastonhoitajan (Tiedeseuralle osoittama) kirje on jäänyt pöytäkirjan yhteyteen, pyydän kohteliaimmin saada sen takaisin. Joh. Vilh. Snellman

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Puheenjohtaja

Ulkomaisen tietokirjallisuuden suomentaminen, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä:

30.12.1870

Kirjallisuuden Seuran huolenpito myös päivän käytännöllisistä tarpeista on epäilemättä oikeutettua, kun ottaa huomioon olevat käytännön olot. Siksi on hyvä, että seura on työskennellyt oppikirjakirjallisuuden hyväksi, hankkinut apuvälineitä suomen kielen käyttöön oikeudenkäyntikielenä jne. Mutta seuran varojen käyttö nykyään sellaisiin tarkoituksiin ei näytä aiheelliselta, vaikka on toivottavaa, että niitä edelleen edistetään kaikin varsinkin kieltä koskevin taidoin, joita seuralla on käytettävissään. Nykyään ei seuralta varmaan kaivata myöskään muuta kuin henkistä myötävaikutusta sellaisee...

Paikat:

Asiat:

Carl Gustaf Borgille, konsepti

Päivämäärä:

3.1.1871

Avoin valtakirja täällä toimivan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kassanhoitajalle, ylimääräiselle lehtorille herra Carl Gust. Borgille ottaa kuluvan vuoden 1871 aikana vastaan ja kuitata saaduksi täkäläisestä Keisarillisesta postitoimistosta kaikki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle saapuvat kirjatut rahakirjeet ja paketit, mikä täten vakuutetaan. Helsingissä 3. tammikuuta 1871. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puolesta Locus Sigilli [sinetin paikka] J. V. S. F. W. R[othste]n

Henkilöt:

Borg, Carl Gustaf

Rothsten, Frans Wilhelm

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjeenvaihto:

Carl Gustaf Borg

Josef August Schaumanille

Päivämäärä:

17.1.1871

17.1.1871 Saatuani tämän päivän Hufvudstadsbladetista tiedon, että eilisillä juhlapäivällisillä sanomani sanat on kirjoitettu muistiin ja julkaistaan, pyydän kohteliaimmin, että saisin ennen sitä nähdäkseni käsikirjoituksen tai ainakin korjausvedoksen. Kunnioittavasti Joh. Vilh. Snellman

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjeenvaihto:

Josef August Schauman

Hufvudstadsbladet nro 14, 18.1.1871: Puhe Suomen lehdistön satavuotisjuhlassa

Päivämäärä:

18.1.1871

Ryhtyessäni täyttämään saamaani tehtävää joudun heti alkajaisiksi hämmennyksen valtaan. Saadakseni huomiota muutaman silmänräpäyksen ajaksi minun pitäisi ehkä aloittaa puhuttelemalla kuulijoita: ”Hyvät herrat!” Onneksemme näemme täällä kuitenkin myös naisia kaunistamassa läsnäolollaan tätä juhlaa. Ja koska aihe ei juuri tarjoa eikä esitystapakaan ansainne heidän huomiotaan, hämmennyn, kun minun on osoitettava sanani myös heille. Aivan toisin olisivat asiat, jos olisimme vielä onnellisempia, jos nimittäin eläisimme sadan vuoden päässä olevassa tulevaisuudessa, vuonna 1971. Silloinhan voisimm...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Historia

Suomen maantiedettä käsittelevän teoksen julkaiseminen, ehdotus Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokouksessa 1.2.1871

Päivämäärä:

1.2.1871

Tietämys omasta maasta ja omasta kansasta on kaiken asioiden ymmärtämiseen perustuvan kansalaistoiminnan – jopa yleensäkin yksilön siveellisen kasvatuksen – edellytys. Niinpä tämä tietämys onkin uskonopin tuntemuksen jälkeen laajimmin tarpeellinen tietämyksen laji niin kaikkein sivistyneimmälle henkilölle kuin kansan suurille joukoillekin, ja samalla se on myös helpoimmin omaksuttavissa, se tietämyksen laji, jossa kaikki yhteiskuntaluokat voivat päästä mitä tasa-arvoisimpaan tiedon hallintaan. Voidaan sanoa: sitä ei toki hankita pelkästään kirjoista; se vaatii omien havaintojen tekemistä ja...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus

Nykyajan materialismista, päättäjäisesitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871

Päivämäärä:

29.4.1871

Tiedeseuran toiminnassa luonnontieteellä on suurin osuus. Kielen tai historian tutkimus ei voi esittää tuloksiaan ilman suppeampaa tai laajempaa todistelua. Yksittäisillä tosiseikoilla on näissä tieteissä harvoin niin kiistaton evidenssi ja sellainen merkitys, että niiden pelkällä esittämisellä on tieteellistä arvoa ja kiinnostavuutta. Luonnontieteissä sitä vastoin todistelu tarkoittaa jonkin tosiasiajoukon esittämistä, ja jokaisella faktalla on oma arvonsa joko aiemmin aloitetun todistelun ketjussa tai sitten lähtökohtana jatkotutkimukseen, jonka kautta se tulee kumotuksi tai vahvistetuksi...

Henkilöt:

Hällström, Gustaf Gabriel

Moleschott, Jacob

Vogt, Karl

Cotta, Bernhard von

Du Bois-Reymond, Emil Heinrich

Paikat:

Asiat:

Lisää valaistusta Suomen oloihin viime vuosisadan puolivälissä, puheenvuoro Suomen Tiedeseuran vuosikokouksessa 29.4.1871

Päivämäärä:

29.4.1871

Siinä Suomen poliittisia mielialoja vuosina 1848–50 koskevien käsikirjoitusten joukossa, joka on ilmoitettu julkaistavaksi Bidragen-sarjassa on myös muuan kenraalikuvernöörinviraston sihteerin Carl Krookin ilmoitus. ”Sveriges politiska historia från Carl XII:s död till statshvälfningen 1772” -teoksen 3. osassa (viimeisin painos 1870) kirjoittaja (Carl Gustaf Malmström) kertoo seuraavia tietoja tästä Krookista ja hänen puuhistaan. Kerrottuaan, miten majuri H. H. Boije vakoili Ruotsin hallituksen laskuun Venäjän yhteyksiä Suomeen, kirjoittaja lisää: Hän ei muuten ollut ainoa tiedonvälittäjä, ...

Henkilöt:

Krook, Carl August

Kaarle XII

Malmström, Carl Gustaf

Boije af Gennäs, Hans Henrik

Rosen, Gustaf Fredrik von

Paikat:

Asiat: