Helsinki

Helsinki

Mietintö Riihimäen–Pietarin rautatiestä 19.2.1868

Päivämäärä: 
19.2.1868
Osuus, jolla Suomen valtion tulee osallistua Riihimäen–Pietarin rautatien kustannuksiin, on arvioitu 20 miljoonaksi markaksi. Nyttemmin jo tehdyn lainasopimuksen mukaan valtio saa lainasta tehollisesti 16 miljoonaa markkaa. Kun kotimaisesta rautatielainasta on siis jäänyt säästöön 285 000 markkaa, tulisi kyseisten kustannusten kattamiseksi vielä hankkia 3 715 000 markkaa. Mutta lainan emissiohinta, Frankfurt am Mainissa 97 3/4 prosenttia, näyttää nykyoloissa epätavallisen kalliilta kuuden prosentin lainan kohdalla, kun ulkomailla on tarjolla useita lainoja, joista maksu on vain 70–75 prosen...
Paikat: 

Julius Harffilta

Päivämäärä: 
2.3.1868
Helsingissä 2.3.1868   Herra Senaattori J. W. Snellman!    Waseniukselta saapui tänään aamulla Hampurista seuraava sähke: [lainaus saksaksi]: ”Näytteessä Schiedamin ohra hyvin huonosti puhdistettua juuri nyt saatavana noin kaksitoistatuhatta tynnyriä noin kolmellakymmenellä markalla vapaasti laivassa otettuasi vastaan valtuuta matkustamaan sinne. Jyllantilainen itää huonosti, luultavasti täyttä määrää kuurinmaalaista jyllantilaista ei kerättävissä kokoon, joten Forsberg neuvoo ottamaan laivanlastin vitebskiläistä koska riihikuivaa, hiekkamaalta korjattua pitää parempana kuin itäpreussilaist...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Julius Harffilta

Päivämäärä: 
5.3.1868
Helsingissä 5.3.1868 Waseniukselta saapui eilen seuraava sähke: Hampurissa 3. maaliskuuta. [lainaus saksaksi] ”Forsberg neuvoo ostamaan mieluummin riihessä kuivattua 80-prosenttisesti itävää vitebskiläistä kuin riihittämätöntä, vaikkakin hieman paremmin itävää sjellantilaista [ohraa]. Vitebskissä hiekkamaata ankara ilmasto, Sjellannissa leutoa hyvin viljavaa, hankkikaa lupa ostaa laivanlasti vitebskiläistä. Sähköttäkää, jos 80-prosenttisesti itävää on saatava kokoon. Sopimus tullut. Matkustan tänään Rotterdamiin”, ja olen tämän takia sähköttänyt eräälle liiketuttavalleni Riikaan ja pyytänyt...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Finlands Allmänna Tidning nro 55, 6.3.1868: Suomen Talousseuran herra puheenjohtajan lausunto kotiteollisuudesta

Päivämäärä: 
6.3.1868
Kyseessä olevassa lausunnossa puhuja varoittaa mielestään väärään suuntaan vievistä yrityksistä opastaa maataloustyöläisiä maataloustöistä kotiteollisuuden pariin. On vaikea ymmärtää, kenelle tämä varoitus on tarkoitettu. Eihän tässä maassa varmastikaan ole ketään, joka ei siunaisi sitä päivää, jona maataloustyöläinen saa elantonsa pelkästään maataloustöistä. Jos tämä päivä olisi jo käsillä, hätä, nälkä ja kurjuus olisivat täysin kadonneet tästä maasta. Kukaan ei näin ollen voi toivoa mitään parempaa kuin sitä, että puhuja pystyisi toteuttamaan esittämänsä mielipiteet todellisuuden maailmas...
Paikat: 

Julius Harffilta

Päivämäärä: 
9.3.1868
9.3.1868   Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori Snellman!    Tämän kuun 5. päivänä lähettämieni kunnioittavien ilmoitusten jälkeen sain Waseniukselta seuraavat sähkeet: Rotterdam 6. maaliskuuta: [lainaus saksaksi] ”Forsberg selittää vielä mahdotonta määritellä Schiedamin näytteiden itävyyttä, sitä ennen mahdotonta päättää kauppaa ei ole myöskään saatu vekseliä maksuvaltuutusta”, ja sen saatuani ilmoitin hänelle samaa tietä 7. maaliskuuta: [lainaus saksaksi] ”Söhlen osoitteeseen maksetut satakolmekymmentätuhatta tulleet joka tapauksessa perille, sähköttäkää tarvittaessa Hampuriin. Kaupan p...
Kirjeenvaihto: 

Valtionkalenterin julkaiseminen suomen kielellä, lausunto senaatin talousosastossa 17.3.1868

Päivämäärä: 
17.3.1868
Senaattori Snellman lausui seuraavaa: Koska maassa on suomalaisen rahvaan lisäksi myös suuri joukko pelkästään suomea puhuvia kaupan ja teollisuuden harjoittajia, ja koska sekä näille että kunnanhallituksille suomalaisissa seurakunnissa olisi hyötyä siitä, että heidän ulottuvilleen tulisivat yhteenvedot tietyistä säädöksistä, kuten karta sigillata- [leimapaperi-], toimitus- ja postimaksuista ja monista muista kalenteriin painetuista, samoin kuin monet tiedot, varsinkin alempien virkamiesten nimet ja osoitteet, voisivat olla heille hyödyksi, halusi senaattori omasta puolestaan puoltaa, että ...
Paikat: 

Julius Harffilta

Päivämäärä: 
20.3.1868
Helsingissä 20.3.1868 Tämänpäiväisen keskustelun johdosta rohkenen mainita, miten olen käsittänyt Korkean Kruunun laskuun tilatun ohramäärän suuruuden ja jakelun eri kohteisiin, nimittäin että: meritse tuodaan: Ouluun ja Raaheen tynnyriä 9 000 Viipuriin Joensuuta ja Kuopiota varten 8 000 Pietarsaareen 4 000 Nikolain- ja Kristiinankaupunkiin 4 000 Poriin 3 800 Helsinkiin Hämeenlinnaa varten 4 000 yhteensä tynnyriä 32 800 sekä maitse: Pietarista Jyväskylään 2 800 setverttiä – – 3 360 eli yhteensä tynnyriä 36 160 mihin on lisättävä hra Levónin tilaamat 1 200 joten kokonaistuontimäärä on tynnyr...
Henkilöt: 
Kirjeenvaihto: 

Postin kulku talvisaikaan rautateitse mantereelle Pietarin kautta, lausunto senaatin talousosastossa 24.3.1868

Päivämäärä: 
24.3.1868
Senaattori Snellman lausui olevansa sitä mieltä, ettei nykyinen tapa kuljettaa postia talvisaikaan Ruotsin ja Suomen välillä vastaa ajan vaatimuksia, ja että muutos siinä olisi toivottava. Tästä asiasta esiin nostetun ehdotuksen menestyksellistä toteuttamista senaattori piti kuitenkin hyvin kyseenalaisena, mihin jossain määrin viittasi sekin, että asianomaisten esittämiä käsityksiä kyseisen höyrylaivaliikenteen sopivimmasta reitistä ei ole voitu sovittaa yhteen, ja että kustannukset sillä tavoin järjestetystä talviliikenteestä, vaikka se hoidettaisiinkin yhdellä ainoalla aluksella, olisivat...
Paikat: