Schiller, Johann Christoph Friedrich von

1759–1805. Saksalainen runoilija.

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1860: Italian kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.10.1860

Kertoessamme uutisia tästä kirjallisuudesta viittaamme siihen, mitä edellisen vuosikerran 7. numerossa on näistä uutisista sanottu. Niiden tarkoituksena on antaa kuva henkisestä elämästä ja toiminnasta Italiassa. Vain Saksassa ja Ranskassa tiedetään jotakin Italian runsaasta kirjallisuudesta, vaikka siihen tutustuminen varmasti kannattaisi kaikilla inhimillisen tietämyksen aloilla. Italian poliittiset olot ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että tämä kirjallisuus on jäänyt varjoon. Jos kansallinen tietoisuus onnistuu, kuten nyt voidaan toivoa, saamaan voiton erillisenä ilmiönä vaikuttaneest...

Henkilöt:

Cornelius Nepos

Cicero, Marcus Tullius

Dante (Dante Alighieri)

Machiavelli, Niccolò

Cavour, Camillo Benso di

Garibaldi, Giuseppe

Luther, Martin

Goethe, Johann Wolfgang von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Hettner, Hermann Theodor

Foscolo, Ugo (Niccolò)

Monti, Vinzenzo

Pellico, Silvio

Manzoni, Allessandro

Niccolini, Giovanni Battista

Alfieri, Vittorio

Colletta, Pietro

Thukydides

Tacitus, Publius Cornelius

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1860

Critical and Historical Essays by Thomas Babington Macaulay. In Five Volumes. Biographical Essays by Thomas Babington Macaulay. In One Volume. [T. B. M., Kirjoituksia kritiikin ja historian alalta 1-5. T. B. M., Elämäkerrallisia kirjoituksia. Yksi nide.] Nämä teokset sisältyvät Tauchnitzin tunnettuun kokoelmaan ”Collection of British Authors” – ne on julkaistu, kuten näkyy, kuutena vihkona tunnettuun huokeaan hintaan ½ taaleria vihkolta. Paljon kalliimman saksannoksen nimi on: Th. Babington Macaulays ausgewählte Schriften geschichtlichen u. litterarischen Inhalts. (4:e Aufl. Braunschwei...

Henkilöt:

Macaulay, Thomas Babington

Tauchnitz, Christian Bernhard von

Steger, Friedrich

Schmidt, Alexander

Bacon, Francis

Burghley, William Cecil

Dante (Dante Alighieri)

Petrarca, Francesco

Johnson, Samuel

Ranke, Leopold von

Barère de Vieuzac, Bertrand

Fryxell, Anders

Tegnér, Esaias

Kustaa III

Leopold, Carl Gustaf af

Schlegel, August Wilhelm von

Schlegel, Friedrich von

Tieck, Johann Ludwig

Fouqué, Friedrich Heinrich Karl, baron de la Motte

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Hammarsköld, Lorenzo

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Franzén, Frans Mikael

Wallin, Olof

Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm

Nicander, Carl August

Sjöberg, Erik

Klopstock, Friedrich Gottlieb

Lessing, Gotthold Ephraim

Wieland, Christoph Martin

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Goethe, Johann Wolfgang von

Herder, Johann Gottfried von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.5.1861

Kristlig dogmatik af Axel Fredr. Granfelt [A. F. G., Kristinuskon dogmatiikka]. H:ki 1861. Jo teoksen nimi osoittaa sen olevan poikkeusilmiö paitsi kotimaisessa kirjallisuudessa myös ruotsinkielisessä kirjallisuudessa yleensä. Teoksen kirjoittaminen on vaatinut paljon vaivaa ja runsaasti pohdintaa sekä paljon todellista innostusta aihepiiriin. Kirjoittajan aiemmat, yleisesti tunnetut ja laajalti luetut teokset antavat riittävän käsityksen hänen dogmatiikkaa koskevasta kannastaan. Hän on lisäksi itse selvitellyt sitä tämän teoksen esipuheessa ja määritellyt olevansa eri näkemysten välistä ...

Henkilöt:

Granfelt, Axel Fredrik

Elisabeth I

Shakespeare, William

Ludvig XIV

Molière (Jean-Baptiste Poquelin)

Corneille, Pierre

Racine, Jean

Goethe, Johann Wolfgang von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Scribe, Augustin-Eugène

Gozzi, Carlo

Hannikainen, Pietari

Lessing, Gotthold Ephraim

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1861

Mansikoita ja mustikoita III. Helsingissä 1861. Täksikin jouluksi on ilmestynyt tämän pienen kalenterin vihkonen. Useimmat alkuperäistekstit ovat siinä kuten edellisessäkin nimimerkki Suonion [J. L. F. Krohn] käsialaa. Vaikka nämä runot eivät selvästikään ole pursuilevan runollisen mielikuvituksen tuotteita, ne ovat tavallisesti sisällöltään hyvin harkittuja, ja niissä vallitseva puhdas ja lämmin henki tuntuu miellyttävältä. Sisältö käsittelee tavallisimmin isänmaata tai rakkautta, jotka molemmat ovat tyhjentymättömiä kaikkien aikakausien runojen aiheita. Jossakin, esim. runossa ”Kova ran...

Henkilöt:

Krohn, Julius Leopold Fredrik

Slöör, Karl Alexander

Runeberg, Johan Ludvig

Petöfi, Sándor

Törneroos, Antti (Anders)

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Uhland, Johann Ludwig

Moore, Thomas

Donner, Otto

Horatius (Quintus Horatius Flaccus)

Bitzius, Albert

Godenhjelm, Bernhard Fredrik

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Wecksell, Josef Julius

Elmgren, Sven Gabriel

Ignatius, Karl Emil Ferdinand

Thilén, Gustaf

Gyldén, Claes Vilhelm

Paikat:

Asiat:

Ulkomaisen tietokirjallisuuden suomentaminen, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä:

30.12.1870

Kirjallisuuden Seuran huolenpito myös päivän käytännöllisistä tarpeista on epäilemättä oikeutettua, kun ottaa huomioon olevat käytännön olot. Siksi on hyvä, että seura on työskennellyt oppikirjakirjallisuuden hyväksi, hankkinut apuvälineitä suomen kielen käyttöön oikeudenkäyntikielenä jne. Mutta seuran varojen käyttö nykyään sellaisiin tarkoituksiin ei näytä aiheelliselta, vaikka on toivottavaa, että niitä edelleen edistetään kaikin varsinkin kieltä koskevin taidoin, joita seuralla on käytettävissään. Nykyään ei seuralta varmaan kaivata myöskään muuta kuin henkistä myötävaikutusta sellaisee...

Paikat:

Asiat:

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1871

Päivämäärä:

16.3.1871

[suomeksi] Seuran juhlapäivän tavallisiin menoihin kuuluu, että seuran esimies muutamilla sanoilla muistuttakoon läsnäolevaisia seuran tarkoituksista ja työstä näiden tarkoitusten toteutumiseksi. Näin minäkin vuorostani tehdessäni en unhota, että meille kaikille täällä läsnäolevaisille ruotsin kieli on vanha tuttava, Suomen sitä vastaan mahtais jollekulle olla oudompi – enkä kiellä, että meidän jokaisen velvollisuus on tavoittaa kaikkien isänmaan ystäväin suosiota seuran tarkoitusten edistyttämisessä – ja minä lisään: paraastakin päästä niiden, jotka Suomalaisen kirjallisuuden menestystä ha...

Henkilöt:

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Fredrik Vilhelm II

Korhonen, Paavo

Blomstedt, Oskar August Frithiof

Tikkanen, Paavo

Asiat:

Puheenjohtaja

Kirjallisuus

Finlands Allmänna Tidning nro 255, 1.11.1872: J. V. Snellmanin vastauspuhe riemuylioppilaille järjestetyssä juhlassa 30. lokakuuta

Päivämäärä:

1.11.1872

Hyvät herrat! Minulle kohotettiin malja suomen kielellä. Kaikki tietävät, että kun vastaan ruotsiksi, tämä ei johdu siitä, että halveksisin kansamme omaa kieltä. Teen näin, koska toivon kaikkien näin menetellessäni ymmärtävän sanani ja koska mielelläni olen sydämessäni tasapuolinen. Tiedän toki, että minulla on tilaisuus kiittää paikasta, jonka suomisella minua on tänään kunnioitettu, paikasta niiden rivissä, jotka ovat kuten Lönnrot saaneet aikaan sellaista, mitä kansakunnan keskuudessa tehdään vain kerran sen elinaikana. Kun tämä työ lisäksi on kansalliseepos – herrat tietävät, että ihmis...

Henkilöt:

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Goethe, Johann Wolfgang von

Tegnér, Esaias

Geijer, Erik Gustaf

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Paikat:

Asiat:

Joukahainen nro VII 1873: Eräs vanha koulu

Päivämäärä:

15.5.1873

Eräässä pääkaupungin sanomalehdessä ilmestyi muutama kuukausi takaperin artikkelisarja vanhasta ja uudesta koulusta. On vaikea sanoa, mitä arvoisa kirjoittaja vanhalla koululla tarkoittaa. Uudella hän tarkoittaa luultavasti Helsingin normaalikoulua. Ja jos hänen kokemuksensa vanhasta koulusta ei ulotu kauemmas kuin aikaan juuri ennen monien uusien koulujärjestysten säätämisaikaa, niin se on joka tapauksessa hyvin rajallinen. Niin virheellinen on kuva, niin nurinkurista arviointi. On selvää, että niin sanottu uusi koulu on sen rinnalla itse erinomaisuus, non plus ultra [verrattomin]. Siitä e...

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus

Morgonbladet nro 78, 7.4.1874: Puhe Vilhelmin päivänä 1874

Päivämäärä:

7.4.1874

Hyvät Herrat! Tiedän toki, että näen täällä vanhempia ystäviäni, jotka eivät ole väsyneet osoittamaan minulle vuodesta toiseen aina 6. huhtikuuta muistavansa minua, tiedän, että saan ensisijaisesti kiittää heitä tänään ja kiitän heitä sydämellisesti. Nuoremmat herroista eivät voi tietää minusta paljonkaan, vaikka tuntisivatkin nimeni, tuskin senkään vertaa, olenko jo kuollut ja haudattu vaiko vielä elävien kirjoissa; kuulunhan ensimmäisiin vuorossa oleviin sen sukupolven keskuudessa, joka pian täältä poistuu. Niinpä kiitänkin herroja siitä, että he ovat kuitenkin hyväntahtoisesti saapuneet ...

Henkilöt:

Napoleon I (Bonaparte)

Kant, Immanuel

Herder, Johann Gottfried von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Fichte, Johann Gottlieb

Asiat:

Ylioppilaan velvollisuuksista. Pohjalaiselle osakunnalla omistettuja sanoja. Finska Studenten, Helsingfors 1875

Päivämäärä:

30.5.1875

Tervehdys uusille tulokkaille. Pohjalaiselle osakunnalle omistettuja sanoja. Ylioppilaaksi tulo on aina täyttänyt entisen koulupojan mielen ilolla, joka on sitä voimakkaampaa ja puhtaampaa, mitä paremmin hän koulusta lähtiessään tuntee, että hän on täyttänyt velvollisuutensa. Siirtymän merkitys on tunnettu ja tunnustettu. Se on siirtymistä pakosta vapauteen. – Koulussa on läksyjen ja kurin pakko, yliopistossa opintojen vapaus, yhtä lailla niiden kohteen valinnan kuin niiden järjestyksen ja ajoituksenkin määräämisessä; samoin siellä voi väljissä rajoissa päättää myös omasta elämäntavastaan...

Henkilöt:

Franzén, Frans Mikael

Cicero, Marcus Tullius

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Bulwer, Edward George

Thackeray

Scott, Walter

Dickens, Charles