Napoleon I (Bonaparte)

Napoleon I (Bonaparte)

1769–1821. Kenraali 1793, Ranskan Italiassa olleen armeijan ylipäällikkö 1796, Ranskan ensimmäinen konsuli (hallitsija) 1799–1804. Ranskan keisari 1804–15.

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1859: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.5.1859
Samaan aikaan kun kirjoitetaan ja luetaan niin paljon, kirjallisuudesta puuttuu edelleen teoksia, jotka olisivat vetäneet puoleensa yleisempää mielenkiintoa edes niissä maissa, joiden kansalliskirjallisuuteen teos kuuluu. Julkaisemme tässä lyhyen esittelyn muutamasta parhaasta.   Opettavainen, vaikka ei omiaan suuremmalle lukijakunnalle, on Napoleonin kirjeenvaihto: ”Correspondence de l’Empereur Napoléon”, josta on ilmestynyt kaksi nidettä. On tunnettua, että Napoleon oli erittäin vilkkaassa kirjeenvaihdossa aiemmin direktorion ja sen ministerien, myöhemmin veljiensä ja eri maissa olevien m...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: Saksan ja Ranskan kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1859
Mainitsemme tässä lyhyesti muutamia sisämaan kirjakaupassa saatavana olevia teoksia, jotka sisällöltään kuuluvat yleiseen sivistykseen.   Geschichte des neunzehnten Jahrhunderts seit den Wienerverträgen; von G. G. Gervinus. Th. III. Lpzg 1859. [1800-luvun historia Wienin sopimusten jälkeen; kirjoittanut G. G. Gervinus. III osa. Leipzig 1859.]   Tämän historian johdanto ilmestyi jo 1852. Kuten tunnettua, siinä lausutut käsitykset toivat tekijän niskaan painovapaussyytteen. Hänen käsityksensä tapahtumien yleisestä kulusta vuoden 1815 jälkeen ilmenevät seuraavilla riveillä: Räikeimmät äärimmäi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Yleisinhimillinen ja kansallinen sivistys

Päivämäärä: 
2.1.1860
Jokaisella ihmisellä on huomattava määrä enemmän tai vähemmän häilyviä käsityksiä maailman asioista ja oloista. Niitä sanoja, joilla näitä käsityksiä ilmaistaan, käytetään ilman muuta siinä luulossa, että kaikki ymmärtävät ne, millä halutaan ilmaista, että jokainen liittää niihin saman merkityksen. Mutta kasvava älyllinen sivistys lisää näiden käsitysten ja sanojen määrää. Ja – sitä ei voi kiistää – juuri häilyvien käsitysten lukumäärä lisääntyy. Nimittäin niin kauan kuin ihminen kurottaa ajatuksensa vain siihen, minkä olemassaolon hän voi varmistaa ulkoisilla aisteillaan, hän on varma, ett...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1861
A. Thiers, Histoire du Consulat et de l'Empire. Tome XVII [Konsulikauden ja (Napoleon I:n) keisarikunnan historia. XVII osa]. Pariisi 1860. Lord Macaulay, The History of England. Vols 9 & 10 [Lordi M., Englannin historia, osat 9 & 10]. Leipzig 1861. (Tauchnitz Collection.)   Kuusi vuotta sitten tässä lehdessä esiteltiin näiden kummankin maailmankuulun teoksen ensimmäiset osat. Oli ennustettavissa, ettei Macaulayn Englannin historia, vaikka se aloitettiin vasta Jaakko II:sta ja sen oli siis määrä kattaa vain noin puolitoista vuosisataa, ehtisi koskaan valmistua niin laajana kuin kirj...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1861
L'Histoire du Consulat et de l'Empire. Tome 18 & 19 [(Napoleonin) konsulikauden ja keisarikunnan historia, osat 18 & 19].   Tämän suuren teoksen päättyminen lähenee. Lukija on vastikään nähnyt tässä lehdessä tiivistelmän Lamartinen sitä koskevasta arviosta. Kuuluisa runoilija vaatii historiankirjoittajalta tuomiota siitä, mikä Napoleonin sanoissa ja teoissa oli oikein ja mikä väärin, tyytymättä pelkkään arviointiin siitä, mikä niissä oli poliittisesti viisasta ja mikä epäviisasta. Vaatimus on oikea. Historiallisen persoonallisuudenkin toimintaa arvioitaessa on kiitettävä hyviä ja mo...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4,huhtikuu 1862: Painovapaudesta Suomessa

Päivämäärä: 
1.4.1862
Aiemmin julkaistussa artikkelissa ”Sananvapaudesta” olemme yrittäneet osoittaa, että sen vaatimisen oikeutus riippuu kunkin kansan sivistystasosta. Olemme tällöin jättäneet sivuun joukon tavanomaisia pohdiskeluja sananvapauden tuottamasta hyödystä, koska minkä tahansa asian punnitseminen hyödyllisyyden kannalta tuottaa väistämättä epävarman tuloksen ja koska tätä puoltavat todisteet voidaan aina torjua vastatodisteilla. Se toteamus riittää, ettei ihminen olisi järjellinen olento ilman viestien vaihtamista muiden ihmisten kanssa, sillä järjellisen tietämyksensä hän saa perinteestä – ilman si...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1862: Jatkopohdiskelua hra professori Lindelöfin vaatimuksista, jotka koskevat ääntenlaskentaa ehdollepanoissa

Päivämäärä: 
1.7.1862
Hra Lindelöf on ”Juridiskt Albumin” 2. sarjan 1. vihkossa ottanut tehtäväkseen vastaamisen niihin vastahuomautuksiin, jotka olemme kohdistaneet hänen aiempiin vaatimuksiinsa, jotka koskevat menetelmää ja ääntenlaskentaa päätettäessä ehdollepanosta virkojen täyttämistä varten. Tämä vastaus vaatii kumoamista vielä uudemman kerran. Pyydämme aluksi, että hra L. suo meille hyväntahtoisesti anteeksi tulkintamme hänen edellisen kirjoituksensa loppusanoista. Olemme ilahtuneet havaitessamme, että hra L:n selityksen mukaan niihin ei sisälly olettamaamme merkitystä, että ne siis olisivat merkinneet ko...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1862: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1862
Histoire du consulat et de l'empire par A. Thiers. Tome XX [A. T., Napoleonin konsulikauden ja keisarikunnan historia, 20. osa].   Tämä nide päättää teoksen, joka kuuluu Euroopan kirjallisuuden merkittävimpiin, sanotaanpa siitä mitä tahansa, ja on sen suuren miehen arvoinen, jonka aikaansaannosten ja kohtaloiden ympärillä se ensisijaisesti liikkuu. Saksalaisilla ja englantilaisilla arvostelijoilla näyttää tosin olevan paljonkin huomauttamista sitä vastaan. Tämä arvostelu ei kuitenkaan ole jälkimaailman tuomio. On luonnollista, että Saksassa, joka kauan huokaili Napoleonin vallan alaisuudess...
Paikat: 

Valtio-opin luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1863

Päivämäärä: 
2.1.1863
Valtio-oppi. Kevätlukukausi 1863. 1–5   Hyvät herrat. Pahoillani aloituksen viivästymisestä. Herrat tietävät: aiemmin ei näin ole käynyt. Esteenä toinen kirjallinen työ. Valitettavasti myöskin keskeytynyt. Halunnut kuitenkin aloittaa. Halunnut tehdä tämän luentosarjan esitystavaltaan populaariksi. Muistuttanut, että tämän ei pidä tarkoittaa pelkkää resoneeraamista. Käsitteiden selvittämisen ja niiden yhteyden kaikki merkitys ja hyöty. Olisi mielellään toivonut suurempaa kuulijakuntaa. Ei vain kuulustelun vuoksi – vaan kiinnostuksesta saada varmaa vakaumusta siihen elämään, johon jokainen on...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1863: Perheen merkitys historiassa

Päivämäärä: 
1.8.1863
Minun on lunastettava eräs antamani lupaus ja siksi rohkenen pyytää arvon yleisön huomiota. Olen vakuuttunut siitä, että mahdollisuus antaa hätääkärsiville ropo tuottaa kuitenkin jokaiselle läsnäolijalle tyydytyksen, jonka vuoksi myös tämä esitelmä voi toivoa suopeaa vastaanottoa. Koska olen valinnut sen aiheeksi perheen merkityksen historiassa, niin aiheen pitäisi ainakin olla yleisesti kiinnostava. Mutta vaatii aina oman pienen ponnistuksensa, kun koettaa saattaa selkeästi tietoiseksi myös sellaisia asioita, jotka tunne tavoittaa varmimmin. Siksi minun on pyydettävä arvoisilta kuulijoilta...
Paikat: