Castrén, Mathias Alexander

1813–1852. Kielentutkija ja kansatieteilijä. Filosofian maisteri 1836, suomen kielen dosentti 1840, filosofian lisensiaatti ja tohtori 1844. Suomen kielen ja kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa 1851.

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä:

1.9.1861

Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1861

Acta Societatis Scientiarum Fennicae [Suomen Tiedeseuran toimituksia]. Tom. VI. Helsingforsiae 1861. Tämä Tiedeseuran toimitusten nide ei sisällä monia laajempaa yleisöä ilahduttavia kirjoituksia, koska useimmat ovat tiukasti tieteellisiä erikoistutkimuksia. Tällä kertaa on erityisen murheellista todeta, että kaksi näistä tutkielmista on lähtenyt sellaisten seuran jäsenten kynästä, jotka ovat kuolleet käsikirjoituksen luovuttamisen jälkeen. He ovat professorit af Schultén ja Woldstedt. Ensiksi mainittu oli ollut seuran sihteeri eli kokouksissa asiat esittelevä ja kaikista seuran asioista ...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

15.3.1862

M. Alexander Castrén's Reisen u. Forschungen V. Kleinere Schriften [M. A. C., Matkoja ja tutkimuksia 5. Lyhempiä kirjoituksia]. Pietari 1862. Tämä nide päättää sarjan, ja sen on toimittanut sarjan muutkin osat julkisuuteen saattanut akateemikko Schiefner, niin Castrénin muiston kuin Suomenkin kannalta ansioitunut mies. Matkakuvaukset käsittävät kaksi osaa, kahdessa osassa on julkaistu kansatieteelliset ja tarustoa koskevat luennot, ja käsillä oleva osa on julkaisuohjelman tämän jakson viides. Ohjelman toisessa jaksossa julkaistaan seitsemässä osassa kieliopilliset ja sanastotyöt, joiden p...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Schiefner, Franz Anton von

Lönnrot, Elias

Lagus, Robert Erik

Platon

Montesquieu, Charles de Secondat, baron de la Brède et de

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Lindelöf, Lorenz Leonard

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Suometar nro 20, 23.5.1862: On malja juotu kunniaksi miehen

Päivämäärä:

23.5.1862

[suomeksi] On malja juotu kunniaksi miehen, joka meistä eroavi, mutta joka, niinkuin toivomme, vielä monet vuodet on kansallisuuttamme henkensä töillä valaiseva, edistävä. Seisoi ei monta aikaa sitten hänen rinnallansa mies toinen, osallisena hänen vaikutuksessansa, meidän rakkaudessa hänen vertaisensa. Eli meidän keskellä Castrén. Hänen muistonsa kyllä on meissä niinkuin koko Suomen kansassa pysyvä. Sopii tätä kuitenki tässäkin tilassa sanalla, kahdella todistaa. Suomen kansa on vähänen: vähälukunen, vähillä maansa ja taivaansa avuilla varustettu, kovilta elämänsä vaiheilta vähäksi ahdis...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Lönnrot, Elias

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Kansallisuusaate

Joukahainen nro 5, 1864: Puhe M. A. Castrénin haudalla

Päivämäärä:

10.4.1864

12. toukokuuta 1852. Kuka paljon surua nähnyt voi täällä sanoa seisseensä tällaisen haudan ääressä? Ei kukaan, ei varmasti kukaan tässä maassa. Emmehän ole ennen nähneet sellaisen elämänuran kehittymistä ja täyttymistä kuin katsoessamme tätä miestä, jonka kylmenneelle tomulle nyt jätämme jäähyväiset. Sellaista menetystä, jota hänen toimintansa menettäminen merkitsee, ei kukaan mies tässä maassa ole kokenut. Eikä hänen jälkeensä elävien joukossa ole ketään toista Suomen miestä, jonka poismeno olisi yhtä pahoin lamauttanut toiveemme. Millainen siis oli hänen elämänsä suuri arvo meille? Hän ...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Asiat:

Ystäväpiiri

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä:

30.12.1870

Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Kristiina

Kaarle XI

Castrén, Kristian

Castrén, Susanna Sofia (o. s. Fellman)

Porthan, Henrik Gabriel

Tengström, Jakob af

Franzén, Frans Mikael

Nervander, Johan Jakob

Hällström, Gustaf Gabriel

Runeberg, Johan Ludvig

Topelius, Zacharias

Hoffberg, Carl Fredrik

Castrén, Esaias

Fellman, Johan Abraham

Phaedrus

Eutropius

Cornelius Nepos

Cicero, Marcus Tullius

Linné, Carl von (ent. Linnaeus)

Kalm, Pehr (Pietari)

Forsskål, Peter

Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

Arwidsson, Adolf Ivar

Rein, Gabriel

Becker, Reinhold von

Juteini, Jaakko (Jacob Judén)

Gottlund, Karl Axel

Lönnrot, Elias

Rask, Rasmus Kristian

Grimm, Jacob Ludwig Karl

Grimm, Wilhelm Karl

Ehrström, Carl Robert

Sjögren, Anders Johan

Willebrand, Knut Felix von

Menšikov, Alexander

Pipping, Fredrik Wilhelm

Rabbe, Frans Johan

Schiefner, Franz Anton von

Tengström, Johan Jakob

Cygnaeus, Fredrik

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Asiat:

Morgonbladet nro 140, 20.6.1879: Runebergin haudalle pystytettävästä muistomerkistä

Päivämäärä:

20.6.1879

Hautapatsas on muistomerkki, ei henkilön kunniaksi tehty kuvapatsas. Sen tehtävänä on osoittaa haudan paikka, kohta, johon edesmenneen tomu on kätketty, ja sivutarkoituksena on, että se hautakivenä suojaa hautaa, jos jälkeen jääneillä on halua ja varaa tällaiseen suojaamiseen. Tässä on kaikki. Minkäänlaiset taideluomukset ehkä jotakin merkitykseltään yleisluonteista tunnusta kuten uurnaa, nurin käännettyjä soihtuja, kotelosta nousevaa perhosta jne. tai edesmenneen elämäntyötä kuvaavaa symbolia kuten lyyraa, miekkaa ja kypärää ym. lukuun ottamatta eivät ole paikallaan hautamuistomerkissä. Ha...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Castrén, Mathias Alexander

Runeberg, Fredrika Charlotta (o. s. Tengström)

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Huomionosoitukset