Castrén, Mathias Alexander

Castrén, Mathias Alexander

1813–1852. Kielentutkija ja kansatieteilijä. Filosofian maisteri 1836, suomen kielen dosentti 1840, filosofian lisensiaatti ja tohtori 1844. Suomen kielen ja kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa 1851.

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1856, nro 6, heinäkuu 1857, nro 1 ja 8, tammikuu ja elokuu 1858, nro 9, syyskuu 1859: Kandidaatti Aug. Ahlqvistin matkat

Päivämäärä: 
1.11.1856
Vaikka Hra Ahlqvist kuvaa matkojaan kirjeissä Suomettarelle, sanomalehdelle, jonka perustaja ja ensimmäinen toimittaja hän oli, kuvaus ei kuitenkaan sisällä lähempiä tietoja matkalaisen tutkimuksista ja niiden tuloksista. Sekä siitä syystä että kuitenkin antaaksemme lukevalle yleisölle tiiviimmän katsauksen matkan edistymisestä kuin mitä hajallaan olevista kirjeistä voi saada, on toimitus käyttänyt sopivasti tarjoutunutta tilaisuutta tehdä hra A:n virallisesta matkakertomuksesta Akatemian konsistorille yhteenveto, joka tässä julkaistaan. Suomeksi kirjoitettu matkakertomus julkaistaan kokona...
Henkilöt: 
Ahlqvist, Karl August Engelbrecht
Castrén, Mathias Alexander
Sbojev, Vasili
Gabelentz, Hans Conon von der
Vologoski
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Suomenkielisen kirjallisuuden lähitulevaisuus

Päivämäärä: 
1.12.1856
Se, mitä uusi aika on saanut aikaan suomenkielisen kirjallisuuden kohottamiseksi, voidaan tiivistää näiden kolmen otsikon alle: kielen kielioppi on selvitetty, lähinnä sen etymologia, kun taas sen syntaksi odottaa vielä sääntöihin sitomista; kansanruno on koottu ja kuolevasta suullisesta perinteestä säilytetty jälkimaailmalle; näiden kahden valmistavan työn tuella on kirjakieli kokenut täydellisen uudistuksen eikä esiinny vain puhdistettuna vieraista muodoista, sanoista ja ilmauksista vaan myös kartutettuna omaperäisellä sanavarastolla, joka tekee siitä käyttökelpoisen lähes kaikkien inhimi...
Henkilöt: 
Becker, Reinhold von
Lönnrot, Elias
Gottlund, Karl Axel
Ahlqvist, Karl August Engelbrecht
Lagervall, Jakob Fredrik
Rudbeck, Erik
Eurén, Gustaf Erik
Warelius, Antero
Tikkanen, Paavo
Polén, Fredrik (Rietrikki)
Hannikainen, Pietari
Bäckvall, Johan
Europaeus, David Emanuel Daniel
Murman, Johan Wilhelm
Corander, Axel Gabriel
Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari
Cannelin, Gustav
Ingman, Anders Vilhelm
Dahlberg, Thure Johan
Durchman, Josef Vilhelm
Castrén, Mathias Alexander
Juteini, Jaakko (Jacob Judén)
Renvall, Gustaf
Collan, Fabian
Keckman, Carl Nicklas
Ignatius, Karl Henrik Jakob
Ticklén, Per
Nyman, Hans
Schiller, Johann Christoph Friedrich von
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Muistio kenraalikuvernöörille joulukuussa 1856

Päivämäärä: 
30.12.1856
[saksaksi] Teidän Ylhäisyytenne osoittama luottamus velvoittaa minut ilmaisemaan kaihtelemattomasti mielipiteeni yliopiston tulevaisuudesta; pidän velvollisuutenani myös tämän tekemistä lyhyesti ja selkeästi, jotta en saisi tätä suuresti arvostamaani luottamusta uupumaan pitkäveteisellä todistelulla. ––– Ensiksi. Rohkenen uskoa, että Teidän Ylhäisyytenne on saanut sangen hyvät selvitykset maan tuomareiden ja pappien koulutustasosta. Tuomareiden osalta jo heidän lahjomattomuutensa on osoitus heidän saamansa koulutuksen laadusta. Vain harvoin on tuotu julki tuomarin virkatoimissaan noudattama...
Henkilöt: 
Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von
Calonius, Mathias
Nordström, Johan Jakob
Nervander, Johan Jakob
Castrén, Mathias Alexander
Wallin, Georg August
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1857: Litteraturbladet 1857

Päivämäärä: 
15.1.1857
Toimitus on todella iloisesti yllättynyt voidessaan käyttää tätä otsikkoa, sillä lehden ensimmäinen vuosiluku oli 1847, ja se on siten vaihtelevissa kohtaloissa vienyt olemassaoloaan eteenpäin kokonaisen pitkän vuosikymmenen. Se todistaa epäilemättä, että tällainen ja tätä tarkoitusta varten toimitettu lehti on maan sivistyneistön todelliseen tarpeeseen, vaikka se tosin ei todista, että tarve on tyydyttävästi tullut täytetyksi. Sillä siellä missä on tarve, mutta kaikki kilpailu puuttuu, yleisön on luonnollisesti pakko pitää sille tarjottu hyvänään. Varsinkin yhdessä suhteessa on myös toimit...
Henkilöt: 
Castrén, Mathias Alexander
Augustus (Gajus Octavius)
Ludvig XIV
Kustaa III
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus
Teollisuus
Filosofia
Teologia
Historia

Anton von Schiefneriltä

Päivämäärä: 
26.2.1857
Pietarissa 26.2./10.3.1857   Suuresti kunnioitettu Ystävä,    Vasta tänään ennätän vastaamaan Teidän kunnianarvoisaan kirjeeseenne helmikuun 28. päivältä. Liitän heti oheen liuskan, jolla olen yrittänyt luonnehtia Castrénin aikaansaannoksia. Tekstistä puuttuu paljon, jotta se olisi edes kutakuinkin tyydyttävä; juuri nyt en kuitenkaan tunne pystyväni saamaan aikaan parempaa. Käyttäkää siis tarpeellista harkintaa. Arvioidessanne ponnistuksiani Castrénin jäämistön parissa Te joka tapauksessa yliarvioitte ansioni. Ette saa unohtaa sitä, että meidän akatemiamme velvollisuus on julkaista tämän me...
Henkilöt: 
Schiefner, Franz Anton von
Castrén, Mathias Alexander
Humboldt, Wilhelm von
Bopp, Franz
Voss, Johann Heinrich
Grimm, Jacob Ludwig Karl
Diez, Friedrich
Schleicher, August
Raumer, Rudolf Heinrich von
Diefenbach, Lorenz
Böhtlingk, Otto von
Foucau
Paikat: 
Pietari
Asiat: 
Yliopisto
Kirjallisuus
Kirjeenvaihto: 
Anton von Schiefner

Anton von Schiefneriltä

Päivämäärä: 
2.3.1857
Suuresti kunnioitettu Ystävä, Pietarissa 2./14.3.1857   Tänään on kulunut tasan seitsemän vuotta siitä, kun Castrén lähti täältä luotani ja näin hänet viimeisen kerran. Muutamia päiviä sitten lähettämäni kirjoitus kertoo muistamani mukaan etenkin Castrénin nyt nähtävissä olevista töistä ja liian vähän siitä, mitä niistä olisi tullut, jos hän olisi voinut itse viedä ne loppuun. Niinpä minun on mielestäni vielä lisättävä pieni jälkikirjoitus, joka sisältää useita Teille varmasti tervetulleita tietoja. Jos tapaatte Borgin, pyytäkää häntä lähettämään pian tänne Castrénin kansatieteellisten kirj...
Henkilöt: 
Castrén, Mathias Alexander
Borg, Carl Gustaf
Cygnaeus, Fredrik
Schiefner, Franz Anton von
Paikat: 
Pietari
Asiat: 
Yliopisto
Kirjallisuus
Kirjeenvaihto: 
Anton von Schiefner

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1857
On erityinen ilo voida jälleen esitellä tämän otsikon alla useampiakin numeroita, niiden joukossa myös teoksia, joiden arvo kotimaiselle kirjallisuudelle on pysyvä.   Ensinnä on kohtuudella mainittava: M. A. Castréns ethnologiska föreläsningar öfver altaiska folken samt samojediska och tatariska sagor. H:fors 1857. [M. A. Castrénin etnologiset luennot altailaisista kansoista sekä samojedien ja tataarien saduista. Helsinki 1857.]   Nämä luennot muodostavat neljännen niteen tekijän teoksesta ”Nordiska Resor och Forskningar” [Pohjoisia matkoja ja tutkimuksia]. Ne ovat tulos hänen lyhyestä toim...
Henkilöt: 
Castrén, Mathias Alexander
Borg, Carl Gustaf
Schiefner, Franz Anton von
Lindström, Johan Adolf
Rurik
Nestor
Erik Pyhä
Collan, Karl
Ahlqvist, Karl August Engelbrecht
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1857: Ulkomaista kirjallisuutta suomalaisesta runonlaulusta ja suomalaisista

Päivämäärä: 
1.9.1857
Ulkomaisessa kirjallisuudessa eivät nykyään ole harvinaisia teokset, jotka koskevat yleensä Suomen heimoa, erityisesti Suomen kansaa ja sen kansanrunoutta. Mainitsemme tässä pari sellaista, joihin meillä on ollut tilaisuus tutustua.   Runen finnischer Volkpoesie, gesammelt und übersetzt von D:r Julius Altman. Leipzig 1856. [Suomalaisia kansanrunoja, kerännyt ja kääntänyt tri Julius Altman]   Tämä kirja on enemmänkin erikoisuus kuin erityisen merkittävä. Se antaa kuitenkin uuden todisteen suomalaisen kansanrunon ulkomailla saavuttamasta huomiosta. Mutta se kaikki tuntuu kyllä kirjakaupan tap...
Henkilöt: 
Altmann, Karl Friedrich Julius
Grot, Jakov
Daa, Ludvig Kristensen
Castrén, Mathias Alexander
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Suomen heimon rodusta

Päivämäärä: 
1.12.1857
Mr. d’Omalius Halloy on Belgian Akatemiassa julkaissut tutkimuksen joka koskee myös Suomen heimon luokittelua rotuerojen suhteen. Julkaisua selvitetään l’Institut-lehdessä. Hra d’Omalius lukee Cuvierin mukaan Suomen kansan kaukasialaiseen [valkoiseen] rotuun kuuluvaksi. Hän pitää hiusten ja silmien väriä vakiotunnusmerkkinä. Samoin hän pitää tosiasiana, että rodunsekoituksessa musta väri voittaa. Varsinaiset suomalaiset, kveenit (?), ostjakit ovat vaaleatukkaisia ja vaaleasilmäisiä. Lappalaiset ja samojedit mustatukkaisia ja tummasilmäisiä. Edellisiä hän pitää siksi sekoittumattomina ”kauka...
Henkilöt: 
Omalius d'Halloy, Jean Baptiste Julien d'
Castrén, Mathias Alexander
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Suomen kieli

Puhe Johan Jakob Tengströmin haudalla 15.4.1858

Päivämäärä: 
15.4.1858
Uskonto opettaa, ettei inhimillistä oikeudenmukaisuutta ole olemassa, ja jokaisen ihmisen omatunto vahvistaa tämän opin oikeaksi. Inhimillisestä näkökulmasta katsottuna ja inhimillisesti puhuen maailmasta löytyy kuitenkin ilonaiheeksi ja rohkaisuksi ihmiskunnalle joitakin sellaisia ihmisiä, jotka ovat oikeamielisesti kulkeneet maallisen vaelluksensa. Tuollaisen miehen vaellus päättyy tämän haudan partaalle; eikä tässä sen ympärillä seisovien joukossa eikä laajemmassa kaikkien tämän poismenneen elämänvaellusta ja toimintaa tunteneiden keskuudessa ole ketään, joka ei ole valmis todistamaan, e...
Henkilöt: 
Tengström, Johan Jakob
Castrén, Mathias Alexander
Kellgren, Abraham Herman August
Tikkanen, Paavo
Asiat: 
Ystäväpiiri
Filosofia