Castrén, Mathias Alexander

Castrén, Mathias Alexander

1813–1852. Kielentutkija ja kansatieteilijä. Filosofian maisteri 1836, suomen kielen dosentti 1840, filosofian lisensiaatti ja tohtori 1844. Suomen kielen ja kirjallisuuden professori Helsingin yliopistossa 1851.

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
20.11.1846
[marraskuussa 1846]   Kelpo Ystäväni ja Veljeni,    Sinun molemmat viime kirjeesi ovat antaneet minulle paljon ajattelemisen aihetta. Edellisessä sanot kirjoituksestani: ”En todellakaan ole ehtinyt edes lukaista sitä läpi.” Jälkimmäisessä: ”Ajanpuute ei ollut syynä siihen, etten vilkaissut läpi Sinun täällä kirjoittamaasi artikkelia, vaikka Sinä pyysit. En ole myöskään väittänyt mitään tällaista palautettuun kirjoitukseen viitaten.” Ymmärrän kuitenkin nyt tarkoituksesi jälkimmäisen kirjeen perusteella ja pidän tätä osoittamaasi hienotunteisuutta täysin tarpeettomana. En ole todellakaan niin...
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 46, 21.11.1846

Päivämäärä: 
21.11.1846
Outo tapa torjua hyökkäystä Arvon lukija muistanee, kuinka me sattuneesta syystä tässä lehdessä muutamalla sanalla viittasimme siihen merkilliseen tilanteeseen, että sellaiset miehet kuin Runeberg, Lönnrot, Castrén ja Crusell eivät ole saaneet kirjallisille pyrkimyksilleen tukea maan kirjallisesta keskuksesta eikä heitä ole kiinnitetty sinne, missä heidän toiminnastaan olisi sivistyksen etenemiselle suurin hyöty. Toivoimme myös hartaasti tilanteen tulevaisuudessa olevan toisenlainen. Olisimme luulleet, että tällainen menettely osoittaisi yhtä lailla lämmintä kiinnostusta isänmaan kuin yliop...
Paikat: 

Johan Ludvig Runebergille

Päivämäärä: 
29.1.1847
Kuopio 29.1.1847   Parahin Veli Rbg.    Säikähtäneenä siitä, että Finlands Allmänna Tidningin tuoman yllättävän tiedon mukaan Sjöströmin professuuri on jo julistettu haettavaksi ja hakuaika alkanut 11. joulukuuta, lähetän viime hetkessä kehotukseni, että jättäisit hakemuksesi! – Tee se, jos haluat olla rauhassa minulta ja sadoilta muilta kiukkuisilta sieluilta, toisin sanoen luullakseni saisit rauhan omassa mielessäsi. En halua ryhtyä yksityiskohtaiseen todisteluun. Huomaat itse, mitä nuorisolle merkitset. Jo pelkkä läsnäolosi yliopistossa on suuri voitto. Ei Sinusta voi tulla kieliopin eri...
Kirjeenvaihto: 

Johan Ludvig Runebergiltä

Päivämäärä: 
4.2.1847
Porvoo 4.2.1847   Hyvä Veli Snellman.    Sain eilen kirjeesi, tänään minulla on vielä hakuaikaa jäljellä. Minulle kallisarvoinen, ystävällinen kehotuksesi ei siis ole saapunut liian myöhään, vaan juuri siinä vaiheessa, jolloin sen pitäisi vahvimmin vaikuttaa, ratkaisevalla hetkellä. Toivoisin, että voisin esittää Sinulle syyt päätökseeni olla hakematta professuuria yhtä selvästi kuin näen ne sisimmässäni. Tämä ei ole mahdollista, mutta toivoakseni havaitset ne kylläkin sellaisiksi, ettet pidä täysin vääränä sitä, että toimin niiden mukaisesti. Sikäli kuin inhimillisin kyvyin arvioida voidaa...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 14, joulukuu 1847: Johan Robert Tengströmin muistokirjoitus

Päivämäärä: 
1.12.1847
Johan Robert Tengström, professori J. J. Tengströmin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Sophia af Tengströmin poika, syntyi Turussa toukokuun 24. päivänä 1823. Hänen isänsä periaatteista, joissa vallitsi tiukka järjestys, ja niihin yhdistyneestä mitä ennakkoluulottomimmasta ja kaikkeen inhimilliseen lämpimästi suhtautuvasta mielenlaadusta voi jokainen, jolla oli ilo tuntea tämä mies, myös päätellä, että pojan kasvatus oli sekä suunnitelmallista että vapaata pedanttisesta pakosta ja useinkin tavallisista aineellisista etulaskelmista. Niinpä poismenneen samanikäisten toverien kuultiinkin usein puh...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1848: Sanomalehtikatsaus

Päivämäärä: 
1.3.1848
Sanomalehtien joukossa on harvoja ikävystyttävämpiä, hengettömämpiä ja hyödyttömämpiä kuin Berliinin päivälehdet. Niiden kaikkien poliittiset näkemykset ovat pakostakin yksipuolisia, mutta tässäkin suunnassa ne pyrkivät harvoin oman mielipiteensä esittämiseen tai uskaltautuvat pitemmälle kuin lainaamaan Österreichische Beobachteria; mutta ne kertovat mitä turhanpäiväisimpiä uutisia näytelmistä, konserteista ja hovivastaanotoista. Näin sanoo John Russell Preussin sanomalehdistä, 25 vuotta sitten. Hän ei ole niin epäoikeudenmukainen, että vaikenisi tämän asiaintilan syistä. Hän hyväksyy myös ...

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1848
Meiltä on jäänyt rästiin muutamien kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittely. Erityisen sijan niistä saa teos:   Johan Jakob Nervander. Fredrik Cygnaeuksen hahmottelemana.   Tämä teos herättää näet suurinta mielenkiintoa sisältönsä, esityksensä ja ulkoisten seikkojen perusteella. Teoksessa käsittelyllä henkilöllä on erityisesti arvostelijalle sitä merkitystä, mikä syntyy kiintymyksestä ja kaipauksesta kun on 25 vuotta eletty rinnakkain arvostuksen ja luottamuksen merkeissä. Yleisöltä ovat osaksi jääneet piiloon ne seikat, jotka tieteen piirissä tunnetun nimen ohella herättävät mielenkiin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1848: Viron kirjallisuuden seura

Päivämäärä: 
1.7.1848
Monilla maanmiehillämme lienee näinä päivinä ollut ilo saada kappaleensa teoksesta ”Die Literatur der Geschichte Liv-, Ehst- und Curlands aus den Jahren 1836 bis 1847 nebst einem Anhang über die Wirksamkeit der Ehstländischen literärischen Gesellschaft von 1844 bis 1847” herausgegeben von Julius Paucker. Dorpat 1848. [Liivinmaan, Viron ja Kuurinmaan kirjallisuushistoria vuodesta 1836 vuoteen 1847 sekä liite Viron kirjallisuuden seuran toiminnasta, julkaissut Julius Paucker.] Kolmessa mainitussa maakunnassa, joiden yhteinen väestömäärä on hieman suurempi kuin Suomen, on suuri joukko kirjalli...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, elokuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1848
Kotimainen ruotsinkielinen kirjallisuus matelee perin hitaasti eteenpäin kaikenlaisina pikkukirjasina, joiden julkaisemisesta kerrotaan yhdellä lehti-ilmoituksella, mutta kustantajat näyttävät yleensä epäröivän niiden päästämistä kirjakauppoihin. Turussa toimiva hra Lillja näkyy kuitenkin päättäneen, että hän ei piilota julkaisemiaan teoksia lukevan yleisön silmiltä. Ainakin me olemme nähneet niitä hyvin nopeasti kuopiolaisessa kirjakaupassa. Kustantaja on ollut jopa niin kohtelias, että on lähettänyt toimitukselle kappaleen – ja se on harvinaista Litteraturbladetin tapauksessa, vaikka sitä...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, syyskuu 1848: Kielitiedettä oppimattomille

Päivämäärä: 
1.9.1848
Emme muista että Litteraturbladet olisi erikoisemmin ikävystyttänyt lukijoitaan kielitieteellisellä kirjallisuudella. Eikä nytkään ole millään muotoa tarkoitus tehdä niin. Jos on lukijoita, joiden mielestä kaikki tieto on ikävää, niin sopii toivoa että toiset puolestaan tahtovat tietää, mikä saa pikapainokoneet, kansalliskokousten puhujat ja miekoin aseistautuneet joukot liikkeelle. Vaikka kielen tutkimus näyttääkin viattomalta ja rauhalliselta, sekin on osaltaan syypää aikamme sekasortoon. Se oli Saksassa muotitiede Napoleonin herruudesta lähtien sekä restauraation aikana vuonna 1815. Asia...
Paikat: