Senaattori

Senaattori

Finlands Allmänna Tidning nro 37, 14.2.1866: Finlands Allmänna Tidningin toimitukselle

Päivämäärä: 
14.2.1866
Kun maan rahajärjestelmästä jatkuvasti näyttää vallitsevan hämmentyneitä mielikuvia, toimitus suvainnee antaa lehdessä tilaa seuraavalle. Maan pakolliset maksuvälineet ovat 8. marraskuuta 1865 annetun asetuksen mukaan: Venäläiset metalliruplat, kahden ja yhden markan kolikot, venäläiset kopeekkamääräiset vaihtorahat 2 ½ ruplaan asti, pennimääräiset rahat 10 markkaan asti. Kaikkia näitä rahoja otetaan siis vastaan myös kruunun kassoissa, vaihtorahaa kuitenkin vain mainitun määrän alle jäävissä suorituksissa. Samana päivänä annetun kuulutuksen mukaan pakollisia maksuvälineitä ovat 13. maalisk...
Paikat: 

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä: 
2.2.1866
Pietarissa 2./14.2.1866   Suuriarvoinen Herra Senaattori,    Esitän kohteliaimmat kiitokseni esityksen sisältöä koskevasta tiedosta sekä markan kolikoista. Olisin mieluummin nähnyt senaatin käyttävän selvää kieltä, sanovan suoraan, ettei venäläistä vaihtorahaa voida pitää metalliarvoaan paremmassa kurssissa. Mutta tämänkin esityksen on kelvattava, kunhan saamme sen käsiimme. Se ei ole vielä täällä! Herra Senaattorin ennustus venäläisestä vaihtorahasta aiheutuvasta sekasorrosta on esitetty Keisarille. Tämä oli velvollisuutemme. Täällä liikkuu merkillisiä huhuja seteleiden arvon alentamisesta...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Esitys valtiopäiväsäädösten pykälistä 48, 49 ja 66, lausunto senaatin täysistunnossa 19.2.1866 (sub secreto)

Päivämäärä: 
19.2.1866
Senaattori Snellman, jonka mielipiteeseen senaattori, vapaaherra Gripenberg yhtyi, lausui: 48. §:ään saanen alamaisena ehdottaa seuraavaa lisäystä ensimmäiseen momenttiin: ”Kirjallinen lausunto on annettava pöytäkirjan pitäjälle heti sen tultua ääneen luetuksi. Jos säädyn jäsen, joka on ilmaissut mielipiteensä vapaasti puhumalla, haluaa pöytäkirjan pitäjän opastukseksi jättää hänelle puheenvuoronsa kirjallisessa muodossa, on hänen tehtävä niin ennen istunnon päättymistä. Kuitenkin pidettäköön pöytäkirjaa tarkastettaessa oikeana suullisesti annettua lausuntoa eikä kirjallista, mikäli sääty t...
Paikat: 

Venäjän kielen käyttö tuomioistuimissa, lausunto senaatin täysistunnossa 19.2.1866

Päivämäärä: 
19.2.1866
Senaattori Snellman lausui – että koska Viipurin hovioikeus ei ole, niin kuin sen olisi pitänyt, ulottanut mainittua lausuntoaan myös hovioikeuden tuomiopiiriin kuuluviin alioikeuksiin ja viranomaisiin, halusi senaattori, ennen kuin senaattori antaa asiassa lopullisen suostumuksensa, kehottaa hovioikeutta uudelleen ja viipymättä laatimaan asiasta keisarilliselle senaatille täydellisen lausunnon.    

Alexander Armfeltille

Päivämäärä: 
20.2.1866
Helsingissä 20.2.1866   Jalosukuinen Herra Kreivi.    Senaatin alamainen anomus kahden yhteismäärältään 3 ½ miljoonan markan kreditiivilainan ottamisesta lähtee päivän postissa. Rahat on tarkoitettu pääasiassa vientikauppiaillemme annettaviksi. Laina maksetaan takaisin vuoden loppuun mennessä. Rohkenen odottaa, että Hänen Majesteettinsa armollisimmin hyväksyy anomuksen. Pyydän kunnioittavasti, että Jalosukuinen Herra Kreivi haluaisi sangen suosiollisesti hoitaa kysymyksen ratkaisuun muutamassa päivässä ja ilmoittaisi minulle ystävällisesti tuloksesta sähkeitse. Asia on nimittäin erittäin ki...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Samuel Henrik Antellille

Päivämäärä: 
20.2.1866
Helsingissä 20.2. (klo 2 epp.) 1866   Kunnioitettu Veli!    Joensuun Parviainen tarjoaa lisäluottoa Karjalan seurakunnille, tietysti sillä ehdolla, että valtion varoja saadaan lainatuksi. Omasta puolestani pidän tätä menetelmää parhaana. Kauppias pystyy perimään saatavansa – kruunu ei. Rahvas voi maksaa hänelle tavaraa luovuttamalla. Se on suuri etu. Valitettavaa kuitenkin on, että tuollaisten miesten yritteliäisyys on vähäistä. Kunpa yksikin ostaisi esim. säkkikangasta, kattopäreitä, pajunparkkia, hän voisi ruokkia tuhansia ja ansaita kaksinkertaisesti, ensin jauhoista ja sitten mainituist...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä: 
12.2.1866
Pietarissa 12./24.2.1866   Suuriarvoinen Herra Senaattori,    Hyvin kiitollisena viimeksi vastaanottamistani riveistä kiiruhdan kertomaan, että vastahakoinen suhtautumiseni pennimääräisten hopearahojen lyöttämisestä uudelleen hopeapitoisuudeltaan paremmasta lejeeringistä johtui pelostani, että senaatin koko esitys vaihtorahan vastaanottovelvoitteen kumoamisesta, joka samassa yhteydessä otettiin esiin, vähintäänkin viivästyisi tämän takia – enkä voinut ymmärtää tästä uudelleenlyöttämisestä koituvaa käytännön hyötyä, kun se päinvastoin voitaisiin täällä helposti selittää separatistiseksi hank...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Georg von Alfthanilta

Päivämäärä: 
24.2.1866
Oulussa 24.2.1866   Suuriarvoinen Herra Senaattori ja Ritari.    Herra Senaattorin tervetullut kirjelmä tämän kuun 16. päivältä sekä samaan aikaan lähetetty sähke päätyivät käsiini samanaikaisesti vasta eilen; valtiovaraintoimituskunnan 17. päivän kirje, jossa hyväksytään anomukseni Kajaanin kihlakunnan avustamisesta, taas saapui muutamia tunteja vastaussähkeeni lähettämisen jälkeen. Esitän suuret kiitokseni myönnetystä rahalainasta; rahaa on nimittäin oltava, koska kylvettäväksi kelvollista viljaa ei enää ole käytettävissä, ja Kajaanin seudun asukkailla, joista enemmistö asuu 20–30 peninku...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Samuel Henrik Antellilta

Päivämäärä: 
26.2.1866
Kuopiossa 26.2.1866   Parahin Veli!    Kun vuosi sitten tavatessamme keskustelimme Kuopion läänin – ja yleensä pohjoisten seutujen surkeasta tilasta niitä tiheästi koetelleiden katovuosien takia, jotka ovat syösseet ne tähän kurjuuteen, esitin sen mielipiteen, että kruunun eli valtion siihen mennessä omaksuma toimintatapa, nimittäin viljan ostaminen kauppiailta sen myymiseksi sitten kansalle, olisi siirrettävä kauppiaiden vastuulle siten, että valtio avustaisi heitä lainoilla, jotka täysin turvaavia vakuuksia vastaan myönnettäisiin viljan ostamiseen, ja että he olisivat velvollisia sitten l...
Paikat: 

Suomen Pankin hallitus ja hoito, lausunto senaatin täysistunnossa 26.2.1866

Päivämäärä: 
26.2.1866
Senaattori Snellman rohkeni alamaisimmin kiinnittää Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista huomiota säätyjen esitykseen, joka koskee alkuperäisrahaston käyttöä, koska siinä on valtiontaloudellisesta näkökulmasta katsoen muodollinen virhe. Säädyt nimittäin toivovat, että alkuperäisrahaston pääoma, joka nyt on annettu lainaksi maanviljelijöille, perittäisiin pois ja muutettaisiin ulkomaisiksi valuutoiksi, joilla vahvistettaisiin hypoteekkirahaston pääomaa. Sellaista operaatiota ei voi toteuttaa muutoin kuin siten, että vaadittavat valuutat ostaisi pankin seteleillä hypoteekkirahasto, s...
Paikat: