Puheenjohtaja

Puheenjohtaja

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1861: [Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikertomus]

Päivämäärä: 
1.3.1861
Tähän vuosikertomukseen saanee toimitus lisätä, että se on viimeinen herra tohtori Elmgrenin allekirjoittama. Hoidettuaan nimittäin viisitoista vuotta uupumattomalla innolla sihteerin velvollisuuksia toht. Elmgren selitti mahdollisen uudelleenvalintansa varalta, ettei hän voi enää ottaa tehtävää vastaan. Juuri toht. E:n lähimmän johdon ja valvonnan alaisena Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on luo­vuttuaan aiemmasta toimintalinjastaan, pelkästä rahastojen keräämisestä tulevaa laajempaa toimin­taa varten, kehittänyt poikkeuksellisen aktiivisuutensa, josta osoituksena on sen kustantamien teos­...
Paikat: 

Karl Gustaf Ehrströmille

Päivämäärä: 
7.12.1870
Helsingissä 7.12.1870 Kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on tänään pitämässään kokouksessa saanut tiedoksi lääninsihteerin apulaisen K. G. Pehrmandin ja metsäkonduktööri W. A. Pehrmandin haasteen saapua Kuopion raastuvanoikeuteen vastaamaan moitteeseen, jonka he ovat kohdistaneet ylimetsänhoitaja Torsten Gustaf Collanin elinaikanaan Kirjallisuuden Seuran ym. hyväksi tekemään testamenttiin, ja seura on täten saanut tiedon, että sitä on tällaisessa testamentissa muistettu, valtuutetaan professori Karl Gustaf Ehrström seuran tänään asiasta tekemällä päätöksellä ryhtymään itse tai tehtävään m...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Anjalan liiton ajatus itsenäisestä Suomesta, lausunto Suomen Tiedeseuran kokouksessa 12.12.1870

Päivämäärä: 
12.12.1870
Koska seuran huomiota ei tässä kokouksissa enempää tarvita arvokkaampiin tiedonantoihin, haluan lisätä pöytäkirjoihin muutaman sanan pienestä joukosta asiakirjoja, jotka koskevat Suomen oloja ja jotka ovat hallussani. Vaikka niillä ei ole erityisempää merkitystä, olisi niiden ehkä sopivaa saada paikkansa Lisiä-sarjassa. Kyseiset asiakirjat lähetettiin minulle jo useita vuosia sitten. Ne ovat osittain jäljennöksiä ja osittain käännöksiä Venäjän arkistoissa olevista asiakirjoista. Tietyistä hienotunteisuussyistä olen viivytellyt niiden käytössä. Koska sellaisiin arkistoihin nyttemmin pääsee h...

Ulkomaisen tietokirjallisuuden suomentaminen, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kirjallisuuden Seuran huolenpito myös päivän käytännöllisistä tarpeista on epäilemättä oikeutettua, kun ottaa huomioon olevat käytännön olot. Siksi on hyvä, että seura on työskennellyt oppikirjakirjallisuuden hyväksi, hankkinut apuvälineitä suomen kielen käyttöön oikeudenkäyntikielenä jne. Mutta seuran varojen käyttö nykyään sellaisiin tarkoituksiin ei näytä aiheelliselta, vaikka on toivottavaa, että niitä edelleen edistetään kaikin varsinkin kieltä koskevin taidoin, joita seuralla on käytettävissään. Nykyään ei seuralta varmaan kaivata myöskään muuta kuin henkistä myötävaikutusta sellaisee...
Paikat: 

Carl Gustaf Borgille, konsepti

Päivämäärä: 
3.1.1871
Avoin valtakirja täällä toimivan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kassanhoitajalle, ylimääräiselle lehtorille herra Carl Gust. Borgille ottaa kuluvan vuoden 1871 aikana vastaan ja kuitata saaduksi täkäläisestä Keisarillisesta postitoimistosta kaikki Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle saapuvat kirjatut rahakirjeet ja paketit, mikä täten vakuutetaan. Helsingissä 3. tammikuuta 1871. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puolesta Locus Sigilli [sinetin paikka] J. V. S. F. W. R[othste]n    
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Suomen maantiedettä käsittelevän teoksen julkaiseminen, ehdotus Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokouksessa 1.2.1871

Päivämäärä: 
1.2.1871
Tietämys omasta maasta ja omasta kansasta on kaiken asioiden ymmärtämiseen perustuvan kansalaistoiminnan – jopa yleensäkin yksilön siveellisen kasvatuksen – edellytys. Niinpä tämä tietämys onkin uskonopin tuntemuksen jälkeen laajimmin tarpeellinen tietämyksen laji niin kaikkein sivistyneimmälle henkilölle kuin kansan suurille joukoillekin, ja samalla se on myös helpoimmin omaksuttavissa, se tietämyksen laji, jossa kaikki yhteiskuntaluokat voivat päästä mitä tasa-arvoisimpaan tiedon hallintaan. Voidaan sanoa: sitä ei toki hankita pelkästään kirjoista; se vaatii omien havaintojen tekemistä ja...
Paikat: 

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1871

Päivämäärä: 
16.3.1871
[suomeksi] Seuran juhlapäivän tavallisiin menoihin kuuluu, että seuran esimies muutamilla sanoilla muistuttakoon läsnäolevaisia seuran tarkoituksista ja työstä näiden tarkoitusten toteutumiseksi. Näin minäkin vuorostani tehdessäni en unhota, että meille kaikille täällä läsnäolevaisille ruotsin kieli on vanha tuttava, Suomen sitä vastaan mahtais jollekulle olla oudompi – enkä kiellä, että meidän jokaisen velvollisuus on tavoittaa kaikkien isänmaan ystäväin suosiota seuran tarkoitusten edistyttämisessä – ja minä lisään: paraastakin päästä niiden, jotka Suomalaisen kirjallisuuden menestystä ha...

Puhe Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871

Päivämäärä: 
29.4.1871
Kaukana niiden suurten poliittisten mullistusten tapahtumapaikoilta, joiden sotainen kumu on kaikunut kautta Euroopan, Suomen kansa vähäisyytensä ja sijaintinsa vuoksi joutuu ainoastaan sivusta seuraamaan, mitä tulevaisuus mahtaa myös sen itsensä osaksi tuoda. Yksikään eurooppalaiseen sivilisaatioon kuuluva kansa ei jää tällaisten maailmanhistoriallisten tapahtumien ulkopuolelle. Mutta vähäisinkin niistä kykenee luomaan omia kohtaloitaan niissä rajoissa, jotka maailmanhistoria on sille asettanut. Sen tärkein ehto on lämmin isänmaanrakkaus, sen osoittaminen velvollisuuksien uskollisessa ja u...
Henkilöt: 

Nykyajan materialismista, päättäjäisesitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871

Päivämäärä: 
29.4.1871
Tiedeseuran toiminnassa luonnontieteellä on suurin osuus. Kielen tai historian tutkimus ei voi esittää tuloksiaan ilman suppeampaa tai laajempaa todistelua. Yksittäisillä tosiseikoilla on näissä tieteissä harvoin niin kiistaton evidenssi ja sellainen merkitys, että niiden pelkällä esittämisellä on tieteellistä arvoa ja kiinnostavuutta. Luonnontieteissä sitä vastoin todistelu tarkoittaa jonkin tosiasiajoukon esittämistä, ja jokaisella faktalla on oma arvonsa joko aiemmin aloitetun todistelun ketjussa tai sitten lähtökohtana jatkotutkimukseen, jonka kautta se tulee kumotuksi tai vahvistetuksi...
Paikat: