Puhe Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1871

Tietoka dokumentista

Tietoa
29.4.1871
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

Kaukana niiden suurten poliittisten mullistusten tapahtumapaikoilta, joiden sotainen kumu on kaikunut kautta Euroopan, Suomen kansa vähäisyytensä ja sijaintinsa vuoksi joutuu ainoastaan sivusta seuraamaan, mitä tulevaisuus mahtaa myös sen itsensä osaksi tuoda. Yksikään eurooppalaiseen sivilisaatioon kuuluva kansa ei jää tällaisten maailmanhistoriallisten tapahtumien ulkopuolelle. Mutta vähäisinkin niistä kykenee luomaan omia kohtaloitaan niissä rajoissa, jotka maailmanhistoria on sille asettanut. Sen tärkein ehto on lämmin isänmaanrakkaus, sen osoittaminen velvollisuuksien uskollisessa ja uhrautuvassa täyttämisessä.

Tieteen hiljainen työ jatkuu kuitenkin yli poliittisten selkkausten ja taistelujen. Se muodostaa sovittavan ja yhdistävän linkin kansojen välille, koska tämä työ itsessään on luonteeltaan ihmiskunnan yhteisen hyvän tavoittelua.

Myös Suomen Tiedeseura on viimeksi kuluneen vuoden aikana väsymättä jatkanut vaatimatonta toimintaansa.

Tämä toiminta on välttämättä suurelta osin sen luontoista, ettei se voi tavoitella suuren yleisön huomiota. Ankaran tieteellisiä töitä julkaistaan paksuina volyymeinä seuran niin sanotuissa akteissa. Niitä ei ole edes tarkoitettu tavallisiin kirjakauppoihin. Esimerkiksi matemaatikko ei mielellään hanki kirjakokoelmaansa sellaista nidettä, joka hänen oman tieteenalansa artikkelien lisäksi sisältää erityistutkielmia filologiasta, historiasta ja luonnontieteestä. Nämä aktit on tarkoitettu lähinnä yleisiin kirjastoihin ja tieteellisten yhteisöjen kirjakokoelmiin. Seura on myös ilokseen huomannut, että joka vuosi yhä useammat tällaiset yhteisöt ovat tehneet sen kanssa yhteistyötä, ja niinpä seura nykyään vaihtaa julkaisuja lähes sadan tieteellisen laitoksen kanssa. Tällaisen vaihdon ansiosta myös yksittäiset tieteenharjoittajat saavat käsiinsä oman alansa julkaisuja, ja tätä helpottaa se, että artikkelin kirjoittaja saa siitä tietyn määrän eripainoksia, joita hän voi jakaa.

Mutta seura on myös koettanut saada toimintansa hyödyttämään tieteen ystäviä ja oman maan suurta sivistynyttä yleisöä julkaisemalla ”Bidrag till kännedomen af Finlands Natur och Folk” -sarjassa asiakirjoja, tutkimuksia ja kirjoituksia, joita kohtaan esiintyy laajempaa mielenkiintoa ainoastaan omassa maassa. Samoin julkaistaan ”Öfversigt af Societetens förhandlingar” -sarjaa siinä toivossa, että siihen sisältyvät ilmoitukset ainakin jossain määrin kiinnostaisivat maamme sivistynyttä lukijakuntaa.

Kahden viimeksi mainitun sarjan julkaisemisella seura on osoittanut, miten suuresti se arvostaa sivistyneen yleisön kiinnostusta seuran pyrkimyksiä kohtaan. Seuran puolesta pyydänkin saada lausua seuran kiitokset kaikille niille, jotka tänään läsnäolollaan osoittavat tällaista kiinnostusta seuraa kohtaan – ja pyydän heitä ystävällisesti huomaamaan tavanmukaisen vuosikertomuksemme, jonka seuran sihteeri jakaa, samoin kuin sen jälkeen pidettävät esitelmät, väistyvän puheenjohtajan esityksen ”Om den moderna materialismen” [Nykyajan materialismista] sekä uuden puheenjohtajan esityksen ”Om värmet betraktadt såsom rörelse” [Lämmön tarkastelemisesta liikkeenä].

Siitä, että Suomen Tiedeseura on voinut rauhan suojissa jatkaa hiljaista työtään, sen on Suomen kansan kera kiittäminen sitä valtiotaitoa, jonka keisari Aleksanterin jalomieliset, ihmisystävälliset pyrkimykset ovat suoneet sille suurelle valtakunnalle, johon Suomi on valtiollisesti yhdistyneenä. Suomen Tiedeseura ei tule milloinkaan unohtamaan, että sillä oli onni aloittaa toimintansa tämän nimen suojissa, jonka historia tulee kunnioittaen mainitsemaan ihmiskunnan hyväntekijöiden joukossa. Suurta tyytyväisyyttä tuntien seuran jäsenet tänä seuran juhlapäivänä ilmaisevat alamaisen kiintymyksensä Suomen jaloon suuriruhtinaaseen, jonka syntymäpäivä tänään on, ja he tietävät lausuvansa julki, mitä jokaisen suomalaisen sydämessä liikkuu, ja he ovat varmoja, että rukous ”Jumala Aleksanteri II:ta suojelkoon” on nyt lämpimänä ja halukkaasti koko Suomen kansan huulilla.

 

 

Vertailu