Puheenjohtaja

Puheenjohtaja

Lisää valaistusta Suomen oloihin viime vuosisadan puolivälissä, puheenvuoro Suomen Tiedeseuran vuosikokouksessa 29.4.1871

Päivämäärä: 
29.4.1871
Siinä Suomen poliittisia mielialoja vuosina 1848–50 koskevien käsikirjoitusten joukossa, joka on ilmoitettu julkaistavaksi Bidragen-sarjassa on myös muuan kenraalikuvernöörinviraston sihteerin Carl Krookin ilmoitus. ”Sveriges politiska historia från Carl XII:s död till statshvälfningen 1772” -teoksen 3. osassa (viimeisin painos 1870) kirjoittaja (Carl Gustaf Malmström) kertoo seuraavia tietoja tästä Krookista ja hänen puuhistaan. Kerrottuaan, miten majuri H. H. Boije vakoili Ruotsin hallituksen laskuun Venäjän yhteyksiä Suomeen, kirjoittaja lisää: Hän ei muuten ollut ainoa tiedonvälittäjä, ...
Paikat: 

Alexander Armfeltille

Päivämäärä: 
31.1.1872
Helsingissä 31.1.1872   Jalosukuinen Herra Kreivi Teidän Ylhäisyytenne.    Tämän kuun 12. päivänä päivätyn kunnianarvoisen kirjeen ohella minulla on ollut kunnia ottaa vastaan neljäsataa markkaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle Armollisesti suotua tukea; ja lähetän syvintä nöyryyttä tuntien seuran kassanhoitajan kirjoittaman kuitin. Syvintä kunnioitustani vakuuttaen minulla on kunnia edelleenkin olla Jalosukuinen Herra Kreivi Teidän Ylhäisyytenne nöyristä nöyrin palvelija Joh. Vilh. Snellman    
Henkilöt: 
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1872

Päivämäärä: 
16.3.1872
[suomeksi] Mitkä kansat voivat elämäänsä jatkaa, mitkä ennen aikojansa hukkautuvat? Tähän kysymykseen historia antaa jotensakin selvän vastauksen. Perijuurena kansan elantoon ja kasvamiseen on tiettävästi kansan oma oleminen; sillä ei sen elannosta saata kysymystä olla, joka ei ollenkaan ole olemassa. Ja vaikka tämä ensi katsannossa melkeen yksinkertaiselta kuuluu, niin on se tietty asia, että monet vaiheet ovat olleet jokaisen kansakunnan kärsittävänä, ennen kuin ne ollenkaan ovat päässeet kansana olemaan. Tämä on nimittäin kansan oleminen: että kaikki kansalaiset tietävät kansan yhteyden,...
Paikat: 

Johan Fredrik Hackmanille

Päivämäärä: 
28.12.1872
Helsingissä 28.12.1872   Jalosukuinen Herra Kauppaneuvos ja Ritari.    Koska edessä on pankkivaltuutettujen tämän vuoden pöytäkirjojen puhtaaksikirjoitus ja sidottaminen, otan vapauden lähettää Herra Kauppaneuvokselle hyväntahtoista läpikäymistä varten tämän kuun 1. päivänä pidetyssä kokouksessa esitetyn lausunnon, joka sen jälkeen palautettaneen osoitteeseen Eerikinkatu 22. Kunnioittaen J. V. Snellman.    
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Gerhard Rohlfsin matka Pohjois-Afrikassa 1868, katsaus Suomen Tiedeseurassa 1872

Päivämäärä: 
30.12.1872
Tunnettu Afrikassa liikkunut matkailija Gerhard Rohlfs teki syksyllä 1868 matkan Tripoliin lähinnä lähettääkseen sieltä retkikunnan viemään Bornun sulttaanille Preussin kuninkaan lahjoja, jotka samoin tunnettu toht. Nachtigal vei sieltä eteenpäin. Rohlfs oli kuitenkin saanut myös apurahan tutkiakseen Pohjois-Afrikkaa ja ensisijaisesti tehdäkseen matkan Jupiter Amonin keitaaseen [Siwaan]. Kuvaus näistä matkoista on ilmestynyt tänä vuonna Bremenissä kaksiosaisena nimellä Von Tripolis nach Alexandrien [Tripolista Aleksandriaan]. Rohlfs suoritti tutkimuksensa kahdella pitkällä matkalla, joille ...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Suomenkielisen lakikirjan kustannuksista, kirje senaatin valtiovaraintoimituskunnalle

Päivämäärä: 
5.3.1873
5.3.1873   Kunnianarvoiselle Suomen Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnalle    Armollisella päätöksellään 27. elokuuta 1861 on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiasta tekemän alamaisen esityksen johdosta kaikkein armollisimmin myöntynyt siihen, että avustuksena Kirjallisuuden Seuran toimesta julkaistavan suomenkielisen lakikirjan kustannuksiin voidaan Kirjallisuuden Seuralle maksaa yleisistä valtion varoista enintään viidentuhannen hopearuplan summa. Tämän lakikirjan piti Kirjallisuuden Seuran laatiman ja Hänen Keisarilliselle Majesteetillee...

K. F. Ignatiuksen suunnitelma Suomen maantieteeksi, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa 8.3.1873

Päivämäärä: 
8.3.1873
Olen kovin pahoillani, että huomaan olevani eri mieltä kuin tri Ignatius suunnitelmasta Suomen maantieteeksi, jollaisen kirjallisuusseura on halunnut julkaista. Myönnän kernaasti hänen suuremmat tietämyksensä siitä, mitä tieteelliseltä maantieteeltä vaaditaan. Mutta näkemykseni onkin, että tässä tarkoitetun maantieteen ei tulekaan olla ankaran tieteellinen. Esitän lyhyesti kaksi perustelua. 1. Suunnitelman mukainen maantiede ei valmistuisi moneen vuoteen. 2. Sitä ei tulla lukemaan: se ei nimittäin opeta ketä tahansa miestä ja naista tuntemaan omaa maataan. ––– Ensimmäisen kohdan suhteen tar...

Puhe Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuosikokouksessa 16.3.1873

Päivämäärä: 
16.3.1873
[suomeksi] H[yvät] H[errat] Kulunut on taas vuosi Kirjallisuuden Seuran toimien ajanlaskussa. Seuran vaikutus toki on niin tasainen ja vakaa, ett’ei se järeämmillä pykälillä eroita vuosilukujansa, toista toisesta. Ja on se otollisin vuoden vaiheen merkitys, jos Seura vuosipäivänään voipi paraiten luoda silmänsä tulevan vuoden toimiin. Sillä siinä on todistus elähyttävän hengen aina eteenpäin Seurassa liikkuvan, kuin joka tuleva vuosi Seuralle tarjoo runsasta ja tärkeätä työntekoa. Sihteerin vuosikertomuksesta on Suomen yleisö näkevä, että Seuran vaikutuksesta nyt menneenä vuotena voidaan to...
Paikat: 

Morgonbladet nro 82, 9.4.1873: A. Kiven ”Seitsemän veljestä”

Päivämäärä: 
9.4.1873
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puheenjohtajalta olemme vastaanottaneet seuraavan:   Koska se arvostelu [A. Ahlqvistin arvostelu], josta alla käännöksenä julkaistussa esipuheessa A. Kiven novelliin ”Seitsemän veljestä” mainitaan, sisälsi karkeita soimauksia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa vastaan siitä syystä, että novelli on otettu seuran julkaisemaan Novellikirjastoon, katsoo seuran silloinen ja nykyinen puheenjohtaja velvollisuudekseen julkaista sanotun käännöksen ja samalla julkaista eräitä tietoja sen työtavoista sille osalle lukevaa yleisöä, jolla ei siitä ole tietoa. Minkä vuoksi...
Paikat: 

Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä: Esipuhe

Päivämäärä: 
15.3.1873
[suomeksi] Vuoden 1871 alulla jaettiin jo Novellikirjaston tilaajoille tämäkin Alexis Stenvallin kertomus ”Seitsemän Veljestä”. – Ei kulunut siitä monta päivää, ennen kuin ilmestyi eräässä ruotsalaisessa sanomalehdessä tarkastus, josta tässä lienee sopivin mainita ainoastaan, että tarkastaja väitti kirjan olevan peräti kelvottoman, katsoen häpeäksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle, että semmoinen hänen mielestään huono ja törkeä teos oli tullut painetuksi Seuran avulla ja sen suojassa. Kirjallisuuden Seura, joka, niin kuin tämmöisissä asioissa ainakin, oli nojautunut Kaunotieteellisen tu...