Aleksanteri II

1818–1881. Venäjän keisari 1855–1881 ja Suomen suuriruhtinas 1855–81.

Alexander Armfeltilta

Päivämäärä:

16.1.1867

[ranskaksi] Pietarissa 16./28.1.1867 Herra Senaattori Olen todellakin häpeissäni siitä, että viimeksi häiritsin Teitä sähkeellä, jossa otin vapauden pyytää Teiltä selitystä vaakunanne tunnuslauseesta. – Mutta kun täkäläiset latinistimme eivät näyttäneet olevan aivan varmoja tulkinnastaan ja kun uskoin Keisarin haluavan tietää tunnuslauseen täsmällisen merkityksen, en epäröinyt selvityksen etsimistä suoraan lähteeltä ja olen Teille hyvin kiitollinen pikaisesta vastauksestanne, etenkin kun viedessäni muutamaa tuntia myöhemmin Teidän vaakunanne saamaan ylimmän hyväksymisen – tunnuslause m...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Tuulaakimaksun uudistaminen, lausunto senaatin täysistunnossa 4.2.1867

Päivämäärä:

4.2.1867

Senaattori Snellman lausui seuraavaa: – Kuten ehdotuksen historiallisessa johdannossa aikaisempiin hallituksen asiakirjoihin viittaamalla osoitetaan, on tuulaakin määrästä päättäminen aina kuulunut hallitukselle. Ainoastaan niin sanotulla vapauden ajalla puuttuivat säädyt siihen niin kuin useimpiin muihinkin hallituksen asioihin. Varhempina aikoina kyseisillä asiakirjoilla määrättiin se prosentti tavaran arvosta, jonka mukaan tuulaakia oli maksettava, milloin enemmän, milloin vähemmän. Myöhempinä aikoina tapahtui tällä kohden vähäisiä muutoksia, kun taas tavaran arvo, kun myös tulli maksett...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Hallitusmuotoa koskeva perustuslakivaliokunnan ehdotus, lausunto senaatin täysistunnossa 5.2.1867

Päivämäärä:

5.2.1867

Senaattori Snellman katsoi, että perustuslakivaliokunnan tulee hallitusmuodon 42. § säännöksen nojalla saada keisarillisen senaatin kyseinen pöytäkirja siihen liitettyine esityksineen. Mutta koska Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisen määräyksen mukaisesti asia oli käsitelty suljetuissa istunnoissa, halusi senaattori alamaisimmin ilmoittaa Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen valiokunnan anomuksesta, sekä yhtä lailla alamaisena puoltaa, että Hänen Majesteettinsa armossaan suostuisi kyseisen pöytäkirjan luovuttamiseen, varsinkin kun siitä ei olisi pelättävissä koituvan mitään haitta...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Ehdotus masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamisesta kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto senaatin talousosastossa 27.2.1867

Päivämäärä:

27.2.1867

Senaatin nyt käsiteltäväksi tullut, valtiovaraintoimituskunnassa laadittu ehdotus edellä mainituksi esitykseksi, joka enemmistöä edustaneitten senaattorien Snellman, Viktor Furuhjelm, Nordenheim ja kenraaliluutnantti Indrenius mielipiteen mukaisesti muutettuna on saanut seuraavan sanamuodon: ”Ehdotus armolliseksi esitykseksi Suomen säädyille koskien maassa sijaitsevien masuunien ja kankirautalaitosten vapauttamista kymmenysten ja vasaraveron suorittamisesta. Joukko rautatehtaanomistajia on tekemässään alamaisessa aloitteessa esittänyt, että kun maan muut tehtaat on manufaktuuriprivilegioitt...

Henkilöt:

Furuhjelm, Harald Viktor Wilhelm

Nordenheim, Mauritz Wilhelm

Paikat:

Asiat:

Valtiopäiväesitys masuunien ja kankirautatehtaiden vapauttamisesta kymmenyksistä ja vasaraverosta, lausunto senaatin täysistunnossa 18.3.1867

Päivämäärä:

18.3.1867

…siihen senaattori Snellman ilmoitti, että senaattori, joka oli keisarillisen senaatin kyseisessä istunnossa osallistunut asian käsittelyyn, kun esillä oli kysymys valtiopäiville laadittavasta esityksestä Suomen masuunien ja kankirautatehtaiden vapauttamiseksi kymmenys- ja vasaraveron suorittamisesta, on luopuen siitä ehdotuksesta asiaa koskevaksi esitykseksi, jonka hyväksymisen puolesta senaattori oli silloin äänestänyt, nyttemmin erillisessä ehdotuksessa esittänyt yhteenvedon senaattorin tätä kysymystä koskevista, talousosastossa esittämistä ja keisarillisen senaatin yleisen täysistunnon ...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö Viipurin ja Mikkelin läänien lahjoitustilojen lunastamisesta, lausunnot valtiopäivillä 22.3.1867

Päivämäärä:

22.3.1867

Herra Snellman: Pyydän nöyrimmin, ennen kuin lausun muutaman sanan kyseisestä momentista, saada esittää muutamia tietoja, joiden oikea paikka ehkä olisi asiasta käyty aikaisempi keskustelu, mutta joita olin estynyt esittämästä, koska minun oli mahdotonta olla läsnä tuona päivänä, jolloin säädyssä käsiteltiin asiaa ensimmäisen kerran. Valiokunta on nimittäin huomauttanut, että tarpeellisia tietoja on jätetty esittämättä säädyille lahjoitustilojen hinnan osalta. Saanen mainita, että sikäli kuin voin ymmärtää, olisi tällä kohden mahdotonta esittää tarkempia tietoja kuin ne, jotka annettiin vii...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Herra Linderin anomus maaveron poistamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 2.4.1867

Päivämäärä:

2.4.1867

Herra Snellman: Ei suinkaan ole mitenkään varma asia, että maakoron maksaminen kruunulle olisi paras kaikista veroista, mutta uskoisin, että ne herrat, jotka ovat puhuneet siihen suuntaan, että maaveron sopimattomuus olisi koko maailman tunnustama asia, ovat sanoneet enemmän kuin pitäisi. Sillä onko maavero, toisin sanoen maakorko, jotain periaatteessa tuomittavaa, sen asian kohdalla mielipiteet jakautuvat aika lailla, sikäli kuin asiaa tunnen ja kykenen arvioimaan parhaimpien kansantalousoppineitten mielipiteitä tästä asiasta. Luultavaa myös on, että esim. Ranskassa maavero ei koskaan tule...

Henkilöt:

Linder af Svartå, Fridolf

Paikat:

Asiat:

Pankkivaliokunnan mietintö Suomen Pankin hallituksesta ja hallinnosta, lausunnot valtiopäivillä 2. ja 4.4.1867

Päivämäärä:

2.4.1867

Herra Snellman: Haluaisin nöyrimmin pyytää lupaa lausua muutamia sanoja koskien pankkivaliokunnan lausunnon johdantoa, mikäli herra paroni ja maamarsalkka ei katso vääräksi, että sellaisella esityksellä viedään aikaa ja vaivataan säätyä. Pankkivaliokunta mainitsee ohimennen rahanuudistuksen sanoin, joista käy ilmi, että valiokunta tunnustaa tämän ”rahanuudistukseksi” kutsutun rahajärjestelmämme muutoksen merkityksen. Kuitenkin mietinnössä on lisäys, jossa sanotaan, että valiokunta ei ole ”katsonut asiakseen tarkastella tähän uudistukseen liittyviä toimenpiteitä.” Totta kyllä on, että nämä i...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Carl Gustaf Wredeltä

Päivämäärä:

4.4.1867

Nikolainkaupungissa 4.4.1867 Jalosukuinen Herra Senaattori ja Ritari! Jotakin olisi tehtävä, jotta saataisiin hillityksi kerjäämisen ja siihen liittyvän kaikkea siveellisyyttä rapauttavan kulkurielämän makuun katovuosina päässeen lukuisan irtaimen väestön liikkumista. Nämä vetelehtijät tekevät työn ja leivän puutteessa aiemmin Pohjanmaalla harvinaisia rikoksia, mm. murtoja ja varkauksia kaikilla mahdollisilla tavoilla. Itsekin hätää kärsivä rahvaan maata omistava aines, jolla ei ole mahdollisuuksia tarjota muille tarvitseville työtä eikä leipää, rukoilee mitä hartaimmin, että kruunu jä...

Henkilöt:

Wrede af Elimä, Carl Gustaf Fabian

Aleksanteri II

Paikat:

Nikolainkaupunki [Vaasa]

Asiat:

Senaattori

Katovuodet

Kirjeenvaihto:

Carl Gustaf Wrede

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö viinanvalmistuksesta kertyvän veron riittämättömyydestä, lausunnot valtiopäivillä 30.4., 1. ja 3.5.1867

Päivämäärä:

30.4.1867

Herra Snellman: On suuresti valitettava sitä, että valiokunta ei tällaisessa kysymyksessä ole voinut olla yksimielinen, kysymyksessä jossa mielipiteet tunnetusti ovat maassamme, ja kuten voidaan olettaa ja myös on jo osoittautunut, myös säätyjen sisällä niin erilaiset. Ei tiettävästi tule kysymykseen, että otettaisiin keskustelun kohteeksi ensin yksi valiokunnan ehdottamista vaihtoehdoista ja sitten toinen. Niinpä haluaisin kunnioittavasti esittää, että ritaristo ja aateli ensin päättäisivät, kumpi vaihtoehto otetaan keskustelun perustaksi. Oma mielipiteeni on, että jälkimmäistä vaihtoehtoa...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: