Aleksanteri II

1818–1881. Venäjän keisari 1855–1881 ja Suomen suuriruhtinas 1855–81.

Hypoteekkiyhdistyksen laina, lausunto senaatin talousosastossa 14.11.1866

Päivämäärä:

14.11.1866

Valtiovaraintoimituskunnan ensimmäisen osaston päällikkö, senaattori Snellman ilmoitti tällä kohden, että kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa oli armollisella käskykirjeellä viime helmikuun 15./27. päivänä sallinut Suomen Hypoteekkiyhdistyksen silloin vuosi sitten ottamasta ulkomaanlainasta Hänen Majesteettinsa suostumuksella maan pankkiin tallennetuista varoista lainattavan Suomen valtion laskuun miljoona viisisataatuhatta markkaa, kuuden prosentin korkoa vastaan, siten että takaisinmaksu tapahtuu tässä kuussa ja seuraavassa joulukuussa, ja samoin säätänyt, että sillä tavoin Hypoteekkiy...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Hypoteekkiyhdistykselle valtion varoista annettava laina, lausunto senaatin talousosastossa 19.11.1866

Päivämäärä:

19.11.1866

Valtiovaraintoimituskunnan ensimmäisen osaston päällikkö, senaattori Snellman, lausui tähän, voisiko keisarillinen senaatti, ottaen huomioon viime vuosien katojen ja viljantuonnin aiheuttaman maan rahavarojen vähenemisen, samaan aikaan kun erinäiset viennille ja ulkomaanluotolle epäsuotuisat seikat ovat lisänneet rahan tarvetta, katsoa hyödylliseksi, että pankin lainanantoa lisättäisiin, sikäli kuin se olisi mahdollista pankin vakavaraisuus säilyttäen. Pankin johtokunnan viime elokuun 31. päivänä antamasta pankin asemaa koskevasta esityksestä kävi ilmi, että pankin hypoteekkirahastossa on s...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Nikolai Adlerbergille

Päivämäärä:

24.11.1866

[saksaksi] Helsingissä 24.11.1866 Jalosukuinen Herra Paroni Teidän Ylhäisyytenne Sen armonosoituksen, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari on suvainnut minulle suoda, otan vastaan tuntien paitsi uskollisen alamaisen asianmukaista kiitollisuutta myös syvää kunnioitusta ja nöyrää alttiutta, kuten jokainen Hänen alamaisensa ja jokainen ajatteleva ihminen väistämättä tuntee suurta hallitsijaa ja jaloluonteista ihmistä kohtaan, jonka palveleminen on sinänsä palkinto ja oikeuttaa jälkimaailman muistiin jäämiseen. Kiiruhdan kuuliaisimmin kiittämään Teidän Ylhäisyyttänne tämän armonosoituksen pu...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Esitys asetuksesta vapausrangaistukseksi, lausunto senaatin täysistunnossa 26.11.1866

Päivämäärä:

26.11.1866

Senaattori Snellman lausui, että vaikka niiden henkilöiden lukumäärä, jotka nyt kyseisten asetusten mukaisesti tuomitaan kuritushuoneeseen tai vankeusrangaistukseen, ei todennäköisesti muodostu kovin suureksi, on kuitenkin, ennen kuin uutta rangaistusjärjestelmää voidaan soveltaa, maan nykyisissä vankiloissa tehtävä sitä silmällä pitäen tarvittavat muutokset, mikä on vieläkin enemmän tarpeen, jos ruumiillinen rangaistus, niin kuin toivottavaa olisi, Hänen Keisarillisen Majesteettinsa säädyille antaman armollisen esityksen mukaisesti poistetaan ja vaihdetaan kuritushuone- tai vankeusrangaist...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Rautateollisuuden tuotantovero ja muut maksut, lausunto senaatin talousosastossa 28.11.1866

Päivämäärä:

28.11.1866

Senaattori Snellman antoi näin kuuluvan kirjallisen lausunnon: Hakijoitten toteamusta, jonka mukaan on valtiontaloudellisesti väärin verottaa tuotantoa, ei mielestäni voida kiistää. Yhtä vähän sitä heidän väitettään, että on kohtuutonta verottaa raudan tuotantoa, kun muut tehdasteollisuudet ovat verosta vapautetut. Poikkeuksen tästä muodostavat ainoastaan myllyt, sahat ja viinanpolttimot, jotka suorittavat tuotantoveroa. Mutta myöskään näistä veroista ei sen kummemmin myllytullia kuin sahausmaksuakaan voi millään perusteella puolustaa. Ensiksi mainittu tekee kalliimmaksi ravintoaineista väl...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Valtiopäiväehdotus maakaupan elinkeinovapaudesta, lausunto senaatin täysistunnossa 22.12.1866

Päivämäärä:

22.12.1866

Senaattori Snellman lausui pitävänsä sopimattomana, että tässä asetuksessa annettaisiin määräyksiä joistakin tietyistä veroista, jotka ammatinharjoittajien tulisi maksaa kruunulle tai kunnille, joten hänen mielestään oli syytä poistaa pykälästä se, mitä siinä erityisesti mainitaan maakauppiaitten suorittamasta verosta. Tähän katsoi senaattori olevan sitäkin enemmän syytä, kun tuo vero on syntynyt ilman säätyjen suostumusta, ja koska toivottavaa olisi, että se, itse liiketoimintaa eikä sen tuottoa koskevana verona, tulevaisuudessa vaihdettaisiin ulostekoon tai taksoitukseen. Senaattori ehdot...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Luonnos hypoteekkiyhdistyksen ja Suomen valtion väliseksi sopimukseksi, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

Suomen Hypoteekkiyhdistys luovuttaa täten Suomen valtiolle yhteensä miljoona viisisataatuhatta markkaa, osoituksen mukaisesti nostettavaksi Suomen Pankista Hypoteekkiyhdistyksen pankkiin tallentamista varoista; ja sitoutuu Suomen hallitus Hänen Majesteettinsa Keisarin [päivämäärä puuttuu] päivänä ilmoittaman armollisen valtuutuksen nojalla talletustodistuksen antamalla maksamaan takaisin yhdistykselle seitsemänsataa viisikymmentätuhatta markkaa 30. marraskuuta ja loput seitsemänsataa viisikymmentätuhatta markkaa tämän vuoden joulukuun 30. päivänä sekä maksamaan varoille korkoa, 6 % vuosikor...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Asiat:

Senaattori

Pankkilaitos

Nikolai Adlerbergille 1866, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

[saksaksi] Vuosien 1854–56 sodan aikana kotimaasta otettiin 1 800 000 ruplan laina sotakustannusten kattamiseksi. Rautatien rakentamiseksi Hämeenlinnaan otettiin 100 000 ruplan laina. Nämä molemmat lainat otettiin vaadittaessa lunastettavia obligaatioita, siis eräänlaisia valtiovarainhallinnon maksusitoumuksia vastaan. Näiden lainojen kurssin vakauttamiseksi Hänen Majesteettinsa teki armollisimmin päätöksen ulkomaisen kuoletuslainan ottamisesta. Vuoden 1862 kadon takia tämä operaatio oli aivan välttämätön. Kun otetaan huomioon meidän taloudellisten olojemme mitättömyys ja se, ettei olojamme...

Henkilöt:

Adlerberg, Nikolai

Aleksanteri II

Rothschild, Mayer Carl von

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergille, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisesti ratkaistavaksi on jätetty senaatin alamainen esitys, että 60 000 markan summa käytettäisiin erilaisiin toimiin maatalouden tilan kohentamiseksi. Nämä toimet ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että ne saavuttavat tarkoituksensa mittavammin vasta etäisemmässä tulevaisuudessa. Halutaan esim. parantaa hevos- ja karjataloutta hankkimalla siitoseläimiä, ja edistää näiden alojen kehittymistä järjestämällä näyttelyitä ja kilpa-ajoja jne. Minun käsitykseni mukaan edullisempia olisivat sellaiset toimet, joilla voitaisiin poistaa maan maataloudessa v...

Henkilöt:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Ritarihuonejohtokunnalle

Päivämäärä:

15.1.1867

Helsingissä 15.1.1867 Koska Hänen Majesteettinsa Keisari on armossaan suvainnut korottaa minut ja lapseni ja heidän jälkeensä tulevat Suomen aatelissäätyyn sekä määrännyt minut ilmoittautumaan Suomen Ritarihuoneeseen esittäytymistä varten, niin saanen tätä armollista määräystä noudattaakseni nöyrimmin jättää johtokunnalle Hänen Keisarillisen Majesteettinsa asiaa koskevan armollisen avoimen kirjeen sekä liittää oheen ehdotuksen kilpikuvaksi ja siihen liittyvän kuvauksen, tiedot vanhemmistani, puolisostani ja lapsistani sekä virkaluettelon. Joh. Vilh. Snellman

Henkilöt:

Aleksanteri II

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Senaattori