Nikolai Adlerberg

Nikolai Adlerbergilta

Päivämäärä:

22.4.1866

käännös luottamuksellisesti. Pietarissa 22.4./4.5.1866 Keisarillisen Suomen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnan ensimmäisen osaston Päällikölle, Herra Senaattori Snellmanille. Suomalaiset markkamääräiset setelit, joita nykyisin on liikkeellä myös muutamissa Suomeen rajoittuvissa Venäjän maakunnissa, ovat herättäneet venäläisen yleisön keskuudessa huomiota siitä syystä, että niihin painettu Venäjän valtakunnan vaakuna on epäselvä, joissakin seteleissä jopa lähes näkymätön. Tämä on antanut aihetta erinäisiin epämiellyttäviin (epäedullisiin) Suomea koskeviin arvioihin. Suomen suuriruhtina...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergille

Päivämäärä:

29.6.1866

[saksaksi] Helsingissä 29.6.1866 Jalosukuinen Herra Kreivi Teidän Ylhäisyytenne Olen pahoillani siitä, etten voi ilmoittaa Teidän Ylhäisyydellenne iloisempia uutisia. Rukiin kylvöt näyttävät valitettavasti kaikkialla maassa kärsineen pitkään jatkuneesta talvesta. Kuvernöörien kertomukset perustuvat kuitenkin tämän kuun puolivälissä tehtyihin havaintoihin. Mahdollisuudet ovat sen jälkeen sateiden ja niitä seuranneen lämpimän sään ansiosta olennaisesti parantuneet, ja toivottavasti kylvö on lähtenyt jälleen kasvuun myös paikoissa, joissa juuret ovat säilyneet vahingoittumattomina. Kaikki r...

Henkilöt:

Adlerberg, Nikolai

Alfthan, Georg von

Björkman (o. s. Silvius), Gustava Vilhelmina

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergille kesällä 1866, konsepti

Päivämäärä:

30.7.1866

[saksaksi] Pyydän Teidän Ylhäisyydeltänne kunnioittavimmin anteeksi sitä, että rasitan Teidän Ylhäisyyttänne näillä riveillä ja oheisella liitteellä. En mielelläni sekaannu toisten asioihin, etenkään niihin, joita maataloustoimituskunta hoitaa. Tilanne on kuitenkin sellainen, että vähäpätöisten kohteliaisuusnäkökohtien on väistyttävä. Kun on kyse siitä, mitä on tehtävä vallitsevan hädän lievittämiseksi ja tähän vastataan: on hankittava käytettäväksi tusinan verran orihevosia – on ostettava lauma ulkomaista nautakarjaa, tämä on jo naurettavuuden rajoilla. Vähien rahojemme käyttö tällaisiin n...

Henkilöt:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergilta

Päivämäärä:

30.9.1866

[saksaksi] 30.9.1866 Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori. Sain juuri sähkeitse paroni Stjernvall-Walleenilta ilmoituksen, että Hänen Majesteettinsa Keisari on suvainnut armollisimmin suoda paroni Rothschildille esitykseni mukaisesti Pyhän Stanislavin ritarikunnan Suurristin (olkanauhoineen), ja minulla on kunnia saattaa tämä asia tyydytystä tuntien Teidän Korkea-arvoisuutenne tietoon. Erinomaisinta kunnioitustani vakuuttaen Kreivi Adlerberg PS Golosissa on julkaistu vastine tietämäämme puheenvuoroon, ja pyydän hartaimmin, että käännätätte tämän kirjoituksen itsellenne ja hyväntahtoi...

Henkilöt:

Adlerberg, Nikolai

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Rothschild, Mayer Carl von

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergilta

Päivämäärä:

9.10.1866

[saksaksi] 9.10.1866 Arvoisa Herra Senaattori Odotan Teidän kirjoitustanne finanssiasioiden järjestämissuunnitelmasta lähettääkseni sen paroni Sjernvallille, sillä viittaan siihen tänään lähtevässä kirjeessäni ja pyydän häntä tilaisuuden tullen kysymään valtiovarainministeri v. Reuternilta, haluaako tämä ottaa sen vastaan. Erinomaisen kunnioittavasti Kreivi Adlerberg

Henkilöt:

Adlerberg, Nikolai

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Asiat:

Senaattori

Kansantalous

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerberg

Nikolai Adlerbergille lokakuussa 1866, konsepti

Päivämäärä:

30.10.1866

Seuraavien tuotteiden vienti on kielletty: tammen kuori; höyläämättömät laudat ja lankut; hiilet rautamalmi, harkkorauta ja rauta ulkomaiset arpaliput kopeekkamääräiset hopearahat, joiden pitoisuus on 72 % tai enemmän. Eräistä merkityksettömistä tuotteista maksetaan vientitullia, jonka määrä on keskimäärin vain 8 000 mk vuodessa. Pölkyistä, lankuista, laudoista, tervasta, piestä ja muista metsäntuotteista kertyy tulleja vuosittain keskimäärin 314 000 mk. Lisäksi erityinen sahatavaran vientimaksu tuottaa vuodessa keskimäärin 286 000 mk. Ja vielä tästä tavarasta sekä polttopuusta, tervasta ja...

Henkilöt:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergille lokakuussa 1866, konsepti

Päivämäärä:

30.10.1866

[saksaksi] Teidän Ylhäisyytenne suopeamielisimmän kehotuksen perusteella minulla on kunnia ilmoittaa avoimeksi tulleesta Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajan virasta seuraavaa: ettei nykyisten kolmen pankinjohtajan piirin ulkopuolelta ei ole löydettävissä ketään ehdokasta avoimen paikan täyttäjäksi; että näistä pankinjohtajista pitäisi toisten edelle asettaa von Haartman, koska hän ei ole vain kyvykäs ja tunnollinen virkamies, vaan on myös suorittanut tarvittavat opinnot ja koska hän ei ole osallistunut pankin aiempaan hallintoon oltuaan virassa vasta vuoden ja voi näin ollen noista kol...

Henkilöt:

Adlerberg, Nikolai

Haartman, Victor Georg Gustav Gabriel von

Mannerheim, August Erik

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergilta, sähke 23.11.1866

Päivämäärä:

23.11.1866

[saksaksi] Helsinki Senaattori Snellman Onnittelen toissa päivänä tapahtuneesta kaikkein armollisimmasta korottamisesta aatelissäätyyn. Kenraalikuvernööri Adlerberg

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergille

Päivämäärä:

24.11.1866

[saksaksi] Helsingissä 24.11.1866 Jalosukuinen Herra Paroni Teidän Ylhäisyytenne Sen armonosoituksen, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari on suvainnut minulle suoda, otan vastaan tuntien paitsi uskollisen alamaisen asianmukaista kiitollisuutta myös syvää kunnioitusta ja nöyrää alttiutta, kuten jokainen Hänen alamaisensa ja jokainen ajatteleva ihminen väistämättä tuntee suurta hallitsijaa ja jaloluonteista ihmistä kohtaan, jonka palveleminen on sinänsä palkinto ja oikeuttaa jälkimaailman muistiin jäämiseen. Kiiruhdan kuuliaisimmin kiittämään Teidän Ylhäisyyttänne tämän armonosoituksen pu...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergille joulukuussa 1866, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

[saksaksi] 1, Ovatko rautatiet maalle hyödyksi: a) kuljetusten mahdollistamiseksi sisämaan vesistöjen alueilta? b) liikenneyhteyksien parantamiseksi maassa yleensä; c) yhteyden saamiseksi Venäjälle ja ulkomaille. 2. Ovatko ne joltakin kannalta juuri nyt välttämättömiä? a) viennin lisäämiseksi? b) työn järjestämiseksi väestölle. 3. Jos välttämätöntä, miten on hankittava rahat rautatien rakentamiseen? a) Onko ne hankittava kotimaasta lainaa ottamalla tai valtion metsiä myymällä? b) Jos rahat hankittava ulkomailta, onko edullisempaa rakentaa radat valtion kustannuksella ja taata rahojen ...

Henkilöt:

Asiat:

Kirjeenvaihto: