Aleksanteri II

Aleksanteri II

1818–1881. Venäjän keisari 1855–1881 ja Suomen suuriruhtinas 1855–81.

Lakivaliokunnan mietintö kämnerioikeuksien, laamanninoikeuksien ja ritarikatselmusoikeuden lakkauttamisesta, lausunnot valtiopäivillä 4.5.1867

Päivämäärä: 
4.5.1867
Herra Snellman: Tosin katson, ettei minun pidä puhua sitä vastaan, mitä esitys tällä kohden ehdottaa, mutta koska on noussut esiin kysymys muutoksesta siihen, mitä valiokunta on tässä tarkoituksessa esittänyt, niin pyydän saada jättää ritariston ja aatelin harkittavaksi, olisiko valtion mahdollista kattaa kaikki ne kustannukset, joita oikeudenkäyntilaitoksen muutos voi saada aikaan. Yleisesti näkyy tunnustettavan, että jos laamanninoikeudet lakkautetaan, niin juttujen määrä hovioikeudessa kasvaa merkittävästi. Tästä seuraa välttämättä, että joko on lisättävä hovioikeuksien määrää tai niiden...
Henkilöt: 
Asiat: 

Lakivaliokunnan mietintö Suomen painovapaudesta, lausunnot valtiopäivillä 6.5.1867

Päivämäärä: 
6.5.1867
Herra Snellman: Ei varmaankaan herätä ihmettelyä, jos ilmoitan, että olen pyytänyt puheenvuoroa suuresti epäröiden. Epäröintini ei perustu vain siihen, että esiintymiseni koskee armollista esitystä, ja että asemani takia katson olevani sitoutunut Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisiin esityksiin, mutta nyt kuitenkin olen valmis ottamaan edustajan kutsumukseni suoman vapauden tehdäkseni esityksen, joka ei ole miltään osin yhtäpitävä keisarillisen esityksen kanssa. Minun ei tarvitse salata tätä epäröintiäni. Toisaalta olen yrittänyt noudattaa tahdikkuutta sikäli, että armollisten esit...
Henkilöt: 
Paikat: 

Ehdotus painovapauslaiksi, lausunto senaatin täysistunnossa 10.5.1867 (sub secreto [salainen])

Päivämäärä: 
10.5.1867
Senaattori Snellman mainitsi, että koska esiin tuotu ehdotus edellyttäisi, että nyt voimassa olevan painovapauslain hallitsijan ja säätyjen päätöksiin perustuvat, lehdistörikoksia ja niiden rankaisemista koskevat lakisäännökset määrättäisiin hallinnollisella asetuksella olemaan voimassa myös tulevaisuudessa, mutta senaattori oli alkanut epäillä, olisiko sellainen menettely yhteensopiva maan perustuslakien kanssa, katsoi senaattori olevan toivottavaa, että keisarillisen senaatin prokuraattori, lakien noudattamisen ylimpänä valvojana, voitaisiin saada lausumaan mielipiteensä tästä tärkeästä k...
Henkilöt: 
Paikat: 

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö tarpeellisten varojen hankkimisesta maan alkeisopetuslaitoksen parantamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 14.5.1867

Päivämäärä: 
14.5.1867
Herra Snellman: Keskustelussa valiokunnan nyt esillä olevasta mietinnöstä on puhuttu paljon siitä, miten paljon tai miten vähän, kuten muutamat puhujat näyttävät ajattelevan, alkeisopetuslaitosta on Suomessa on rahoitettu, sekä muodostavatko nämä kustannukset sopivan suuruisen osan valtion menoista. Pyydän saada muistuttaa niitä herroja, jotka näyttävät pitävän määrärahaa liian vähäisenä, että valtion on ollut maksettava palkankorotus papistolle sekä alkeisoppilaitoksista koituneita kasvavia kustannuksia. Niin kauan kuin koulunopettajat nauttivat etua saada laskea hyväkseen kirkollisvirkavu...
Henkilöt: 
Paikat: 

Laki- ja talousvaliokunnan mietintö laajennetusta kauppa- ja elinkeinovapaudesta, lausunnot valtiopäivillä 23.5.1867

Päivämäärä: 
23.5.1867
Herra Snellman: Niihin perusteisiin, jotka vapaaherra von Troil on esittänyt säännöksen säilyttämisen puolesta, pyydän saada lisätä, että kun kauppiaan laskulle ja kauppakirjalle on hyväksytty tietty todistusvoima, niin toivottavaa on ainakin, että kauppias, vaikka hän antaisikin jonkun muun panna toimeen laskunsa, itse tietäisi, mitä niissä sanotaan. Olen vakuuttunut siitä, että jos tämä säännös poistetaan, niin myös kaupungeissa on oleva kauppiaita, jotka eivät edes osaa lukea. – – Herra Snellman: Sitä paitsi herra Linderin esittämästä perustelusta käy ilmi, sikäli kuin ymmärrän, että on ...
Paikat: 

Toimitusvaliokunnan ehdotus esitykseen Suomen painovapaudesta, lausunto valtiopäivillä 24.5.1867

Päivämäärä: 
24.5.1867
Herra Snellman: Katson velvollisuudekseni paitsi kuunnella asiasta käytävää keskustelua myös lausua siihen sanasen. Kun kysymyksessä on käsitykseni mukaan menetetty asia, niin voitaisiin toki ajatella, että on yhdentekevää, mitä siitä vielä keskustelussa sanotaan, mutta pidän valitettavana, että nyt esillä oleva kysymys herätettiin sinä muodossa kuin se herätettiin, koska se vain lisää sen päätöksen toivottomuutta, johon ritaristo ja aateli ovat jo osallistuneet. Perustuslaissa puhutaan tosin valtakunnanneuvostosta ja asioista, joissa Hänen Majesteettinsa tulee uusien lakien kohdalla kuulla...
Henkilöt: 
Paikat: 

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö rautatien rakentamisesta Riihimäen asemalta Helsingin–Hämeenlinnan rataa Lahden ja Viipurin kautta Pietariin, lausunto valtiopäivillä 24.5.1867

Päivämäärä: 
24.5.1867
Herra Snellman: Olen nöyrimmin pyytänyt puheenvuoroa, koska minulla on nähdäkseni tilaisuus ilmoittaa pari valiokunnan mietintöä valaisevaa seikkaa, mutta minä toimisin vastoin sitä mitä katson velvollisuudekseni, jos en aloittaisi tunnustamalla, miten erinomaisen isänmaallisesti valiokunta on ottanut vastaan Hänen Majesteettinsa asiaa koskevan armollisen asetuksen, ja sitä, mikä on niin suuresti ilahduttavaa valiokunnan tästä isänmaallisuudesta nousevassa mietinnössä, joka toivottavasti ei jää vaille kannattajia säädyn keskuudessa, ja joka, niin omasta puolestani haluan uskoa, poistaa kaik...
Henkilöt: 
Paikat: 

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan ehdotus tupakkaverosta, lausunnot valtiopäivillä 24.5.1867

Päivämäärä: 
24.5.1867
Herra Snellman: Olen tosin hyvin haluton esittämään huomautuksia tätä mietintöä vastaan, mutta katson kuitenkin, että minun on kiinnitettävä huomiota siihen, että tupakkaan kohdistuvaa veroa kutsutaan tässä suostunnaksi, sillä uskoakseni se ei ole aivan oikein. Jos kysymys on siitä, että tämä vero asetetaan tavaran kuluttajille korotettuna tullina, niin voimassa olevien lakiemme mukaan se on asia, josta yksin Hänen Majesteettinsa saa päättää. Jos taas kysymys on maassa tapahtuvalle tupakan tuotannolle asetettavasta valmisteverosta, niin kysymys riippuu kylläkin säätyjen tuesta, haluavatko s...
Henkilöt: 
Paikat: 

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö masuunien ja kankirautatehtaiden vapauttamisesta kymmenysraudan ja vasaraveron suorittamisesta, lausunto valtiopäivillä 25.5.1867

Päivämäärä: 
25.5.1867
Herra Snellman: En voi omasta puolestani esiintyä puhuakseni Hänen Majesteettinsa armollisia esityksiä vastaan, koska useimmissa esitysten käsittelemissä kysymyksissä minulla on ollut tilaisuus alamaisimmin esittää ajatukseni Hänen Majesteetilleen. Ja heti kun Hänen Majesteettinsa on tehnyt asiassa armollisen päätöksensä, on se minulle laki. Armollista esitystä vastaan esitetyt perusteet ovat, voin sanoa, vanha tarina, ne on myös esitetty Hänen Majesteetilleen armollisesti arvioitaviksi, mutta Hänen Majesteettinsa ei ole katsonut aiheelliseksi ottaa niitä huomioon. Hänen Majesteettinsa on t...
Henkilöt: 
Paikat: 

Robert Örniltä

Päivämäärä: 
3.7.1867
Pietarissa 3.7.1867   Jalosukuinen Herra Senaattori!    Kreivi Adlerberg, joka oleskelee parhaillaan Hatsinassa, antoi tehtäväkseni esittää Herra Senaattorille kiitoksensa Herra Senaattorin kirjeestä ja rautatien mahdollisuuksia koskevasta selostuksesta. Samalla kreivi pyysi, että Herra Senaattori ystävällisesti pyytäisi paroni Nordenstamia jouduttamaan säätyjen vastausta viinanpolttoa ja rautatietä koskeviin esityksiin. Kreiville ei ole vielä järjestynyt virallista esittelykäyntiä Hänen Majesteettinsa Keisarin luo, mutta hän toivoo pian saavansa tilaisuuden siihen, ja silloin ratkaistaan m...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: