Rautatiet

Platon Rokassovskille

Päivämäärä:

1.6.1865

[saksaksi] Helsingissä 1.6.1865 Jalosukuinen Herra Paroni, Teidän Ylhäisyytenne. Koska Teidän Ylhäisyytenne viipyy näin kauan Pietarissa, rohkenen vaivata Teidän Ylhäisyyttänne näillä riveillä ja niiden sisältämällä asialla toivoen saavani anteeksi sen lämpimän innon takia, jota Teidän Ylhäisyytenne osoittaa Suomen asioiden edistämiseksi. Pyydän nimittäin alamaisimmin, että Teidän Ylhäisyytenne, mikäli aikaa ja tilaisuus tarjoutuisi, sopisi herra valtiovarainministerin kanssa tarkemmin Pietarin rautatietä varten tarjotusta subventiosta. Minulla on ollut kunnia esittää senaatille suunni...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Frans Olof af Brunérille

Päivämäärä:

10.6.1865

Helsingissä 10.6.1865 Jalosukuinen Herra Senaattori ja Ritari. Pietarista saapuvat matkalaiset kertovat, että rahakysymys on esitelty. Pankin konttorissa siitä on kuulemma tiedetty! En tietenkään usko kertomusta. Minusta on kuitenkin pelottavaa kuulla, että tiedetään asian vielä joutuvan esiteltäväksi. Sikäli kuin olen pystynyt havaitsemaan, täällä ei yhdelläkään ihmisellä – asian käsittelyyn osallistuneita lukuun ottamatta – ole ollut siitä mitään tietoa. Nyt huhu kiertää maata salamavauhtia – ja tämä melkeinpä vastaa uudistuksen päivämäärän ilmoittamista. Suokaa ystävällisesti anteek...

Henkilöt:

Brunér, Frans Olof af

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Hämeenlinnan–Tampereen ja Riihimäen–Lahden radat sekä Päijänteen–Vesijärven kanava, lausunto senaatin talousosastossa 23.11.1865

Päivämäärä:

23.11.1865

Senaattori Snellman esitti keisarillisen senaatin päätökseen, jota senaattori muilta osin kannatti, seuraavan varauksen: Koska kysymys on siitä, että maamme vähäisistä varoista käytetään miljoonia hankkeisiin, joissa helposti, kuten useimpien muiden maiden kokemus on opettanut, voidaan tuhlata satoja tuhansia myös suunnittelussa ja toteuttamisessa tehtäviin virheisiin, niin katson, että tämän välttämiseksi on käytettävä maassa tarjolla olevaa näkemystä ja kykyä. Mutta koska niistä henkilöistä, joiden palkkaaminen on noussut esille, ainoastaan yksi, everstiluutnantti Wasastjerna, on ollut te...

Henkilöt:

Wasastjerna, Alfred Edgar

Minkwitz (ent. Mickwitz), Julius von

Stjernvall, Knut Adolf Ludvig

Paikat:

Asiat:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

20.2.1866

Helsingissä 20.2.1866 Jalosukuinen Herra Kreivi. Senaatin alamainen anomus kahden yhteismäärältään 3 ½ miljoonan markan kreditiivilainan ottamisesta lähtee päivän postissa. Rahat on tarkoitettu pääasiassa vientikauppiaillemme annettaviksi. Laina maksetaan takaisin vuoden loppuun mennessä. Rohkenen odottaa, että Hänen Majesteettinsa armollisimmin hyväksyy anomuksen. Pyydän kunnioittavasti, että Jalosukuinen Herra Kreivi haluaisi sangen suosiollisesti hoitaa kysymyksen ratkaisuun muutamassa päivässä ja ilmoittaisi minulle ystävällisesti tuloksesta sähkeitse. Asia on nimittäin erittäin ki...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Rothschild, Mayer Carl von

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä:

12.2.1866

Pietarissa 12./24.2.1866 Suuriarvoinen Herra Senaattori, Hyvin kiitollisena viimeksi vastaanottamistani riveistä kiiruhdan kertomaan, että vastahakoinen suhtautumiseni pennimääräisten hopearahojen lyöttämisestä uudelleen hopeapitoisuudeltaan paremmasta lejeeringistä johtui pelostani, että senaatin koko esitys vaihtorahan vastaanottovelvoitteen kumoamisesta, joka samassa yhteydessä otettiin esiin, vähintäänkin viivästyisi tämän takia – enkä voinut ymmärtää tästä uudelleenlyöttämisestä koituvaa käytännön hyötyä, kun se päinvastoin voitaisiin täällä helposti selittää separatistiseksi hank...

Henkilöt:

Stjernvall‑Walleen, Carl Knut Emil

Rothschild, Mayer Carl von

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Emil Stjernvall-Walleen

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

1.3.1866

Helsingissä 1.3.1866 Jalosukuinen Herra Kreivi. Jalosukuisen Herra Kreivin myötävaikutuksesta venäläistä vaihtorahaa sekä kreditiivilainoja koskevien kysymysten nopeaan ja suotuisaan ratkaisuun sekä suosiollisesti minulle lähetetystä viimeksi mainittua asiaa koskevasta sähkeestä minulla on kunnia esittää kunnioittavat kiitokseni. Vielä ratkaisematon kysymys täysiarvoisista pennimääräisistä kolikoista ei ole mitenkään kiireellinen. Siinä samoin kuin pennikolikoiden vastaanottovelvoitteen rajoittamisessa on kyse pikemminkin näennäisyydestä ja luulotellusta poliittisuudesta kuin vakavasta...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Antell, Samuel Henrik

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergille

Päivämäärä:

29.6.1866

[saksaksi] Helsingissä 29.6.1866 Jalosukuinen Herra Kreivi Teidän Ylhäisyytenne Olen pahoillani siitä, etten voi ilmoittaa Teidän Ylhäisyydellenne iloisempia uutisia. Rukiin kylvöt näyttävät valitettavasti kaikkialla maassa kärsineen pitkään jatkuneesta talvesta. Kuvernöörien kertomukset perustuvat kuitenkin tämän kuun puolivälissä tehtyihin havaintoihin. Mahdollisuudet ovat sen jälkeen sateiden ja niitä seuranneen lämpimän sään ansiosta olennaisesti parantuneet, ja toivottavasti kylvö on lähtenyt jälleen kasvuun myös paikoissa, joissa juuret ovat säilyneet vahingoittumattomina. Kaikki r...

Henkilöt:

Adlerberg, Nikolai

Alfthan, Georg von

Björkman (o. s. Silvius), Gustava Vilhelmina

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergille joulukuussa 1866, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

[saksaksi] 1, Ovatko rautatiet maalle hyödyksi: a) kuljetusten mahdollistamiseksi sisämaan vesistöjen alueilta? b) liikenneyhteyksien parantamiseksi maassa yleensä; c) yhteyden saamiseksi Venäjälle ja ulkomaille. 2. Ovatko ne joltakin kannalta juuri nyt välttämättömiä? a) viennin lisäämiseksi? b) työn järjestämiseksi väestölle. 3. Jos välttämätöntä, miten on hankittava rahat rautatien rakentamiseen? a) Onko ne hankittava kotimaasta lainaa ottamalla tai valtion metsiä myymällä? b) Jos rahat hankittava ulkomailta, onko edullisempaa rakentaa radat valtion kustannuksella ja taata rahojen ...

Henkilöt:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergille 1866, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

[saksaksi] Vuosien 1854–56 sodan aikana kotimaasta otettiin 1 800 000 ruplan laina sotakustannusten kattamiseksi. Rautatien rakentamiseksi Hämeenlinnaan otettiin 100 000 ruplan laina. Nämä molemmat lainat otettiin vaadittaessa lunastettavia obligaatioita, siis eräänlaisia valtiovarainhallinnon maksusitoumuksia vastaan. Näiden lainojen kurssin vakauttamiseksi Hänen Majesteettinsa teki armollisimmin päätöksen ulkomaisen kuoletuslainan ottamisesta. Vuoden 1862 kadon takia tämä operaatio oli aivan välttämätön. Kun otetaan huomioon meidän taloudellisten olojemme mitättömyys ja se, ettei olojamme...

Henkilöt:

Adlerberg, Nikolai

Aleksanteri II

Rothschild, Mayer Carl von

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Riihimäen–Pietarin radan kustannuslaskelmat, lausunto senaatin talousosastossa 23.3.1867

Päivämäärä:

23.3.1867

Tämän allekirjoittamisen jälkeen Senaattori Snellman luki ääneen näin kuuluvan asiaa koskevan mietinnön: 1. ”Ottaen huomioon sen tietämyksen, joka keisarillisella senaatilla on valtion varoista ja tarpeista, ei ole tarpeen todistaa, ettei voi olla olemassa mitenkään varmaa, että ehdotetun rautatien rakentamisen vaatimasta laina-annuiteetista tai korkotakuusta (2 830 400 mk) voitaisiin selvitä. Se, pystyisikö valtio kuitenkin antamaan jonkin suuruisen panoksen tähän tarkoitukseen, riippuu kokonaan tulevien satojen laadusta. Sillä 1. tyydyttävä sato vapauttaa valtion suurista ylimääräisistä m...

Paikat:

Asiat: