Rautatiet

Valtiovarainvaliokunnan ehdotus kulkulaitosrahaston perustamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 3.5.1872

Päivämäärä:

3.5.1872

Herra Snellman: Rohkenen kunnioittavimmin ehdottaa, että ritaristo ja aateli hyväksyisi valiokunnan mietinnön muutoksitta. Minulla on jo ollut kunnia asiasta aikaisemmin keskusteltaessa viitata siihen, että viime valtiopäiville esitetyn, Pietarin–Riihimäen radan rakentamista koskevan Hänen Majesteettinsa Keisarin armollisen ehdotuksen johdosta säädyt eivät missään tapauksessa olisi ryhtyneet takaamaan mitään 18 miljoonan lisäksi otettavien lainojen vuotuismaksuja, kun taas hallitus sitoutui yrittämään hankkia muut tarkoitukseen tarvittavat varat. Nämä 4 miljoonaa, jotka otettiin lainana rau...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Molander, Clas Herman

Paikat:

Asiat:

Valtiovarainvaliokunnan esitys vuoden 1865 lainan jäljellä olevan osan lunastamista erääntymispäivänä 1873, lausunto valtiopäivillä 3.6.1872

Päivämäärä:

3.6.1872

Herra Snellman: Pyydän anteeksi, että vien kunnianarvoisan säädyn aikaa muutamalla sanalla. Halusin saada tunnustaa, että tämä laina, sellaisena millaiseksi se tuli, tekee minut jossain määrin syylliseksi. Pyydän saada vakuuttaa iloani sen johdosta, että valiokunta esittää sen maksamista pois. Laina otettiin aikana, jolloin ei ollut lainkaan toiveita rautateitten rakentamisesta, mutta toivottavaa silti oli, että säätyjen päätösten mukaiset pienemmät kulkuyhteyshankkeet voitaisiin toteuttaa. Vuosi 1864 oli ollut jossain määrin parempi vuosi. Silloin toivottiin, että nyt tulisi asiaan muutos....

Paikat:

Asiat:

Lakivaliokunnan mietintö asetuksen hyväksymiseksi rautatien ja siihen kuuluvan kiinteän ja irtaimen omaisuuden vakuudesta, lausunnot valtiopäivillä 6. ja 8.6.1872

Päivämäärä:

6.6.1872

Herra Snellman: Pyydän saada kaikilta osin yhtyä siihen, mitä vapaaherra von Born on sanonut, ja samoin pyydän saada omien asioita koskevien tietojeni nojalla vahvistaa sen, mitä vapaaherra von Born on puhunut valiokunnan rautatietöissä noudatettavaa menettelyä koskevaa luuloteltua kokemusta vastaan. Valiokunta on sanonut, ”että kokemus nyt rakenteilla olevista rautateistä osoittaa, että työt alkavat ja obligaatioanti alkaa ennen kuin laillisia pakkolunastamisia on lainkaan tapahtunut”. Sanatarkasti voidaan toki sanoa, että työt alkavat ennen kuin on tapahtunut mitään pakkolunastuksia, mutt...

Henkilöt:

Born, Johan August von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Rautatiet

Morgonbladet nro 21, 26.1.1877: Muutamia opettavaisia tietoja, jotka on poimittu ”Valtionrautateiden pääjohtajan kertomuksesta”

Päivämäärä:

26.1.1877

Nämä ”Kertomukset” ovat todellinen ihmetyksen aihe sille, joka ei tunne mekaniikan syntyjä syviä, niin monipuolinen on niiden kohde ja niin yksityiskohtiin käyvä on sen tilastollinen käsittely. Kaiken kaikkiaan on tunnustettava, että valtionrautateillä palvellaan hyvin. Ei kuulu ainuttakaan valitusta matkustajilta tai tavarankuljettajilta – paitsi puukauppiailta ym. jotka kaikki haluavat tavaransa perille kun suhdanteet ovat hyvät. Yhtään onnettomuutta ei ole sattunut. Junien kulku on säännöllistä. Yhtään kavallusta ei tiettävästi ole sattunut. Ja selonteko on, kuten sanottu, hämmästyttävä....

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 39 ja 40, 16. ja 17.2.1877: Varoista uusien rautateiden rakentamiseen

Päivämäärä:

16.2.1877

I. Kun ryhdytään rakentamaan rautateitä, ensimmäisen kysymyksen pitäisi kai olla, onko tarkoitukseen rahoja tai voidaanko niitä hankkia. Mutta sanomalehtikirjoituksista päätellen näyttää siltä kuin kenestäkään mikään rahanpuute ei voisi tulla kysymykseenkään. Yleinen käsitys lienee se, että lainataan se mitä tarvitaan. Ja sillä päästään helposti kaikista huolista sillä tiellä. Voisi siten olla turhaa lausua enempää siitä asiasta. Ja niin olisi, ellei lainaamista seuraisi vähemmän helposti toimitettu maksamiskysymys. Mutta lisäksi lainaamisella on aivan liian suuri vaikutus lainaavan valtion...

Henkilöt:

Donner, Otto

Wasastjerna, Alfred Edgar

Paikat:

Asiat:

Lakivaliokunnan mietintö kiinnityksestä yksityisten rautateiden rakentamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 9. ja 13.3.1877

Päivämäärä:

9.3.1877

Herra Snellman: Itse asian osalta haluan minäkin omasta puolestani vaatia sen palauttamista valiokuntaan herra Ehrströmin varauksessaan esittämin perustein, joihin myös herra Renvall on yhtynyt. Mutta pyydän myös saada tässä lisäksi tehdä joitakin huomautuksia kyseisen asetuksen sisällöstä, sellaisena kuin se ilmenee armollisessa esityksessä. Mielestäni sen hyväksymisellä on hyvin vähän merkitystä yksityisten rautateiden rakentamiselle. Kiinnitystä voidaan ajatella vain siinä tapauksessa, että radan rakentaa joku yksityinen tai jokin suurehko teollisuuslaitos tai kunta, tai että radan raken...

Henkilöt:

Ehrström, Karl Gustaf

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Rautatiet

Clas Herman Molanderille

Päivämäärä:

30.4.1877

Parahin Veli Vielä yksi asia. Osakkaat ovat kehotuksen perusteella (hyväntahtoisesti) luopuneet yhdestä mahdollisesta edusta, nimittäin obligaatiopääoman lisäämisestä, jota heiltä ei olisi kovin helposti voitu evätä esim. toisen raiteen rakentamista ym. varten. Miksi näin? Tietenkin sen takia, että obligaatioissa voidaan käyttää sanaa "kiinnitys", sillä pelkästään tästähän on ollut kyse. Eihän mahdollisista oikeuksista luopumista olisi tarvittu, ellei tätä sanaa käytettäisi eikä 13:tta poistettaisi. Siis: He ovat luopuneet edusta. Mitä he ovat saaneet? Vastaus: eivät yhtään mitään. Unte...

Henkilöt:

Molander, Clas Herman

Asiat:

Ystäväpiiri

Rautatiet

Kirjeenvaihto:

Clas Herman Molander

Suomen rautateiden päärataverkon rakentamisesta, lausunnot valtiopäivillä 22.5.1877

Päivämäärä:

22.5.1877

Herra Snellman: Kun ensin ottaa käteen rautatievaliokunnan mietinnön ja selaa sen läpi, niin omasta puolestani tunnustan, että minut valtasi sääli komiteaa kohtaan, jolla on ollut niin loputtomasti toraa ja vaivaa kerätessään niin paljon tietoa eri puolilta. Tulee ajatelleeksi, että sellaisen ei toki suinkaan pitäisi olla säätyvaliokunnan velvollisuus, vaan kysymyksen olisi pitänyt tulla säädyille sillä tavoin valmisteltuna, että nuo välttämättömät tiedot olisi saatu yhteen koottuina ja niistä saadut tulokset niin paljon kuin mahdollista sillä tavoin esitettyinä, että säädyt olisivat voinee...

Henkilöt:

Mechelin, Leopold Henrik Stanislaus

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Valtiopäivämies

Rautatiet

Morgonbladet nro 279, 29.11.1877: Rautatievaliokunnan mietintö nro 3

Päivämäärä:

29.11.1877

Kiitettävän sulokkaasti on rautatievaliokunta omaksunut valitun komission ehdotuksen tulevien rautateiden järjestelmästä ja tunnustanut siten muinaisen Preussin valtion lauselman, että majesteetin ratkaisusta vedotaan asiaa paremmin tuntevaan majesteettiin. Niin ei sentään ole tapahtunut ilman jälkikatsausta hylättyyn näkökantaan. Herrat valtiopäivämiehet saavat pian koittavan kotimatkan lukemistoksi laskelman siitä, miten halvaksi sittenkin olisi tullut rakentaa Hämeenlinnan–Tampereen radan kiskonpainolla ja sen raskaita vetureita varten, jos – kunhan vain komissio ja sen lausunto olisi ai...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Rautatiet

Suomen rautateiden runkorataverkosta, lausunnot valtiopäivillä 29. ja 30.11.1877

Päivämäärä:

29.11.1877

Herra Snellman, J. V., joka lausui seuraavaa: valiokunnan kyseinen momentti kuuluu näin: ”että edellä mainitun komission ehdottama järjestelmä hyväksyttäisiin yleispiirteissään sovellettavaksi sekä kyseisen radan että muitten Suomessa tulevaisuudessa rakennettavien rautateitten rakentamista ja liikennöintiä varten”. Ehdottaisin kunnioittavimmin, että ensinnäkin, mitä tässä kysymyksessä sitten päätetäänkin, sitä ei sovellettaisi kaikkiin rautateihin, joita tässä maassa tulevaisuudessa rakennetaan, sillä kukaan ei voi olla varma, mitä edistysaskeleita jo ehkä lähitulevaisuudessa saavutetaan r...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: