Senaattori

Senaattori

Lakivaliokunnan mietintö Suomen painovapaudesta, lausunnot valtiopäivillä 6.5.1867

Päivämäärä: 
6.5.1867
Herra Snellman: Ei varmaankaan herätä ihmettelyä, jos ilmoitan, että olen pyytänyt puheenvuoroa suuresti epäröiden. Epäröintini ei perustu vain siihen, että esiintymiseni koskee armollista esitystä, ja että asemani takia katson olevani sitoutunut Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisiin esityksiin, mutta nyt kuitenkin olen valmis ottamaan edustajan kutsumukseni suoman vapauden tehdäkseni esityksen, joka ei ole miltään osin yhtäpitävä keisarillisen esityksen kanssa. Minun ei tarvitse salata tätä epäröintiäni. Toisaalta olen yrittänyt noudattaa tahdikkuutta sikäli, että armollisten esit...
Henkilöt: 
Paikat: 

Johan August von Esseniltä

Päivämäärä: 
9.5.1867
Kuopiossa 9.5.1867   Parahin Veli!    Täältä keisarilliselle senaatille 15. huhtikuuta lähetettyyn kruunulta saatujen lainojen perinnän lykkäystä koskeneeseen anomukseen oli sisällytetty myös pyyntö, että kruunun varastot saataisiin avata tarpeen täyttämiseksi, kun pelättiin läänissä ilmenevän puutetta etenkin siemenviljasta. Olisi ollut toivottavaa, että senaatti olisi sen verran luottanut täkäläiseen lääninhallitukseen, että edellä mainittu anomus olisi tältäkin osaltaan voitu hyväksyä; kun niin ei nyt kuitenkaan ole tapahtunut, lääninhallitus toteaa, että sen on pakko lähettää tätä kysym...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Ehdotus painovapauslaiksi, lausunto senaatin täysistunnossa 10.5.1867 (sub secreto [salainen])

Päivämäärä: 
10.5.1867
Senaattori Snellman mainitsi, että koska esiin tuotu ehdotus edellyttäisi, että nyt voimassa olevan painovapauslain hallitsijan ja säätyjen päätöksiin perustuvat, lehdistörikoksia ja niiden rankaisemista koskevat lakisäännökset määrättäisiin hallinnollisella asetuksella olemaan voimassa myös tulevaisuudessa, mutta senaattori oli alkanut epäillä, olisiko sellainen menettely yhteensopiva maan perustuslakien kanssa, katsoi senaattori olevan toivottavaa, että keisarillisen senaatin prokuraattori, lakien noudattamisen ylimpänä valvojana, voitaisiin saada lausumaan mielipiteensä tästä tärkeästä k...
Henkilöt: 
Paikat: 

Christian Oker-Blomilta

Päivämäärä: 
12.5.1867
Viipurissa 12.5.1867   Suuresti kunnioitettu Veli!    Päivän postissa lähtevät keisarilliselle senaatille asiakirjat, jotka koskevat Kuusaan lahjoitusmaatilan lunastamista Suomen valtiolle sekä sen luovuttamista talonpojille ja täyden omistusoikeuden myöntämistä heille. Mukana on myös pöytäkirja kokouksesta, jonka tämän asian johdosta pidin senaatin määräyksen mukaisesti mainitun tilan lahjoitusmaatalonpoikien kanssa. Kiiruhdan nyt ilmoittamaan tämän toimituksen tulokset Veljen suopeamielisesti arvioitaviksi. Pöytäkirjasta ja asiakirjoista käy selville, että tämä asia on nyt saatu menestyks...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Frans Olof af Brunérille

Päivämäärä: 
13.5.1867
H:ki 13.5.1867   Jalosukuinen Herra Senaattori ja Ritari.    Näiden rivien tarkoitus oikeuttaa minut odottamaan, että niiden sisältämä pyyntö hyväntahtoisesti täytetään. Olen myös lujasti vakuuttunut siitä, että Jalosukuinen Herra Senaattori käyttää luottamustani juuri sillä tavalla kuin jalosti ajattelevan miehen voi ilman muuta olettaa menettelevän. Ei ollut sopivaa, että minulta tiedusteltiin, millainen summa [senaatin] eroaville jäsenille olisi lahjapalkkiona maksettava. Velvollisuuteni olisi nimittäin vaatinut minua vastustamaan asiaa, koska sellaiset eivät yleensä ole toivottavia – ne...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö tarpeellisten varojen hankkimisesta maan alkeisopetuslaitoksen parantamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 14.5.1867

Päivämäärä: 
14.5.1867
Herra Snellman: Keskustelussa valiokunnan nyt esillä olevasta mietinnöstä on puhuttu paljon siitä, miten paljon tai miten vähän, kuten muutamat puhujat näyttävät ajattelevan, alkeisopetuslaitosta on Suomessa on rahoitettu, sekä muodostavatko nämä kustannukset sopivan suuruisen osan valtion menoista. Pyydän saada muistuttaa niitä herroja, jotka näyttävät pitävän määrärahaa liian vähäisenä, että valtion on ollut maksettava palkankorotus papistolle sekä alkeisoppilaitoksista koituneita kasvavia kustannuksia. Niin kauan kuin koulunopettajat nauttivat etua saada laskea hyväkseen kirkollisvirkavu...
Henkilöt: 
Paikat: 

Valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö maan veroparselien muuntamisen muuttuneista perusteista, lausunnot valtiopäivillä 18.5.1867

Päivämäärä: 
18.5.1867
Herra Snellman: Kun ritaristolla on ollut tilaisuus kuulla hyvin asiapitoinen ja mielenkiintoinen esitelmä, jonka pitäneellä miehellä on sekä näkemystä että kykyä enemmän kuin monella muulla tässä maassa arvioida nyt puheena olevaa asiaa, haluan omasta puolestani lisätä varsin vähän. En kuitenkaan voi kaikilta osin yhtyä kyseisen kunnioitetun puhujan mielipiteisiin. Hän on tosin hyvin selkeällä tavalla tuonut esiin, miten sekä heikentynyt rahan arvo että jatkuvat kadot vaikuttavat verohintaan ja ruplaveroon, ja olen täysin samaa mieltä ja ihmettelen vain, että joku voi asettaa kyseenalaisek...
Paikat: 

Talous- sekä valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan muistio paloviinakysymyksestä, lausunnot valtiopäivillä 20.5.1867

Päivämäärä: 
20.5.1867
Herra Snellman: En ole saanut mitään tietoa siitä, onko pappissääty hyväksynyt ensimmäisen vaihtoehdon muutoksin vai ilman niitä. Mikäli pappissäädyn päätös ei sisällä mitään muutoksia ensimmäisen vaihtoehtoon, niin mielestäni ei ole asialle eduksi, että aateli yhtyisi mietintöön sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Lukuun ottamatta useita pikkuseikkoja, joista on syytä huomauttaa, olen vakuuttunut siitä, että mietinnössä ehdotettu yhden markan vero on liian suuri, jotta sen käytössä ollessa voitaisiin missään määrin saada kuriin paloviinan salapolttoa ja salakuljetusta. Jos säädämme niin ...
Paikat: 

Lakivaliokunnan mietintö muutoksista lainsäädännössä tavaranluovutuksen, pesäeron ja perinnönluovutuksen asioista, määräajasta saatavien uloshakemiselle, vuosihaastosta velkojille ja avioehdosta, lausunto valtiopäivillä 21.5.1867

Päivämäärä: 
21.5.1867
Herra Snellman: Katson olevani estynyt esittämästä tässä asiassa ehdotusta, ja uskon voivani vain sanoa, että miten puheena olevaa ehdotusta sitten tarkastellaankin tähän asti voimassa olevien ankarasti oikeusopillisten periaatteitten mukaan, niin toisaalta olisi syytä nähdä, että ehdotus olisi lainsäädäntönä hyvin epäinhimillinen. Yhdyn edelliseen puhujaan siinä, että on kyseenalaista, onko se edes oikeuden kanssa yhtäpitävä, ja ainakin on erittäin varmaa, että ei ole kohtuuden mukaista, että konkurssin tehneelle henkilölle ei anneta mitään mahdollisuutta vapautua velkojiensa vaatimuksista...
Paikat: 
Asiat: 

Laki- ja talousvaliokunnan mietintö laajennetusta kauppa- ja elinkeinovapaudesta, lausunnot valtiopäivillä 23.5.1867

Päivämäärä: 
23.5.1867
Herra Snellman: Niihin perusteisiin, jotka vapaaherra von Troil on esittänyt säännöksen säilyttämisen puolesta, pyydän saada lisätä, että kun kauppiaan laskulle ja kauppakirjalle on hyväksytty tietty todistusvoima, niin toivottavaa on ainakin, että kauppias, vaikka hän antaisikin jonkun muun panna toimeen laskunsa, itse tietäisi, mitä niissä sanotaan. Olen vakuuttunut siitä, että jos tämä säännös poistetaan, niin myös kaupungeissa on oleva kauppiaita, jotka eivät edes osaa lukea. – – Herra Snellman: Sitä paitsi herra Linderin esittämästä perustelusta käy ilmi, sikäli kuin ymmärrän, että on ...
Paikat: