Senaattori

Gustaf Raninilta

Päivämäärä:

16.1.1867

Kuopiossa 16.1.1867 Allekirjoittanut on tämän talven aikana ostanut: kolmetuhatta tynnyriä ruista ostettu Savon rahvaalta tuhat tynnyriä ohraa kaikki varastoitu Kuopion kaupunkiin kuusituhatta kyynärää neliniitistä kangasta (hampusta kudottua) kahdellakymmenelläviidellä pennillä kyynärältä. tuhatviisisataa kyynärää villakangasta eli sarkaa, keskihinnaltaan markka neljäkymmentä (1 mk 40 p) kyynärältä; nämä kankaat on kudottu Pieksämäen ja Hankasalmen seurakunnissa. Liitän oheen näytteen sekä villa- että hamppukankaista. Gust. Ranin ruistynnyrin keskihinta 18 markkaa ohratynnyrin keskihin...

Henkilöt:

Ranin, Gustaf Emanuel

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä:

7.1.1867

Pietari 7./19.1.1867 Jalosukuinen Herra Senaattori, kohteliaimmin kiittäen viimeksi saamistani riveistä kiiruhdan ilmoittamaan, että Krogiuksen jäljellä olevan, hänen hairahduksestaan aiheutuneen velan anteeksi antamisesta on sangen hyviä toiveita. Muitakin toivomuksia olen parhaani mukaan yrittänyt luotsata kohti hyvää ratkaisua. Saapa nähdä, onnistunko! Vientitullien lakkauttamista koskevaan kysymykseen emme ole tähän päivään mennessä saaneet vastausta valtiovarainministeriltä, vaikka olemme siitä useita kertoja muistuttaneet. Keisari pyysi minua odottamaan uuteen vuoteen, kun sama k...

Henkilöt:

Krogius, Frans Gabriel

Paikat:

Pietari

Asiat:

Senaattori

Kaupankäynti

Kirjeenvaihto:

Emil Stjernvall-Walleen

Alexander Armfeltilta, sähke 23.1.1867

Päivämäärä:

23.1.1867

Helsinki. Senaattori Snellman. Pyydän kohteliaimmin pikaista tietoa siitä, mitä senaattorin vaakunan latinankielinen tunnuslause merkitsee oikein tulkittuna. Armfelt

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltille

Päivämäärä:

23.1.1867

Helsingissä 23.1.1867 Jalosukuinen Herra Kreivi. Jalosukuisen Herra Kreivin eilisen sähkeen saadessani hämmästyin todellakin hieman, koska ehdotus vaakunakseni hyväksyttiin vasta 21. päivänä senaatin täysistunnossa. Otin vapauden vastata heti sähkeitse ja rohkenen toivoa, ettei Herra Kreivi varmaankaan ole pitänyt menettelyä vääränä. Asian valaisemiseksi ilmoitan nöyrimmin, että kyseessä oleva tunnuslause on isällinen ohje pojilleni: ”Älä tahraa vaakunaasi itse – kukaan muu ei voi sitä tehdä.” Latinan kieli vaatii lauseeseen futuurimuodon. Erinomaisinta kunnioitustani vakuuttaen minull...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Alexander Armfeltilta

Päivämäärä:

16.1.1867

[ranskaksi] Pietarissa 16./28.1.1867 Herra Senaattori Olen todellakin häpeissäni siitä, että viimeksi häiritsin Teitä sähkeellä, jossa otin vapauden pyytää Teiltä selitystä vaakunanne tunnuslauseesta. – Mutta kun täkäläiset latinistimme eivät näyttäneet olevan aivan varmoja tulkinnastaan ja kun uskoin Keisarin haluavan tietää tunnuslauseen täsmällisen merkityksen, en epäröinyt selvityksen etsimistä suoraan lähteeltä ja olen Teille hyvin kiitollinen pikaisesta vastauksestanne, etenkin kun viedessäni muutamaa tuntia myöhemmin Teidän vaakunanne saamaan ylimmän hyväksymisen – tunnuslause m...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Metsäteollisuuden uudistamisehdotus, lausunto senaatin talousosastossa 31.1.1867

Päivämäärä:

31.1.1867

Senaattori Snellman lausui seuraavaa: – Omasta puolestani olisin mieluiten vaatinut metsäylihallitukselta uuden, paremmin perustellun ja tosiasioihin nojaavan lausunnon ja asiaa koskevan esityksen. Sillä jokaiselle täytyy olla ilmeistä, että sahatukkien myynti kruunun metsistä ei riipu siitä, että maan sahanomistajat eivät olisi oppineet ymmärtämään, että valtio ei voi heidän yksityisen voitontavoittelunsa vuoksi lahjoittaa pois maan yhteistä omaisuutta. Tätä veruketta vastaan puhuvat terve järki ja ilmeiset tosiasiat. Yksikään sahanomistaja ei anna sahansa olla joutilaana, jos hän voi vähä...

Henkilöt:

Born, Johan August von

Paikat:

Asiat:

Tuulaakimaksun uudistaminen, lausunto senaatin täysistunnossa 4.2.1867

Päivämäärä:

4.2.1867

Senaattori Snellman lausui seuraavaa: – Kuten ehdotuksen historiallisessa johdannossa aikaisempiin hallituksen asiakirjoihin viittaamalla osoitetaan, on tuulaakin määrästä päättäminen aina kuulunut hallitukselle. Ainoastaan niin sanotulla vapauden ajalla puuttuivat säädyt siihen niin kuin useimpiin muihinkin hallituksen asioihin. Varhempina aikoina kyseisillä asiakirjoilla määrättiin se prosentti tavaran arvosta, jonka mukaan tuulaakia oli maksettava, milloin enemmän, milloin vähemmän. Myöhempinä aikoina tapahtui tällä kohden vähäisiä muutoksia, kun taas tavaran arvo, kun myös tulli maksett...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Hallitusmuotoa koskeva perustuslakivaliokunnan ehdotus, lausunto senaatin täysistunnossa 5.2.1867

Päivämäärä:

5.2.1867

Senaattori Snellman katsoi, että perustuslakivaliokunnan tulee hallitusmuodon 42. § säännöksen nojalla saada keisarillisen senaatin kyseinen pöytäkirja siihen liitettyine esityksineen. Mutta koska Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisen määräyksen mukaisesti asia oli käsitelty suljetuissa istunnoissa, halusi senaattori alamaisimmin ilmoittaa Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen valiokunnan anomuksesta, sekä yhtä lailla alamaisena puoltaa, että Hänen Majesteettinsa armossaan suostuisi kyseisen pöytäkirjan luovuttamiseen, varsinkin kun siitä ei olisi pelättävissä koituvan mitään haitta...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Axel Wilhelm Wahrenille

Päivämäärä:

7.2.1867

7.2.1867 Jos käy niin hyvin, että herra Wahren ja toht. Friman viipyvät kaupungissa vielä huomispäivää pitempään, pyydän saada kunnian nähdä herrat luonani huomisiltana teekupin ääressä. Erinomaisen kunnioittavasti Joh. Vilh. Snellman

Henkilöt:

Wahren, Axel Wihelm

Asiat:

Senaattori

Kirjeenvaihto:

Axel Wilhelm Wahren

Ehdotus kunnallisedustuksen muuttamisesta, lausunto senaatin täysistunnossa 11.2.1867

Päivämäärä:

11.2.1867

Senaattori Snellman katsoi omasta puolestaan kyseisen uuden esityksen olevan täysin hyödytön, koska ne erityiset kaupunkien asukaspiirit, jotka maksavat veroa eri tarkoituksiin, voisivat ilman mitään uutta lakia hoitaa asioitaan edustajien välityksellä, aivan kuten porvaristo kaikissa kaupungeissa tekee näin kaupunkien vanhinten välityksellä ja esim. Helsingin seurakunta kirkolliskokousedustajien välityksellä. Mikään ei estäisi talonomistajia omaksumasta sellaista menettelyä. Mutta juuri tämä hajanaisuus pitäisi poistaa kunnallissääntöä muuttamalla. Säädöksen antaminen siitä, miten kyseiset...

Paikat:

Asiat: