Kaupankäynti

Kaupankäynti

Georg von Alfthanilta

Päivämäärä: 
27.10.1866
Oulussa 27.10.1866   Suuriarvoinen Herra Senaattori ja Ritari    Samalla kun esitän kauppakoulun johtokunnan puolesta vilpittömän kiitoksen niistä koulun opetussuunnitelmaa koskevista huomautuksista, jotka sisältyvät valtiovaraintoimituskunnan kirjeeseen viime syyskuun 19. päivältä, lähetän ohessa nöyrimmin Herra Senaattorille johtokunnan kyseessä olevien huomautusten johdosta pitämän viime kokouksen pöytäkirjan. Herra Senaattori suvainnee siitä havaita, että kaikkien keisarillisen senaatin ehdottamien muutosten noudattaminen on vaikeaa pääasiassa kouluun tulevien oppilaiden perustietojen v...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Carl Gustaf Wredeltä

Päivämäärä: 
28.10.1866
N:nkaupunki 28.10.1866   Suuriarvoinen Herra Senaattori!    Tilanne eräissä Vaasan läänin pitäjissä, etenkin Alajärvellä ja Lappajärvellä, on vaikea. Vaikka vuoden sato on niukka, se voisi taitavalla taloudenhoidolla riittää väestön ruokkimiseen, mutta siitä ei riitä mitään edellisinä katovuosina kertyneiden suunnattomien velkojen maksamiseen, edes osamaksuksikaan, kun kauppiaat ryhtyvät nyt armotta perimään niitä takaisin. Näiden pitäjien epätoivoinen tilanne johtuu osaksi siitä, että keisarillinen senaatti myönsi katovuotena 1862 kauppiaille sangen avokätisesti rahalainoja viljantuonnin e...
Kirjeenvaihto: 

Nikolai Adlerbergille lokakuussa 1866, konsepti

Päivämäärä: 
30.10.1866
Seuraavien tuotteiden vienti on kielletty: tammen kuori; höyläämättömät laudat ja lankut; hiilet rautamalmi, harkkorauta ja rauta ulkomaiset arpaliput kopeekkamääräiset hopearahat, joiden pitoisuus on 72 % tai enemmän. Eräistä merkityksettömistä tuotteista maksetaan vientitullia, jonka määrä on keskimäärin vain 8 000 mk vuodessa. Pölkyistä, lankuista, laudoista, tervasta, piestä ja muista metsäntuotteista kertyy tulleja vuosittain keskimäärin 314 000 mk. Lisäksi erityinen sahatavaran vientimaksu tuottaa vuodessa keskimäärin 286 000 mk. Ja vielä tästä tavarasta sekä polttopuusta, tervasta ja...
Henkilöt: 
Kirjeenvaihto: 

Karjan vienti Englantiin, lausunto senaatin täysistunnossa 1.11.1866

Päivämäärä: 
1.11.1866
Koska tämän seurauksena senaattori Snellmanin velvollisuus oli lopuksi sanoa mielipiteensä – ja vaikka senaattori katsoi olevan sopimatonta, että hakija lähettää keisarilliselle senaatille niin epäkypsiä ja epätäydellisiä esityksiä kuin nyt käsillä oleva, katsoi senaattori kuitenkin hyväksi myöntää kyseistä tarkoitusta varten valtion varoista enintään kahdeksantuhannen markan määrärahan. Samalla senaattori määräsi, että määrärahasta enintään korkeintaan kolmetuhatta markkaa saa käyttää palkkioihin, ja että viejien tulee maksaa rahtimaksua kuusikymmentä markkaa härältä ja kahdeksan markkaa l...
Paikat: 

Hypoteekkiyhdistyksen laina, lausunto senaatin talousosastossa 14.11.1866

Päivämäärä: 
14.11.1866
Valtiovaraintoimituskunnan ensimmäisen osaston päällikkö, senaattori Snellman ilmoitti tällä kohden, että kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa oli armollisella käskykirjeellä viime helmikuun 15./27. päivänä sallinut Suomen Hypoteekkiyhdistyksen silloin vuosi sitten ottamasta ulkomaanlainasta Hänen Majesteettinsa suostumuksella maan pankkiin tallennetuista varoista lainattavan Suomen valtion laskuun miljoona viisisataatuhatta markkaa, kuuden prosentin korkoa vastaan, siten että takaisinmaksu tapahtuu tässä kuussa ja seuraavassa joulukuussa, ja samoin säätänyt, että sillä tavoin Hypoteekkiy...
Henkilöt: 
Paikat: 

Esitys kauppalaivaston kansainväliseksi merkkijärjestelmäksi, lausunto senaatin talousosastossa 19.11.1866

Päivämäärä: 
19.11.1866
…jolloin senaattori Snellman lausui, sen mukaisesti mitä myös kyseinen johtokunta oli lausunnossaan esittänyt, ehdotetun merkkijärjestelmän olevan erittäin tarkoituksenmukainen ja myöskin olennaisilta osin kauppalaivaston käyttöön sopiva, ja että merenkululle olisi siitä odotettavissa suuria etuja, koska eri kansakuntien laivat siten saisivat mahdollisuuden, kielien erilaisuudesta huolimatta, vaihtaa keskenään tiedonantoja kaikista esiin tulevista asioista. Mitä taas tulee sen soveltamisesta erityisesti suomalaisilla kauppalaivoilla, uskoi senaattori, että ennen kuin antaa asiaa koskevan es...
Paikat: 

Georg von Alfthanilta

Päivämäärä: 
5.12.1866
Oulussa 5.12.1866   Jalosukuinen Herra Senaattori ja Ritari.    Jo viime postissa sain tiedon huhusta, jonka tänä päivänä saapuneet sanomalehdet näyttävät vahvistavan, ja otan näin ollen vapauden onnitella sydämellisesti ja vilpittömästi Herra Senaattoria hänen osakseen saamansa kunnianosoituksen johdosta, samoin kuin onnittelen maan aatelia siitä, että sääty saa pian edessä olevilla valtiopäivillä lukea jäsentensä joukkoon miehen, joka isänmaalle suorittamiensa monien ja suurten palvelusten kautta on saavuttanut nyt koko säädyn hyväksi koituvan kokeneisuuden. Ilahduttavaa on myös nähdä, et...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Georg von Alfthanilta

Päivämäärä: 
12.12.1866
Oulussa 12.12.1866   Jalosukuinen Herra Senaattori ja Ritari.    Kirjeessä kuluneen marraskuun 23. päivältä Herra Senaattori on muun ohessa ilmoittanut minulle, että maahantuojille myönnetyt lainat on maksettava takaisin, mutta voisin lykkäyksen myöntämistä varten puoltaa sellaisia kauppiaita. jotka ovat itse antaneet luottoa pahiten hätää kärsiville seurakunnille ja olisivat tämän ohella halukkaita muuttamaan valtionlainansa Suomen Pankin lainoiksi. Kun kauppaneuvos F. Granberg ja kauppias C. Herlofson ovat nyt pyytäneet minulta tällaista puoltoa ja samalla vahvistaneet, että heillä kummal...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Valtiopäiväehdotus maakaupan elinkeinovapaudesta, lausunto senaatin täysistunnossa 22.12.1866

Päivämäärä: 
22.12.1866
Senaattori Snellman lausui pitävänsä sopimattomana, että tässä asetuksessa annettaisiin määräyksiä joistakin tietyistä veroista, jotka ammatinharjoittajien tulisi maksaa kruunulle tai kunnille, joten hänen mielestään oli syytä poistaa pykälästä se, mitä siinä erityisesti mainitaan maakauppiaitten suorittamasta verosta. Tähän katsoi senaattori olevan sitäkin enemmän syytä, kun tuo vero on syntynyt ilman säätyjen suostumusta, ja koska toivottavaa olisi, että se, itse liiketoimintaa eikä sen tuottoa koskevana verona, tulevaisuudessa vaihdettaisiin ulostekoon tai taksoitukseen. Senaattori ehdot...
Henkilöt: 
Paikat: 

Kirjoitus katovuosista, taloudenpidosta ym. ajankohtaisista kysymyksistä, konsepti

Päivämäärä: 
30.12.1866
Arvoisa vastaanottaja tietää toki, miten suurin kustannuksin hallitus on yrittänyt auttaa viime vuosien huonojen satojen seurauksena hätää kärsivää maan pohjoisten ja itäisten osien väestöä. Viljaa on kruunun laskuun hankittu ulkomailta jopa 32–34 mk hintaan ruistynnyriltä ja 28–30 mk ohratynnyriltä, ja tämä kallis vilja on kuitenkin vuosina 1862–63 ja 1864 lainattu rahvaalle siten, että takaisinmaksu oli tapahtuva luonnontuotteina, ja usein maksettiin lisää vain yksi kappa tynnyriä kohti, mikä vastaa makasiininhoitajan palkkiota. Monia yleisiä töitä on tehty kruunun kustannuksella työansio...