Kaupankäynti

Alexander Armfeltille 1866, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

Kun myös keisarikunnan etujen mukaista on, että jokin tullimaksu tästä tuotteesta peritään edelleenkin, olisi toivottavaa, että se määrättäisiin toistaiseksi kahdeksaksikymmeneksi penniksi leiviskältä. Kurssin mukaan laskettuna tämä tullitaksa vastaa suunnilleen Venäjän soveltamaa. Olen saanut kunnian vastaanottaa Jalosukuisen Herra Kreivin kunnianarvoisan kirjeen [pvm puuttuu] päivältä ja pyydän nöyrimmästi, että saan tuonnempana lähettää kysymyksestä selvityksen, koska se tietyltä osalta edellyttää keisarillisen senaatin tekemän päätöksen muuttamista. Nöyrä esitys, jolla tänään vastaan ...

Henkilöt:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Nikolai Adlerbergille 1866, konsepti

Päivämäärä:

30.12.1866

[saksaksi] Vuosien 1854–56 sodan aikana kotimaasta otettiin 1 800 000 ruplan laina sotakustannusten kattamiseksi. Rautatien rakentamiseksi Hämeenlinnaan otettiin 100 000 ruplan laina. Nämä molemmat lainat otettiin vaadittaessa lunastettavia obligaatioita, siis eräänlaisia valtiovarainhallinnon maksusitoumuksia vastaan. Näiden lainojen kurssin vakauttamiseksi Hänen Majesteettinsa teki armollisimmin päätöksen ulkomaisen kuoletuslainan ottamisesta. Vuoden 1862 kadon takia tämä operaatio oli aivan välttämätön. Kun otetaan huomioon meidän taloudellisten olojemme mitättömyys ja se, ettei olojamme...

Henkilöt:

Adlerberg, Nikolai

Aleksanteri II

Rothschild, Mayer Carl von

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Carl Johan Jägerhornille

Päivämäärä:

1.1.1867

1.1.1867 Pyydän kohteliaasti, että Herra Esittelijäsihteeri kävisi hra paroni Nordenstamin luona ja pyytäisi kokouksen pitämistä huomenna 2. tammikuuta klo 12, jotta esiteltäisiin Kuopion asukkaiden anomus markkinoiden järjestämisestä 17. päivänä, sekä lähettäisi Pihlgrenin kutsumaan herrat jäsenet kokoukseen. Jos jokin muu erityisen kiireellinen asia olisi otettava esityslistalle, se käy päinsä. Olkaa ystävällinen ja lähettäkää minulle viranomaisten aiemmat läänin markkinoita koskevat lausunnot. Hyvää uutta vuotta! Joh. Vilh. Snellman

Henkilöt:

Jägerhorn af Spurila, Carl Johan

Nordenstam, Johan Mauritz

Pihlgren, Wilhelm Mauritz.

Asiat:

Senaattori

Kaupankäynti

Kirjeenvaihto:

Carl Johan Jägerhorn

Gustaf Raninilta

Päivämäärä:

16.1.1867

Kuopiossa 16.1.1867 Allekirjoittanut on tämän talven aikana ostanut: kolmetuhatta tynnyriä ruista ostettu Savon rahvaalta tuhat tynnyriä ohraa kaikki varastoitu Kuopion kaupunkiin kuusituhatta kyynärää neliniitistä kangasta (hampusta kudottua) kahdellakymmenelläviidellä pennillä kyynärältä. tuhatviisisataa kyynärää villakangasta eli sarkaa, keskihinnaltaan markka neljäkymmentä (1 mk 40 p) kyynärältä; nämä kankaat on kudottu Pieksämäen ja Hankasalmen seurakunnissa. Liitän oheen näytteen sekä villa- että hamppukankaista. Gust. Ranin ruistynnyrin keskihinta 18 markkaa ohratynnyrin keskihin...

Henkilöt:

Ranin, Gustaf Emanuel

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Emil Stjernvall-Walleenilta

Päivämäärä:

7.1.1867

Pietari 7./19.1.1867 Jalosukuinen Herra Senaattori, kohteliaimmin kiittäen viimeksi saamistani riveistä kiiruhdan ilmoittamaan, että Krogiuksen jäljellä olevan, hänen hairahduksestaan aiheutuneen velan anteeksi antamisesta on sangen hyviä toiveita. Muitakin toivomuksia olen parhaani mukaan yrittänyt luotsata kohti hyvää ratkaisua. Saapa nähdä, onnistunko! Vientitullien lakkauttamista koskevaan kysymykseen emme ole tähän päivään mennessä saaneet vastausta valtiovarainministeriltä, vaikka olemme siitä useita kertoja muistuttaneet. Keisari pyysi minua odottamaan uuteen vuoteen, kun sama k...

Henkilöt:

Krogius, Frans Gabriel

Paikat:

Pietari

Asiat:

Senaattori

Kaupankäynti

Kirjeenvaihto:

Emil Stjernvall-Walleen

Metsäteollisuuden uudistamisehdotus, lausunto senaatin talousosastossa 31.1.1867

Päivämäärä:

31.1.1867

Senaattori Snellman lausui seuraavaa: – Omasta puolestani olisin mieluiten vaatinut metsäylihallitukselta uuden, paremmin perustellun ja tosiasioihin nojaavan lausunnon ja asiaa koskevan esityksen. Sillä jokaiselle täytyy olla ilmeistä, että sahatukkien myynti kruunun metsistä ei riipu siitä, että maan sahanomistajat eivät olisi oppineet ymmärtämään, että valtio ei voi heidän yksityisen voitontavoittelunsa vuoksi lahjoittaa pois maan yhteistä omaisuutta. Tätä veruketta vastaan puhuvat terve järki ja ilmeiset tosiasiat. Yksikään sahanomistaja ei anna sahansa olla joutilaana, jos hän voi vähä...

Henkilöt:

Born, Johan August von

Paikat:

Asiat:

Tuulaakimaksun uudistaminen, lausunto senaatin täysistunnossa 4.2.1867

Päivämäärä:

4.2.1867

Senaattori Snellman lausui seuraavaa: – Kuten ehdotuksen historiallisessa johdannossa aikaisempiin hallituksen asiakirjoihin viittaamalla osoitetaan, on tuulaakin määrästä päättäminen aina kuulunut hallitukselle. Ainoastaan niin sanotulla vapauden ajalla puuttuivat säädyt siihen niin kuin useimpiin muihinkin hallituksen asioihin. Varhempina aikoina kyseisillä asiakirjoilla määrättiin se prosentti tavaran arvosta, jonka mukaan tuulaakia oli maksettava, milloin enemmän, milloin vähemmän. Myöhempinä aikoina tapahtui tällä kohden vähäisiä muutoksia, kun taas tavaran arvo, kun myös tulli maksett...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Finlands Allmänna Tidning nro 42, 19.2.1867: Vienti

Päivämäärä:

19.2.1867

Finlands Allmänna Tidningissä julkaistiin jokin aika sitten sittemmin muissakin lehdissä välitetty uutinen Viipurin kaupungin viennistä ja tuonnista 1866. Tiedot ovat peräisin ilmeisesti erään sikäläisen kauppahuoneen kiertokirjeestä. Kiertokirje sisälsi myös vertailun saman kaupungin edellisen vuoden lukuihin – Allmänna Tidningenin uutisessa sitä ei ollut mukana. Kyseisestä vertailusta käy ilmi, että metsäntuotteiden vienti oli 1865 erittäin suurta, koska rahtialusten puute haittasi vientiä edellisenä vuonna. On myös luultavaa, ettei kiertokirjeessä ole viennin ja tuonnin arvoja laskettaes...

Paikat:

Asiat:

Valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö Viipurin ja Mikkelin läänien lahjoitustilojen lunastamisesta, lausunnot valtiopäivillä 22.3.1867

Päivämäärä:

22.3.1867

Herra Snellman: Pyydän nöyrimmin, ennen kuin lausun muutaman sanan kyseisestä momentista, saada esittää muutamia tietoja, joiden oikea paikka ehkä olisi asiasta käyty aikaisempi keskustelu, mutta joita olin estynyt esittämästä, koska minun oli mahdotonta olla läsnä tuona päivänä, jolloin säädyssä käsiteltiin asiaa ensimmäisen kerran. Valiokunta on nimittäin huomauttanut, että tarpeellisia tietoja on jätetty esittämättä säädyille lahjoitustilojen hinnan osalta. Saanen mainita, että sikäli kuin voin ymmärtää, olisi tällä kohden mahdotonta esittää tarkempia tietoja kuin ne, jotka annettiin vii...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Herra Linderin anomus maaveron poistamiseksi, lausunnot valtiopäivillä 2.4.1867

Päivämäärä:

2.4.1867

Herra Snellman: Ei suinkaan ole mitenkään varma asia, että maakoron maksaminen kruunulle olisi paras kaikista veroista, mutta uskoisin, että ne herrat, jotka ovat puhuneet siihen suuntaan, että maaveron sopimattomuus olisi koko maailman tunnustama asia, ovat sanoneet enemmän kuin pitäisi. Sillä onko maavero, toisin sanoen maakorko, jotain periaatteessa tuomittavaa, sen asian kohdalla mielipiteet jakautuvat aika lailla, sikäli kuin asiaa tunnen ja kykenen arvioimaan parhaimpien kansantalousoppineitten mielipiteitä tästä asiasta. Luultavaa myös on, että esim. Ranskassa maavero ei koskaan tule...

Henkilöt:

Linder af Svartå, Fridolf

Paikat:

Asiat: