Kustaa III

Kustaa III

1746–1792. Ruotsin kuningas 1771–1792.

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1860
Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860.   Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1860: Saksalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1860
Literaturgeschichte des achtzehnten Jahrhunderts von Hermann Hettner. 2:er Teil. Geschichte der französischen Literatur im 18:en Jahrhundert [H. H., 1700-luvun kirjallisuuden historia 2. Ranskalaisen kirjallisuuden historia 1700-luvulla]. Braunschweig 1860.   Tämän lehden vuoden 1858 vuosikerrassa on julkaistu saksalaisesta aikakauslehdestä lainattu varsin lavea esittely tämän teoksen ensimmäisestä osasta. Olemme sittemmin saaneet tilaisuuden perehtyä siihen lähemmin ja voimme puolestamme suositella sitä lukijoillemme mitä lämpimimmin. Kirjallisuushistorioita kirjoitetaan varsin yleisesti p...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1860
Critical and Historical Essays by Thomas Babington Macaulay. In Five Volumes. Biographical Essays by Thomas Babington Macaulay. In One Volume. [T. B. M., Kirjoituksia kritiikin ja historian alalta 1-5. T. B. M., Elämäkerrallisia kirjoituksia. Yksi nide.]   Nämä teokset sisältyvät Tauchnitzin tunnettuun kokoelmaan ”Collection of British Authors” – ne on julkaistu, kuten näkyy, kuutena vihkona tunnettuun huokeaan hintaan ½ taaleria vihkolta. Paljon kalliimman saksannoksen nimi on:   Th. Babington Macaulays ausgewählte Schriften geschichtlichen u. litterarischen Inhalts. (4:e Aufl. Braunschwei...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1861
Juridiskt album utgifvet af Robert Lagus. 2:a h. [R. L. (toim.), Kokoelma oikeustieteellisiä kirjoituksia, 2. vihko]. Hki 1861.   Tämän vihkon sisältö on erityiseksi kunniaksi sinänsä kiitettävälle kokoelman julkaisuhankkeelle. Useimmat vihkon artikkeleista ovat nimittäin varsin mielenkiintoisia käytännönkin kannalta; ja vihko on tämän takia hyödyllistä luettavaa joka miehelle. Ensimmäisen artikkelin otsikko on: ”Yhtä ja toista niin vanhemmista kuin uudemmistakin kirjapainotoimintaa koskevista säädöksistämme”. Meidän ei tarvitse vakuuttaa, että pelkästään tämä artikkeli hankkii vihkolle suu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1863: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.4.1863
Beskrifning öfver Kejs. Alexanders-universitetets i Finland muhammedanska myntsamling – af Gabriel Geitlin [G. G., Suomen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston islamilaisissa valtioissa lyötyjen rahojen kokoelma]. H:ki 1862.   Mainitsemme tämän eripainoksen Tiedeseuran asiakirjoihin sisältyvästä artikkelista vain siksi, että se yhtenä monista on ilahduttava osoitus tieteellisestä aherruksesta, jota varten Suomenkin yliopistossa pyritään löytämään aikaa ja voimavaroja. Tämäntyyppisen selvityksen laatimiseen tarvitaan nimittäin runsaasti kielten tuntemusta ja historian tutkimista; ja kun maal...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu Alexander Armfelt: Yhteiskunnallisesta ja poliittisesta vapaudesta

Päivämäärä: 
1.6.1863
Kun kristityt kansat alkoivat vähitellen tunnustaa maallisella elämällä olevan jonkinlaista arvoa ja lakkasivat useimpien itämaisten kansojen tavoin pitämästä sitä syntiinlankeemuksen vuoksi säädettynä rangaistuslaitoksena, niin he kuitenkin pysyivät sillä kannalla, että ihmisyhteisö olisi olemassa inhimillisen heikkouden ja pahuuden vuoksi. Tältä kannalta tarkasteltiin avioliittoa, perhe-elämää ylipäänsä, ja myös valtiota. Vähitellen näille yhteisöille tosin annettiin jumalallinen pyhyys: avioliitosta tuli katolinen sakramentti, valtio sai oikeutuksensa kirkolta, joka pyhitti valtiovallan ...
Paikat: 

Vuoden 1788 sodan syistä, esitelmä Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa 29.4.1870

Päivämäärä: 
29.4.1870
Ruotsin kirjallisuudella on viime vuosikymmenien aikana ollut esitettävänään lähinnä todisteita niiden nerojen katoamisesta, jotka tekivät vuosisadan ensi puoliskosta erään sen loistokauden. Runoudella on siinä edustajia nyt tuskin lainkaan, sillä myös harvat tuolta ajalta enää elossa olevat äänet ovat vaienneet. Kaunopuheisuutta ei nähtävästi nykyään juuri tunnusteta taiteeksi, taiteellisten näkemyksen ja harkinnan johdattamaksi nerontuotteeksi. Vain eräät historian alueella ilmestyneet teokset osoittavat, ettei historiankirjoitus ole kuollut, vaikkei näistäkään teoksista mikään ole kyenny...
Paikat: 

Anjalan liiton ajatus itsenäisestä Suomesta, lausunto Suomen Tiedeseuran kokouksessa 12.12.1870

Päivämäärä: 
12.12.1870
Koska seuran huomiota ei tässä kokouksissa enempää tarvita arvokkaampiin tiedonantoihin, haluan lisätä pöytäkirjoihin muutaman sanan pienestä joukosta asiakirjoja, jotka koskevat Suomen oloja ja jotka ovat hallussani. Vaikka niillä ei ole erityisempää merkitystä, olisi niiden ehkä sopivaa saada paikkansa Lisiä-sarjassa. Kyseiset asiakirjat lähetettiin minulle jo useita vuosia sitten. Ne ovat osittain jäljennöksiä ja osittain käännöksiä Venäjän arkistoissa olevista asiakirjoista. Tietyistä hienotunteisuussyistä olen viivytellyt niiden käytössä. Koska sellaisiin arkistoihin nyttemmin pääsee h...

Finlands Allmänna Tidning nro 255, 1.11.1872: J. V. Snellmanin vastauspuhe riemuylioppilaille järjestetyssä juhlassa 30. lokakuuta

Päivämäärä: 
1.11.1872
Hyvät herrat! Minulle kohotettiin malja suomen kielellä. Kaikki tietävät, että kun vastaan ruotsiksi, tämä ei johdu siitä, että halveksisin kansamme omaa kieltä. Teen näin, koska toivon kaikkien näin menetellessäni ymmärtävän sanani ja koska mielelläni olen sydämessäni tasapuolinen. Tiedän toki, että minulla on tilaisuus kiittää paikasta, jonka suomisella minua on tänään kunnioitettu, paikasta niiden rivissä, jotka ovat kuten Lönnrot saaneet aikaan sellaista, mitä kansakunnan keskuudessa tehdään vain kerran sen elinaikana. Kun tämä työ lisäksi on kansalliseepos – herrat tietävät, että ihmis...
Paikat: 

Morgonbladet nro 302 ja 303, 28. ja 30.12.1872: Totuus lehdistölainsäädännöstämme, luultavasti epämieluisa

Päivämäärä: 
28.12.1872
Vastentahtoisesti heittäydyn nykyisen lehdistövallan armoille julkistamalla ajatukseni ja käsitykseni. En ylipäänsä katso niiden tästä hiljaisuudesta menettäneen mitään. Mutta on tilanteita, joissa julkinen ääneen lausuminen on melkeinpä velvollisuus ja joissa vaikenemisesta tulee raskas taakka. – Toivon vain, että esiintymiseni syynä ei pidettäisi erään täkäläisen lehden purkausta, josta sattumalta olen saanut tiedon Svenska Aftonbladetin kautta, tai muita samanlaisia, joita mahdollisesti on esiintynyt, vaikka en niitä tunne. Monena vuonna likimain kaikki julkiset lausumat meidän lehdistöo...
Paikat: