Pankkilaitos

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Ehdotetuista luottolaitoksista

Päivämäärä:

1.12.1859

I. Tämän lehden vuosikerran 1855 syyskuun vihkossa julkaistiin artikkeli ”Yksityispankeista” samoin kuin arvostelu Coquelinin ruotsiksi käännetystä teoksesta ”Om krediten och Bankväsendet” [Luotosta ja Pankkilaitoksesta] ja Agardhin teoksesta ”Statsekonomisk öfversigt af Sveriges penningeväsende” [Valtiontaloudellinen katsaus Ruotsin rahalaitokseen]. Olemme aiemmin maininneet, miksi tälle artikkelille luvattu jatko oli pakko keskeyttää. Kun myöhemmin artikkelissa ”Suunnitelluista luottolaitoksista” (1858, maaliskuun vihko) palasimme aiheeseen, oli sitä jo monilla tahoilla julkisuudessa käsi...

Henkilöt:

Coquelin, Charles

Agardh, Carl Adolf

Borgström, Henrik vanhempi

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Tämän lehden rahakriisiä koskevista lausumista

Päivämäärä:

1.12.1859

Helsingfors Tidningar -lehdessä on herra Henrik Borgström artikkelisarjassaan asettunut vastustamaan tässä lehdessä esitettyjä mielipiteitä maan rahaoloista. Tähän on hra B:lle antanut aiheen arviomme hänen esittämistään tiedoista ja vaatimuksista vihkosessa ”Rahatilanne vuonna 1859". Osoitimme nimittäin tämän lehden lokakuun vihkossa, että hra B. oli tuonut tullilaitoksen vientiä ja tuontia koskeviin tietoihin vääriä lukuja, jolloin asia näytti siltä kuin vuosien 1856–57 lisääntynyt tuonti olisi johtunut pelkästään vuoden 1856 kadosta. Oman laskelmamme mukaan hra B. oli mielivaltaisesti li...

Henkilöt:

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Muuttunut viennin ja tuonnin suhde vai parempi vaihtokurssi – kumpi palauttaa Suomeen täältä poistuneet rahat?

Päivämäärä:

2.1.1860

Voitaisiin uskoa, että jos kysymys ei koskisi Suomea, vaan esitettäisiin yleisesti, ei kenelläkään olisi epäilystä sen vastauksesta. Sillä kun raha poistuu maasta, maksetaan se viennin ja tuonnin välimaksuna. Toisin sanoen, kun vientitavarasta ulkomaan paikkakunnalla saatu hinta ei riitä maksamaan sieltä ostettua tuontitavaraa, täytyy se, mitä puuttuu, maksaa käteisellä. Useimmissa valtioissa on sillä tavoin poistuva raha hopeaa tai kultaa. Mutta esim. niissä valtioissa, jotka kuuluvat Saksan tulliliittoon, joissa Preussin paperiraha on yleisesti käypää, voi hyvin käydä niin, että erotus ma...

Henkilöt:

Borgström, Henrik nuorempi

Paikat:

Asiat:

Helsingfors Tidningar nro 19, 14.2.1860: Helsingfors Tidningar -lehden toimitukselle

Päivämäärä:

14.2.1860

Meille lähetettiin tämä rahatilannetta koskevaan kysymykseen liittyvä repliikki: Ottaen huomioon, että alla oleva sisältää ainoastaan eräiden Helsingfors Tidningar -lehdessä julkaistujen väärien tietojen oikaisuja, ja että Litteraturbladet för allmän medborgerlig bildning on levikiltään vähäinen, mikä tekee mahdottomaksi, että näiden oikaisujen julkaiseminen kyseisessä lehdessä toisi ne Helsingfors Tidningar -lehden suuren lukijajoukon tietoon, antanee toimitus hyvyydessään lehtensä palstoilla tilaa seuraavalle lyhyelle varaukselle: Herra Henrik Borgström on sarjassa allekirjoitetulle os...

Henkilöt:

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.5.1860

System af samfundsekonomins läror – ett försök af Axel Liljendstrand [Yhteiskuntataloustieteen oppijärjestelmä – tutkielma, kirjoittanut Axel Liljenstrand]. Vihko 1. H:ki 1860. Vaikka tämän teoksen kirjoittaja on antanut käsittelemälleen tieteenalalle uuden nimen yhteiskuntataloustiede, jokainen lukija havaitsee helposti, että kyseessä on yleensä kansantaloustieteeksi sanottu ala. Kirjoittaja ilmoittaa nimenmuutoksen syyksi käsityksensä, että sana kansantalous viittaisi oppiin, joka tarkastelee nimenomaan yksittäisen kansakunnan taloutta, vaikka tämän tieteen pitäisi selvittää yleisesti k...

Henkilöt:

Liljenstrand, Axel Wilhelm

Lindh, Anders Theodor

Lagus, Wilhelm Gabriel nuorempi

Öhberg, Viktor Wilhelm

Freudenthal, Axel Olof

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11 ja 12, marras- ja joulukuu 1860: Hypoteekkiyhdistys ja maanviljelyspankki

Päivämäärä:

1.10.1860

I. Kun hypoteekkiyhdistyksen perustamiseksi on työskennelty kiitettävän innokkaasti ja tarmokkaasti, on lehdistön velvollisuus yrittää vaikuttaa menestymiseen valistamalla yleistä mielipidettä sen suhteen. Sillä tavoin näet kasvaa niiden joukko, jotka ymmärtävät että mitä he tekevät sen menestykseksi, sen he tekevät omaksi hyödykseen. Itse hypoteekkiyhdistystä koskeva suunnitelma näyttää olevan jo tyydyttävällä tavalla järjestetty. Kun on avoimesti sanottu, että sen lähin tavoite on maata rasittavien velkojen uudistaminen, ei siitä ole sen enempää sanottavaa. Uudistaminen on ilmiselvästi ed...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1861: Haminassa 1860 pidetyn Suomen viidennen yleisen maatalouskokouksen asiakirjat

Päivämäärä:

1.3.1861

Kenenkään, joka on kiinnostunut kansansa aineellisesta ja henkisestä edistymisestä, ei pitäisi lyödä laimin maatalouskokousten pöytäkirjoihin tutustumista. Tosin ne koskevat lähinnä maataloutta, mutta maatalous on pysyvästi se luja perusta, jolla Suomen kansan tulevaisuus lepää, maanviljely on pohja, jota vailla tällä kansalla ei voi olla ylimalkaan minkäänlaista viljelyä, kulttuuria. Valtiolaitoksen olemassaolo perustuu maatalouteen; se maksaa valtionkassan kolmen miljoonan tuloista miljoonan maaveroina, suurimman osan 1½ miljoonan tullimaksuista ja lisäksi manttaalimaksut, suurimman osan ...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5 ja 6, toukokuu ja kesäkuu 1862: Rahakysymys

Päivämäärä:

2.5.1862

Toivomme koko Suomen kansan tavoin, ettei tämän kysymyksen ratkaisemista enää tarvitse odottaa edes monta päivääkään. Se on luultavasti ratkaistu, jo ennen kuin lehden tämä numero näkee päivänvalon. Venäläisen setelirahan arvo on nykyisin virallisesti 10 ½ prosenttia sen nimellisarvoa vähäisempi, ja tämä kurssi on ollut voimassa jo pitkään. Tämä toimenpide ei ole oikeastaan aiheuttanut mitään muutosta. Henkilöllä, jolla oli 12. toukokuuta hallussaan ruplan seteli, oli varoja vain 89 ½ kopeekkaa. Toukokuun 13. päivänä hän saattoi tätä seteliä vastaan saada nämä 89 ½ kopeekkaa hopearahana, mi...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Machiavelli, Niccolò

Nesselrode, Karl Robert von

Paikat:

Asiat:

Johan Wilhelm G:son Snellmanille

Päivämäärä:

19.6.1862

H:ki 19.6.1862 Rakas Veli! Tähän mennessä minulla ei ole ollut luotettavia tietoja kirjettä varten. Nyt paroni Langenskiöld on palannut Pietarista. Hän toi tiedon, että rahakysymyksen ratkaisu on varma asia. Hopeamarkasta nimittäin tulee ainoa laillinen maksuväline – heti kun Suomen Pankki voi ryhtyä vaihtamaan hopeaa. Tämä hetki kun saattaa olla vielä vuoden päässä. 1. Liikkeellä ei ole lainkaan hopearahaa, ja pankin kerrotaan pelkäävän aloittamista, ennen kuin 1 ½ miljoonaa on käytettävissä sen nykyisen hopeavarannon lisäksi, 2. Valtiokonttori pelkää, että sen kotimainen laina irtisa...

Henkilöt:

Snellman, Johan Wilhelm G:son

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Wilhelm G:son Snellman

Otto Furuhjelmilta

Päivämäärä:

11.8.1862

vanhaa lukua 30.7.1862 Vjasnikin kaupungissa Vladimirin kuvernementissa Korkeasti oppinut Herra Professori! Litteraturbladetissa julkaistut hyödylliset artikkelit maamme rahakysymyksestä antavat minulle aiheen lähettää Herra Professorille oheinen venäläisessä viikkolehdessä ”Sovremennaja Letopis” julkaistu artikkeli, joka sisältää mitä tärkeimmän oikaisun eräisiin tietoihin, jotka julkaistiin L'Economiste Belgen tunnetussa Venäjän rahakysymystä koskevassa artikkelissa. Tämä lehti on kaikista Venäjän aikakauslehdistä ehkä parhaiten toimitettu. En voi olla käyttämättä tätä tilaisuutta hyvä...

Henkilöt:

Furuhjelm, Johan Otto Wladimir

Macaulay, Thomas Babington

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto: