Liljenstrand, Axel Wilhelm

Liljenstrand, Axel Wilhelm

1821–1895. Filosofian maisteri 1844, lakitieteen kandidaatti 1847. Lisensiaatti 1850, tohtori 1851. Kansantaloustieteen dosentti Helsingin yliopistossa 1854, vt. professori 1857. Valtiollisten komiteoiden jäsenyyksiä. Helsingin kaupunginvaltuutettu 1878–80. Kanslianeuvos 1871.

Oikeustieteen ja kansantalouden professuuri, lausunto yliopiston konsistorissa 7.2.1857

Päivämäärä: 
7.2.1857
Kun en ole havainnut aihetta luopua aiemmin esittämästäni yliopiston ohjesäännön 211. §:n sisältämän säännöksen tulkinnasta, että siis vain suoritettu lisensiaatin tutkinto ja väitöskirjana hyväksytty opinnäyte oikeuttavat ottamaan professorin viran hakijan huomioon ehdollepanossa, mutta eivät velvoita asettamaan häntä ehdolle, vaikka ehdokassija olisikin vapaana, ja tämä vakaumukseni on päinvastoin vahvistunut verratessani mainittua pykälää aiempien ohjesääntöjen vastaaviin pykäliin, voin mielestäni esteettömästi ilmaista käsitykseni hakijoiden tieteellisestä ansiokkuudesta ja tämän riittä...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1858: Puolustukseksi

Päivämäärä: 
1.7.1858
Lehtikirjoittelu jättäytyy jo vanhastaan alttiiksi väärintulkinnoille, syytöksille, jopa mainetta ja kunniaa loukkaaville herjauksille, niin ettei maksa vaivaa puhua siitä tai ryhtyä kaikkea kumoamaan tai puolustamaan. Mitä vähemmän lehtikirjoittaja taipuu mihinkään vallitsevaan mielipiteeseen, mitä enemmän hän keskittyy asiaan ottamatta huomioon henkilöitä, sitä enemmän hän joutuu loukkaamaan ennakkoluuloja, tunteita, etunäkökohtia ja itserakkautta. Vastaaminen kaikkiin loukatun herkkänahkaisuuden nostattamiin syyteryöppyihin merkitsisi palstojen täyttämistä puheella yksilöllisistä vaatimu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1858: Oikaisuja

Viime numerossa sivulla 333 ilmoitettiin professori Liljestrandin tietona, että hra J. J. Nordström oli ”muuttanut Tukholmaan saadakseen tutkimuksiaan varten pääsyn siellä oleviin arkistoihin”. Se on virhe, jota vastaan professori L. on esiintynyt H:fors Tidningarissa. Hänen sitä koskevat sanansa kuuluvat: Hän oli omistanut elämänsä lakitieteelle ja lainsäädännölle, joita voi verrata puuhun, joka ottaa ravintonsa maasta ja ilmapiiristä, joka alituisesti kasvaa ja joka vuosi versoo uuden viheriöivän kruunun sekä lisäksi luo kauniita kukkia, tuotteita puun kaikista nesteistä ja yhteen toimivi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1860
System af samfundsekonomins läror – ett försök af Axel Liljendstrand [Yhteiskuntataloustieteen oppijärjestelmä – tutkielma, kirjoittanut Axel Liljenstrand]. Vihko 1. H:ki 1860.   Vaikka tämän teoksen kirjoittaja on antanut käsittelemälleen tieteenalalle uuden nimen yhteiskuntataloustiede, jokainen lukija havaitsee helposti, että kyseessä on yleensä kansantaloustieteeksi sanottu ala. Kirjoittaja ilmoittaa nimenmuutoksen syyksi käsityksensä, että sana kansantalous viittaisi oppiin, joka tarkastelee nimenomaan yksittäisen kansakunnan taloutta, vaikka tämän tieteen pitäisi selvittää yleisesti k...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1860: Kahdesta vastineesta

Päivämäärä: 
1.9.1860
Helsingfors Tidningarissa on nähty peräti kaksi vastinetta, jotka koskevat tämän lehden toukokuun numerossa julkaistuja kirja-arvosteluja. Kyseessä ovat hra J. W. Murmanin teos Setän opetuksia sielun wiljelyksestä ja hra A. Liljenstrandin System af samfundsekonomins läror [Kansantaloustieteen oppijärjestelmä], ja vastineet ovat ko. kirjoittajien laatimia. Kukaan lukija ei liene havainnut julkaisemistamme näiden teosten arvioinneista muuta kuin samaa hyväntahtoista pyrkimystä saattaa ne yleisön tietoisuuteen, joka on yleensäkin lehden julkaisemien kirja-arvostelujen lähtökohtana ja jota edel...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1860: Asiaa koskevasta ja henkilöön kohdistuvasta polemiikista

Päivämäärä: 
1.10.1860
Herra Liljenstrand ei mielestään ole vielä puhunut tarpeeksi oppineisuutensa tuottamasta opuksestaan eikä meidän siitä esittämästämme arvioinnista. Hän esiintyy uudelleen H:fors Tidningarissa (n:o 131) kertoakseen yleisölle, että tämän lehden toimitus on nurinkurisesti muuttanut tieteellisen keskustelun polemiikiksi hänen henkilöään vastaan. Mielestämme hra L. on unohtanut hänen kirjastaan esittämäämme arvosteluun kohdistuneen aikaisemman vastineensa sisällön. Ainakin hän edellyttää H:fors Tidningarin lukijoiden unohtaneen sen – mikä onkin enemmän kuin luultavaa. Niinpä hra L. voi melko tur...
Paikat: 

Ehdotus uudeksi merilaiksi, lausunto senaatin täysistunnossa 30.5.1864

Päivämäärä: 
30.5.1864
Tämän merkinnän ja asiakirjojen lukemisen jälkeen senaattori Snellman lausui – että senaattori näki omasta puolestaan hyväksi valita mainitun komitean puheenjohtajaksi Aleksanterin yliopiston professorin, juris utriusque tohtori Axel Wilhelm Liljenstrandin, sekä sen jäseniksi kutsua seuraavat: keisarillisen senaatin valtiovaraintoimituskunnan palveluksessa oleva kollegioneuvos Arsenii Zacharias Boisman, mainitun yliopiston professori, juris utriusque tohtori Johan Wilhelm Rosenborg, Turun merenkulkukoulun opettaja, kollegioasessori Bror Michael Ekelund, oikeusneuvosmies, juris utriusque kan...
Paikat: 
Asiat: 

Suomenkielisen lakikirjan kustannuksista, kirje senaatin valtiovaraintoimituskunnalle

Päivämäärä: 
5.3.1873
5.3.1873   Kunnianarvoiselle Suomen Keisarillisen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnalle    Armollisella päätöksellään 27. elokuuta 1861 on Hänen Keisarillinen Majesteettinsa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiasta tekemän alamaisen esityksen johdosta kaikkein armollisimmin myöntynyt siihen, että avustuksena Kirjallisuuden Seuran toimesta julkaistavan suomenkielisen lakikirjan kustannuksiin voidaan Kirjallisuuden Seuralle maksaa yleisistä valtion varoista enintään viidentuhannen hopearuplan summa. Tämän lakikirjan piti Kirjallisuuden Seuran laatiman ja Hänen Keisarilliselle Majesteetillee...