Lehtikirjoitus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Suomen geologiasta

Päivämäärä:

1.9.1849

Monikin lienee tämän kirjoittajan ohella halunnut oppia tietämään jotain Suomen ”vuorista ja maaperästä”. Mutta oppineidemme innostus on vielä niin vähän ollut kääntyneenä omaa maatamme koskevaan tietouteen, että tuskin löytyy mitään kotimaisen miehen laatimaa painotuotetta aiheesta. Yksittäisiä maasta löytyneitä mineraaleja koskevia tutkimuksia ja tietoja voidaan kyllä etsiä esiin oppineista julkaisusarjoista ja akateemisista väitöskirjoista, mutta vain harva kai tuntee mitään geologista kuvausta Suomesta. Tännekin suunnalle vievän ladun on kuitenkin avannut eräs ulkomaalainen ja pitänyt t...

Henkilöt:

Berzelius, Jöns Jakob

Engelhardt, Moritz von

Hermelin, Samuel Gustaf

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Lehdistökatsaus

Päivämäärä:

1.9.1849

Saamme varmaan vaikeuksitta tämän lehden lukijat uskomaan, että kohdistamme huomiomme maan sanomalehdistöön pikemminkin velvollisuudesta kuin mielihalusta. Näin sanoessamme emme silti tarkoita, että kotimainen journalismi olisi poikkeuksetta niin kehnoa, ettei siihen kannattaisi luoda silmäystäkään. Pidämme päinvastoin kiinni aiemmin lausumastamme vakaumuksesta, että se nykyasussaankin eroaa edukseen omasta lähimenneisyydestään, vaikka tätä ei sijoitettaisi sen kauemmaksi kuin kymmenen vuotta ajassa taaksepäin. Mutta jos sen arvon mittapuuksi otetaan se, mitä sanomalehdistö on Euroopan sivi...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Lisäys artikkeliin ”Suomen geologiasta”

Päivämäärä:

1.9.1849

Sen jälkeen kun tämän kirjoittaja oli laatinut kyseisen artikkelin, onnistui hänen lukea herrojen v. Baer ja v. Helmersenin julkaisemasta sarjasta Beiträge zur Kenntniss des russischen Reichs [Lisäyksiä tietoihin Venäjän valtakunnasta] 1843 hra E. Eichwaldin laatima tutkielma nimeltä Neuer Beitrag zur Geognosie Esthlands und Finnlands. [Uusi lisäys Viron ja Suomen geologiaan] Tekijä oli kesällä 1841 tehnyt matkan, joka näyttää kulkeneen pitkin Suomen rannikkoa Pietarista Helsinkiin. Tutkielmassaan tekijä selostaa, mitä hän tällä matkalla näki ja mitä oli saanut tietää keskustelusta hra valt...

Henkilöt:

Baer, Karl Ernst von

Helmersen, Gregor von

Eichwald, Karl Edvard

Engelhardt, Moritz von

Berzelius, Jöns Jakob

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1849: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.10.1849

Numerossa 7 aloitetun artikkelin jatkona seuraa tässä luettelo eräistä kaunokirjallisista tuotteista. Lukijan suosiollisella luvalla otamme tässä silti edelliseen liittyen ensin käsiteltäväksi erään tilastollisen ja kansantaloudellisen työn, joka tämän kirjoittajasta on näyttänyt olevan tavallista arvokkaampi. Se on: Konungariket Sveriges industriela tillstånd år 1847 [Ruotsin kuningaskunnan teollisuuden tila vuonna 1847]; kirj. O. J. Rawert. Käännös. Stockholm 1849. Tekijä on tanskalainen. Jokainen hänen teoksensa sivu todistaa, että hän on vaivaa säästämättä ja suurella totuudenrakkau...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1849: Kunnioitetuille tilaajille

Päivämäärä:

1.10.1849

Kunnioitetuilta tilaajilta, jotka ovat tilanneet lehden vuodelle 1849 minun pitää nöyrimmästi pyytää anteeksi, että vuosikerran viimeisten vihkojen tulo on kestänyt näin kauan, sillä viivästyminen on minun, ei lehden julkaisijan syytä. Käsikirjoituksista on syntynyt pulaa, osin siksi että painatus siirrettiin toiselle paikkakunnalle, osin muista häiritsevistä tekijöistä johtuen, mutta pääasiassa siitä syystä, että allekirjoittaneen on täytynyt vaihtaa asuinpaikkaa ja työtä. Halu antaa lukijoille jotain hyvää ja hyödyllistä niissä lehden viimeisissä arkeissa, joita toimitan, on ehkä aikaansa...

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.11.1849

Jos tämä kirjoitus viittaakin pääasiassa muutamiin saksalaisen kirjallisuuden tuotteisiin, käyttää arvostelija silti yllä olevaa otsaketta, koska myös muutama ranskalaisen ja englantilaisen kirjallisuuden teos tulee esille, jos kohta lähinnä saksalaisena käännöksenä. I Voisi luulla että menneiden vuosien rauhattomuus olisi saattanut Saksan kirjankirjoittajat ahdinkoon suuntaamalla huomion pois heidän nerontuotteistaan. Kun kuulee oppineen saksalaisen arvostelijan puhuvan tästä ajasta, hänen puheensa onkin täynnä valitusta kovasta ajasta. Totta kyllä on, että kirjojen tuotanto on yleisen e...

Henkilöt:

Trendelenburg, Friedrich Adolf

Stahl, Friedrich Julius

Michelet, Karl Ludwig

Endlicher, Stephan Ladislaus

Fuchs, Carl Eberhard

Baur, Ferdinand Christian

Lamartine, Alphonse Marie Louis de Prat

Macaulay, Thomas Babington

Cromwell, Oliver

Sjögren, Anders Johan

Castrén, Mathias Alexander

Stieler, Adolf

Bessel, Friedrich Wilhelm

Littrow, Joseph Johann von

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1849: Metsänhoidosta pohjolassa

Päivämäärä:

1.11.1849

En skrift, författad i anledning af den prisfråga H. M. Konungen af Sverige uppgift, om den för Sverige mest tjenliga hushållning med krikets skogar: af C. C. Böcker. 1 D. Åbo 1829. [Kirjoitus, laadittu sen kilpakysymyksen johdosta jonka H. M. Ruotsin kuningas on asettanut, koskien Ruotsille hyödyllisintä taloudenpitoa valtakunnan metsiin nähden; laatinut C. C. Böcker. Osa 1. Turku 1829.] Vaikka meidän täytyy valittaa, ettemme aiemmin ole tutustuneet tämän näkemyksistä rikkaan ja teräväjärkisen tekijän tutkielmiin, olemme kuitenkin tunteneet kenties anteeksiannettavaa iloa, kun olemme man...

Henkilöt:

Böcker, Carl Christian

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Pienten kansakuntien kaupasta ja teollisuudesta

Päivämäärä:

1.12.1849

”Pienet kansat ovat toteuttaneet suurimmat asiat; ne ovat vaatineet ponnistusta” – sanoo Johannes von Müller kuuluisan teoksensa Vier und Zwanzig Bücher allgemeiner Geschichten [24 kirjaa yleisestä historiasta] ensimmäisessä kirjassa. Ja saman työn johdannossa hän sanoo: ”Sivistyskansat joutuivat barbaarien saaliiksi, kun niiden sielulliset ponnistukset loppuivat; missä näet näitä ponnistuksia ilmenee, palvelee kaikki niitä. Missä on eniten elämää, siellä on voitto.” Sekä: ”Vain tavat itse asiassa ylläpitävät yhteiskuntaa.” Tämä mainio tapojen tutkija esittää ensimmäisen lausumansa puhuessa...

Henkilöt:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.12.1849

IV Tämän kirjoittaja on joskus aiemmin huomauttanut läheisessä menneisyydessä olevasta ajasta, jolloin lukuhalu Suomessakin oli vilkkaampi kuin mitä se sittemmin pitkiin aikoihin on ollut. Toteamus pätee etenkin kaunokirjallisuuteen, vaikkei sen paikkansapitävyyttä kai voida missään suhteessa kiistää. Oli aika, jolloin Kellgrenin, rva Lenngrenin, Bellmanin ja Franzénin teoksia oli useimmissa kodeissa ja heidän laulunsa elivät sivistyneiden ihmisten muistissa ja heidän huulillaan. Ruotsin uuden koulukunnan kamppailut herättivät ihmisten mielen; silloin alkoivat Tegnér, Geijer, Atterbom, Stag...

Henkilöt:

Goethe, Johann Wolfgang von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Tegnér, Esaias

Geijer, Erik Gustaf

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Stagnelius, Erik Johan

Scott, Walter

Taillandier, René Gaspard Ernest

Mundt, Theodor

Gutzkow, Karl Ferdinand

Laube, Heinrich

Wienbarg, Ludolf Christian

Immermann, Karl Leberecht

Grabbe, Christian Dietrich

Heine, Heinrich

Menzel, Wolfgang

Brockhaus, Hermann

Eckermann, Johann Peter

Schlegel, August Wilhelm von

Schlegel, Friedrich von

Tieck, Johann Ludwig

Ruge, Arnold

Herwegh, Georg

Hoffmann, August Heinrich (Hoffmann von Fallersleben)

Freiligrath, Ferdinand

Beck, Karl

Hartmann, Moritz

Lenau, Nikolaus (Nikolaus Franz Niembsch von Strehlenau)

Hessemer, Friedrich Maximilien

Böttger, Adolf

Rogge, Friedrich Wilhelm

Strachwitz, Moritz Karl Wilhelm von

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

JOHAN JULIN Muistosanoja kunnioitetusta ja rakastetusta isästä perhejuhlassa sata vuotta hänen syntymänsä jälkeen Helsinki

Päivämäärä:

15.1.1852

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, 1852 On yleinen inhimillinen velvollisuus kunnioittaa huomattavien edesmenneiden miesten muistoa palauttamalla mieliin se hyvä, mitä he ovat saaneet aikaan. Tämän, kuten muidenkin velvollisuuksien täyttäminen tuo muassaan palkinnon: siten kohotetaan jälkeenjääneiden mieltä ja jalostetaan heidän ajatuksiaan. Kiitollisuuden, kunnioituksen ja ihailun tunteet paisuttavat ihmisen rintaa, kun muistellaan yleisesti hyödyllistä toimintaa, jaloja ja erinomaisia tekoja. Samalla ne luovat maaperää hyville aikomuksille. Toisaalta häpeän tunne siitä, että ...

Paikat:

Asiat: