Sanomalehtimies

Sanomalehtimies

Saima nro 16, 18.4.1844

Päivämäärä: 
18.4.1844
Maamme hyödyllisimpiin yksityisiin yrityksiin kuuluvat niin kutsutut suoviljely-yhtiöt. Maamiehen pahin vihollinen Suomessa on epäilemättä halla. Tiedossa on myös, että suot ja rämeet edistävät sen tuhotöitä. Niiden ottaminen viljelyyn vaikuttaa siten tulevaisuuteen pysyvästi myös muuttamalla ilmastoa. Mutta yhden ihmisen voimat eivät usein tällaiseen hankkeeseen riitä. Yhtiöiden perustaminen tätä asiaa varten on siis suuri askel maamme viljelemisessä. Yksi merkittävä sysäys on jo annettu, kunpa se vain saisi seuraajia. Savosta ei puutu ainakaan tilaisuuksia hankkia hyötyä tällaisten hyödyl...
Termit: 

Saima nro 17, 25.4.1844

Päivämäärä: 
25.4.1844
Huhu kertoo, että herra Castrén Siperiasta lähettämässä kirjeessään tarjoaisi ilmaista matkaa nuorelle tieteellisesti sivistyneelle miehelle, joka haluaa tulla hänen seuraajakseen. Sanotaan myös, että monet ovat ilmoittaneet halukkuutensa asiaan. Jos ajatellaan, että Castrén ei saa kuin tuhat ruplaa vuodessa ja haluaa uhrata osan tästä pienestä summasta saadakseen enemmän voimavaroja matkansa tarkoituksen saavuttamiseen, niin tarjousta voi pitää yhtä epäitsekkäänä kuin harvinaisenakin. Näin vieläkin enemmän siksi, että Castrénilla ei ole sukuomaisuutta, hän on opiskellut pitkään ja matkusta...
Termit: 

Saima nro 18, 2.5.1844

Päivämäärä: 
2.5.1844
Ulkomaanuutisia Näissä asioissa Saima on jäänyt yhtä paljon ajastaan jälkeen kuin Kuopioon tulevat postilähetykset. Hän siis muistuttaakin vain asioiden paremman mielessä pysymisen tukemiseksi, ettei Englannista kuulu mitään mieleen painettavaa, että Ranskassa Guizot'n ja k:nien ministeristö on toki voittanut ja saanut haluamansa päätöksen Pariisin linnoittamista vastustavien anomusten hylkäämisestä ja salaiset määrärahat hyväksytyiksi, vaikkakin yhä niukemman enemmistön äänillä edellisiin vuosiin verrattuna, ja kun tämä yhdistetään aivan liian vähäiseen ylivoimaan valtaistuinpuheeseen anne...
Termit: 

Litteraturblad till Saima, 2. 5.1844

Päivämäärä: 
2.5.1844
Suomenruotsalaista kirjallisuutta 1. Joukkahainen, Läsning i Vexlande Ämnen utgifven af Österbottningar. [Luettavaa vaihtelevista aiheista pohjanmaalaisten julkaisemana] 1 H. 1843.   Emme ota tätä teosta esille kertoaksemme sen ilmestymisestä, sillä lukeva yleisö on tuntenut sen jo hyvän aikaa. Emme myöskään aio tarkastella yksityiskohtaisesti sen sisältöä. Sillä kuten Saiman edellisten kirjallisuuslehtien lukija lienee huomannut, kritiikki ei ole tämän lehden päätarkoitus. Käytettävissä oleva tilan vuoksi kritiikki jäisi epätäydelliseksi tai sitten arvosteltavat teokset olisi valittava kov...

Saima nro 19, 9.5.1844

Päivämäärä: 
9.5.1844
Uutisia Ulkomaan uutisista on niin kova pula, että niistä on erittäin työlästä saada kymmentä riviä täyteen. Herra Guizot’n monia suomalaisia ystäviä ja tuttavia ilahduttaa silti varmasti tieto siitä, että hänelle on myönnetty Kultaisen Taljan ritarikunnan merkki. Eloisa Herra Gonzales Bravo taas sai vastalahjaksi Kunnialegioonan suuren kunniamerkin. – Jos lukija suvaitsee lukea tämän ääneen, niin hän saa kuulla, kuinka komealta se kuulostaakaan. Millaisia hedelmiä kaikki tämä Euroopalle suo, ei liene vielä kovin tarkoin tiedossa. Mutta aika niiden kypsymiselle Espanjassa on synkkä. Piirity...
Termit: 

Saima nro 20, 15.5.1844

Päivämäärä: 
15.5.1844
Kotimaasta Helsingfors Morgonblad kertoo, että Herra Castrénia odotetaan Suomeen kesäksi lepäämään kokemistaan rasituksista ja valmistautumaan uusiin, pian edessä oleviin. Lukija tietää ilman Saiman väliintuloakin, mistä muusta puhutaan. Jos jätetään pois nimitykset ja jotkut tiedotukset eri seurojen sekä yhtiöiden kokouksista ja tarkastuksista, niin tärkeintähän on sää, viimekertaiset ja tulevat tanssit, konsertit ja spektaakkelit, siellä missä niitä on. Kukapa uskoisi, että joku omin päin osaisi käsitellä kaikkia näitä asioita! On kuin ne olisi vasta keksitty, niin säät, tanssit kuin spek...
Termit: 

Saima nro 21, 23.5.1844

Päivämäärä: 
23.5.1844
Ulkomailta Tukholma. Kun edesmennyt kuningas oli suurin juhlallisuuksin haudattu 25. huhtikuuta, pidettiin 8. toukokuuta yleinen surupäivä. Uuden kuninkaan toimista ei vielä tiedetä muuta kuin että hän on supistanut hovin menoja lakkauttamalla tähänastiset tuomioistuimet, ylemmän ja alemman linnanoikeuden sekä oikeusistuimet, jotka ovat käsitelleet kuninkaan linnoissa, oikeussaleissa ym. tapahtuneita järjestyksenpitojuttuja. Hän on vähentänyt myös kuninkaallisten adjutanttien, käskyläisupseerien ja kabinettikamariherrojen aiemmin liiallista määrää. Tunnuslauseekseen hän on ottanut ”Totuus j...
Termit: 

Johan Jakob Tengströmille

Päivämäärä: 
30.6.1844
Kuuslahdessa 28. ja Kuopiossa 30.6.1844. [po. 30.5.]   Kunnioitettu Veli Tengström!   En todellakaan tiedä, mistä syystä kirjoitan kirjeeni Veljelle jotenkin juhlallisissa tunnelmissa, nimittäin siinä mielessä, että niistä on tullut minulle todella poikkeuksellisiin hetkiin kuuluvaa puuhaa. Ainakin minusta tuntuu siltä, vaikka kirjeiden vähälukuisuus ei juuri anna minulle oikeutta puhua kokemuksesta. Niinpä olen nytkin säästellyt tähän ryhtymistä viikkokausia, odotettuun helluntailomaan saakka, en nyt aivan ajanpuutteenkaan takia, sillä kirjoitan monia muita kirjeitä jokaiseksi postipäiväks...
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 22, 30.5.1844

Päivämäärä: 
30.5.1844
Ulkomailta Ruotsi. Kuten tunnettua, jätti Vasan prinssi, entisen kuninkaan Kustaa IV Aadolfin poika, joka nykyään on kenraalina Itävallan palveluksessa, pian Kuningas Oskarin valtaistuimelle nousun jälkeen useille hoveille omista luulotelluista oikeuksistaan muistuttavan protestin. Asiaa on kommentoitu Ruotsin lehdissä ja muiden muassa Den Konstitutionelle on tarkastellut mainittujen oikeuksien legitiimisyyttä. Lehti esittää jälleen käytettävissä olevat todisteet sen yhtä usein esitetyn kuin kiistetynkin väitteen puolesta, että Kustaa Aadolf ei olisi ollut isänsä poika. Mutta kiistattomimma...
Termit: 

Saima nro 23, 6.6.1844

Päivämäärä: 
6.6.1844
Uutisia Tukholma. Kuningas on osittain vaihtanut neuvostoaan. Piispa Heurlin ja herrat Lovisin sekä Grubbe ovat eronneet ja heidän paikoilleen tulivat ritarihuoneen sihteeri Silfverstolpe, Sotakollegion presidenttinä toimiva kenraali Peyron sekä entinen valtiosihteeri Nordenfalk. Ensiksimainittu huolehtii kirkollisista asioista, toinen maanpuolustuksesta ja kolmas on neuvotteleva valtioneuvos, johon toimeen on kutsuttu myös ruukinomistaja Waern. – Svenska Tidningarin aiemmin esittämien näkemysten perusteella näyttää siltä, ettei tämä muutos voi saada kovin suurta suosiota. Näin siksi, että ...
Termit: