Sanomalehtimies

Sanomalehtimies

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
1.12.1843
Helsingissä 1.12.1843   Kelpo Veljeni,    Kuten oletinkin, tulit levottomaksi privilegion viipymisestä. En ihmettele sitä, koska Sinä et tunne asian käsittelykierroksia. Ensin Senaatin päätös sen lähettämisestä lausunnolle Sensuuri­ylihallitukseen; päätöksen tarkastus; toimistotyö ja lausuntopyyntö, Sensuuriylihallituksen päätös; tarkastus, toimistotyö ja asian palauttaminen Senaattiin; Senaatin hyväksymispäätös; tarkastus, toimistotyö ja asiakirjan kierrätys allekirjoitettavana. Lisäksi kansliatoimituskunta, jolla on sentään hoidettavanaan sangen laaja toimiala, ei esittele asioitaan useam...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Anomus postijohtokunnalle 2.12.1843

Päivämäärä: 
2.12.1843
Jalosukuinen Herra Postitirehtööri, Valtioneuvos ja Ritari!   Sitten kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on viime marraskuun 7. päivänä armollisesti suonut minulle privilegion ryhtyä tulevan vuoden 1844 alusta julkaisemaan Kuopion kaupungissa kerran viikossa ilmestyvää sanomalehteä nimeltä Saima, jonka tulevasta sisällöstä antaa tietoja tähän kirjeeseen liitetty Hänen Keisarillisen Majesteettinsa mainitun armollisen privilegiokirjeen jäljennös, saan täten kunnian anoa Jalosukuiselta Herra Postitirehtööriltä, Valtioneuvokselta ja Ritarilta, että mainitun sanomalehden tilauksia, joiden hin...

Finlands Allmänna Tidning nro 282, 4.12.1843, ilmoitus Saima-lehdestä

Päivämäärä: 
4.12.1843
Saima-lehti, joka näkee päivänvalon vuoden 1844 alussa Kuopion kaupungissa, saa kunnian täten pyytää lukevan yleisön suosiollista huomiota. Aikomuksenaan sisältää kaikkea mahdollista ja yhtä ja toista muuta, se rohkenee pitää ajan hukkana lähemmin eritellä sisältöään. Se haluaa ainoastaan vakuuttaa, ettei sillä ole aikomusta rasittaa tulevia arvoisia lukijoitaan liian monilla ja pitkillä opettavilla ja hyödyllisillä esityksillä, ei edes tässä ilmoituksessa yritä todistaa niin viihdyttävän lukemisen hyötyä, jonka sen palstat tulevat tarjoamaan. – Kuitenkin on mainittava, että siinä on jokais...

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
22.12.1843
Helsingissä 22.12.1843   Kelpo Ystäväni ja Veljeni;    saanen kiittää Sinua viimeksi tulleesta kirjeestäsi, jossa olet paremmalla mielellä kuin edellisessä, johon en ole halunnut vastata, ennen kuin näin, että suhtaudut asiaan viileämmin. – Ei ole ihme, että sanomalehdet tiedottivat Sinulle lehtesi nimen, ennen kuin minä pystyin tekemään sen; ne nimittäin tekivät sen virheellisesti. Asia on niin, että minä kerroin suullisesti Sakléenille, että Sinä toivoit nimeä Savolax Jägaren. Kun hän sen kuullessaan otti epäilevän ilmeen, minä muutin suuntaa ja sanoin, että sille voisi ehdottaa nimeä Sav...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Fabian Collanille

Päivämäärä: 
27.12.1843
Kuopiossa 27.12.1843 Parahin Veli!    Sangen kauan minulta on viipynyt Sinun tervetulleeseen kirjeeseesi vastaaminen ja kiitoksen antaminen Sinulle siitä vaivasta, jota olet nähnyt osoittaaksesi minut asiakirjallisesti välttävän hyväksi kristityksi ja avioliittokelpoiseksi – mistä viimeksi mainitusta seikasta minulle ei kuitenkaan liene mitään hyötyä. Mitä asiaan edelleenkin tulee, pyydän Sinua huolehtimaan ystävällisesti edelleen sen hoitamisesta ja ilmoittamaan kustannukset, joita Sinulla on siitä ollut. Eikö Sinulla olekin liikesuhteita Bergstedtiin? Voisinkohan minä maksaa laskun hänell...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 1, 4.1.1844

Päivämäärä: 
4.1.1844
Sanomalehdistä ylipäänsä ja Saimasta erityisesti Saimalla on kunnia esittäytyä arvoisalle yleisölle juuri sellaisena kuin miltä se nyt näyttää, koko sydämestään toivoen, että samaisen arvoisan yleisön vaatimukset olisivat yhtä vähäiset kuin hänen omansakin. Hän uskaltaa toivoa tätä erityisesti siksi, että hän itse ei esittäydy vain kirjoitettuna vaan myös hyvillä korpuskirjakkeilla painettuna. – Yksinkertaisinkin kokemus nimittäin todistaa, ettei korpuksella painettu sana kykene vangitsemaan lukijan huomiota samalla tavalla kuin kirjoitettu teksti. Jos joku lukijamme epäilee tämän todenperä...
Termit: 

Maamiehen Ystävä nro 1, 5.1.1844

Päivämäärä: 
5.1.1844
Mitä Maamiehen Ystävällä on sanomista M. Y. (tulee kontti selässä pirtin ovesta sisään). Talonpoika (istuu pöyän takana, reuhka päässä, kärsä suussa). Maamieh. Ystävä: Jesus tänne! Talonpoi. Jesus hyvä! M. Y. (Lyöpi kintailla lumen saappaistaan). T. (Korvantakustaansa kynsittelee): Mistä vieras kulkee? M. Y. Kuopiosta. T. Vain Kuopiosta. – Mihinkäpäin mennään? M. Y. Mihin halu viepi. T. (Sysää reuhkan toiselle korvalle): Mitäs sitten kuljetat? M. Y. Viisauttapa kuljetan. T. (Ottaa kärsän suustaan, ja katteleepi Maamiehen Ystävän konttia). – Sepä kalu vasta meidän aikoina mahtaa kalliina oll...

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
6.1.1844
Helsinki 6.1.1844   Kelpo Ystäväni ja Veljeni    Kiitos viime kirjeestäsi, johon nyt loppiaisiltana vastaan. Olen useasti hymyillyt sille ja Sinun tuumailuillesi. Etenkin minua tietysti ilahdutti ylistys, jota suitsutit kirjeitteni täsmälliselle kielenkäytölle, ja Sinun terävä selityksesi sen takana olevasta syystä, ”velvollisuudesta täyttää odotukset, jotka nousu-uralla olevaan mieheen kohdistuvat”. – Olen äskettäin lukenut erään ranskalaisen kirjoittaneen, ettei terveeseen järkeen (bon sens) suhtauduttaisi niin epäluuloisesti, jos se ei koskaan tuottaisi isännälleen mitään. Minulle nyt ku...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 2, 11.1.1844

Päivämäärä: 
11.1.1844
Työtätekevien luokkien historia Työtätekevien luokkien historia on jotain niin uutta, että joku voisi luulla otsikkomme tarkoittavan pikemmin näitä luokkia varten kirjoitettua yleistä historiaa kuin kertomusta, jonka sankareita ne itse ovat. Tähän asti historia on ollut kuninkaitten, ritareiden, aatelin ja papiston historiaa. Vähitellen myös uskonto, tiede ja kaunokirjallisuus ovat saaneet oman paikkansa sen kuvagalleriassa hallitsijanvaihdosten, sotien ja kapinoiden rinnalla. – Sen sijaan kauppa, käsityö ja maanviljely tai niiden harjoittajat eivät ole historiantutkijoita juuri askarruttan...
Termit: 

Maamiehen Ystävä nro 2, 13.1.1844

Päivämäärä: 
13.1.1844
Eiköhän Suomenmaassa ihmisiä ollut ennen kuin suomalaiset tänne tulit? Ihmeteltävä asia se kyllä on, kuinka ihmisen lapset ovat joutuneet joka maan paikkaan. Ei siitä vielä ole neljä sataa vuotta, kuin toinen puoli maanpiiriä ei tiennyt toisesta yhtäkän sanaa. Silloin vasta lähettiin meidän puolesta laivoilla tätä toista puolta hakemaan. Ja sieltä löyettiin ihmisiä, joiden kieltä ei kukaan ymmärtänyt. Ei se ollut Suomen, eikä Ruottin, eikä Saxan eikä Venäjän kieltä. Niin myös sitten on pienissä saarissa, monta sataa peninkulmaa muista maista, löyetty ihmisiä, jotka heidän pienillä veneillää...