Sanomalehtimies

Paikat:

Asiat:

Freja nro 31 ja 32, 23.4. ja 27.4.1841: Uusimmat ilmiöt Saksan kirjallisuudessa. Matkailevan maanmiehen merkintöjä

Päivämäärä:

23.4.1841

I Suurimman huomion Saksan uusimmassa kirjallisuudessa ansaitsee epäilemättä viime lokakuussa julkaistu Straussin ”Dogmatiikan” ensimmäinen osa. Teoksen nimi kuuluu: ”Die christliche Glaubenslehre in ihrer geschichtlichen Entwickelung und im Kampfe mit der modernen Wissenschaft, dargestellt von D:r David Friedrich Strauss”. Paitsi ammattiteologille, teos on kiinnostava myös kristillisen seurakunnan jokaiselle tieteellistä sivistystä saaneelle jäsenelle sen kamppailun puitteissa, jota nykyään käydään järjen oikeudesta uskonnonkin alueella. Kiinnostavuutta lisää se yleinen hälinä, jonka saman...

Henkilöt:

Pückler-Muskau, Hermann Ludwig Heinrich von

Tieck, Johann Ludwig

Asiat:

Kirjallisuus

Freja nro 72, 73, 74 ja 75, 14.9., 17.9., 21.9. ja 24.9.1841: Painokanteesta ”Strauss och evangelierna” -teosta vastaan.

Päivämäärä:

14.9.1841

I Uskonnollinen suvaitsevaivuus Vaikka Straussin teoksen julkaisijaan nyt kohdistetussa vainossa ei olekaan ajanmukaisen valistuksen ja uskonnollisen suvaitsevuuden merkkejä, täytyy kysymyksen kaikkialla herättämää mielenkiintoa silti pitää hyvänä ajan merkkinä. Jokaisella totuuden ja vapaan tutkimuksen ystävällä on jonkin verran perusteltua toivoa siitä, että tästä vähäisestä alusta kehkeytyisi Ruotsissakin lämpimämpää suhtautumista vakaumuksen pyhyyteen, suurempaa harrastusta tiedon korkeimpien kysymysten selvittelyyn. Kirjoitimme tässä lehdessä jokin aika sitten (kuluvan vuoden nro 31)...

Henkilöt:

Asiat:

Painovapaus

Freja nro 77, 1.10.1841: Sana juutalaisuudesta. Vastaus H:n lähetettyyn kirjoitukseen Frejan nro:ssa 76

Päivämäärä:

1.10.1841

Frejan viimeisimmässä numerossa julkaistiin toimitukselle lähetetty kirjoitus, jonka laatija pyrkii kumoamaan erään sanontamme artikkelissa ”Painokanteesta Strauss och evangelierna -teosta vastaan”. Tila ei siinä numerossa sallinut meidän liittää tähän lähetettyyn eräitä sen vaatimia huomautuksia. Kirjoittaja kuuluu juutalaiseen uskontokuntaan ja katsoo, että me rikomme muutoin vaatimaamme uskonnollista suvaitsevuutta vastaan sanoessamme: ”– – ei-kristillisen uskon tunnustajien ei pidä kristillisessä yhteiskunnassa nauttia valtion kansalaisen oikeuksia”. Kirjoittajan mielestä on selvää, ett...

Asiat:

Freja nro 78, 5.10.1841: Paradokseja kansallisuudesta ja kansanvallasta

Päivämäärä:

5.10.1841

Kukaan ei kieltäne, että kansakunnan itsenäisyyden perusta on sitä varmempi, mitä kehittyneempi sen yhteiskunnallinen tila on. Toisin sanoen me hyväksymme selityksen sitä riidattomampana, mitä tietoisempi kansakunta on kansallisuudestaan. Tietoisuus ei ole historiallista tietoa kansakunnan kohtaloista eikä filosofista näkemystä kansallisen luonteen omalaatuisuudesta. Sen sijaan se on tietoa kansakunnan laeista ja tavoista sen olemuksen korkeimpana ilmauksena ja niiden hengen läpitunkemaa kansakuntaan kuuluvien yksilöiden kamppailua niiden kehityksen puolesta. Samoin kuin yksittäinen ihminen...

Asiat:

Kansallisuusaate

Freja nro 79, 8.10.1841: Paradokseja poliittisesta vapaudesta ja uskonnonvapaudesta

Päivämäärä:

8.10.1841

Rohkenimme esittää viime numerossa sen kannan, että pyrittäessä poliittiseen vapauteen, kansanvaltaan, on ainoana tavoitteena tämä vapaus itse, koska se tekee ihmisen tietoiseksi henkensä ykseydestä maailmanhengen kanssa. Pinnallisesti tarkasteltuna tämä pyrkimys osoittautuu pelkäksi yhdenvertaisuuden haluksi. Tämä vaatii yksilön tunnustamista, ihmisyyden ja kaikkien yleisten ihmisoikeuksien kunnioittamista hänen persoonassaan. Niihin on laskettu mukaan myös poliittiset oikeudet – mutta tätä käsitystä ei voi hyväksyä eikä sitä olekaan hyväksytty, mikäli näitä oikeuksia pidetään luonnollisin...

Asiat:

Kirkko

Freja nro 80, 81 ja 82, 12.10., 15.10. ja 19.10.1841: Vastine Bietinkirjoitukseen ”Frejan 'Strauss och evangelierna' –teoksen saamaa syytettä koskevien artikkelien tutkiskelua” (Svenska Biet, nro 225 Ff)

Päivämäärä:

12.10.1841

I Frejan julkaistua ensimmäisen artikkelinsa Svenska Biet piti sitä tarkastelun arvoisena. Sittemmin lehti näyttää empineen mahtaako moinen maksaa vaivan. Nyt lehti on kuitenkin useammassa numerossaan alentunut hyödyttämään artikkelien kirjoittajaa ja sanomalehtiä lukevaa yleisöä terävyydellään ja syvällisellä oppineisuudellaan. Vaikka tämän kirjoittaja kaikessa vähäpätöisyydessään tunteekin suurta kunnioitusta Bi-tutkailijan verrattomia oivalluksia kohtaan, on hänen kuitenkin tunnustettava oppineensa tästä tutkailusta vain seuraavat seikat. Hänen (on tarkoin pantava merkille, että tarkoite...

Henkilöt:

Asiat:

Kirkko

Wegscheider, Julius August Ludwig

Freja nro 84, 26.10.1841: Herra Reuterdahlin kritiikki teoksesta ”Strauss och evangelierna”

Päivämäärä:

26.10.1841

Lehdessä Studier, Kritiker och Notiser on julkaistu kirjoitus ”Den omarbetade och på svenska återgifna Strauss” ja kirjoittajaksi on merkitty H. R(euterdahl). Myös Biet on julkaissut kirjoituksen vakuutellen sen erehtymättömyyttä ja langetetun tuomion peruuttamattomuutta. Moinen varmaankin ärsyttäisi hra R:ää, mikäli hän tai joku toinen voisi pitää näitä huudahteluja muuna kuin koulupojan ihailuna opettajan maailmoja syleileviä tietoja kohtaan. Biet liittää muihin lausahduksiinsa myös yksinkertaisen huudahduksen: ”Mitä hra F. voi nyt sanoa?” – Siinä sitä ollaan, hyvä Bi-poikaseni! Mitä maai...

Henkilöt:

Reuterdahl, Henrik

Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

Neander, Johann August Wilhelm

Asiat:

Freja nro 85, 29.10.1841: Bi-tutkailija on ojennuksekseen köytettävä valheisiinsa

Päivämäärä:

29.1.1841

Emme saa yllä mainitusta syystä antaa Bi-tutkailijan heitellä hiekkaa niiden silmiin, jotka ehkä näkevät paremmin hänen vakuuttelunsa kuin itse asian. Hän sanoo näin: ”Strauss och evangelierna”-teoksen tekijä ”ei käsittele maailman Vapahtajaa edes rehellisenä ihmisenä”, ja näin (ks. nro 235, 7. palsta): ”kirja opettaa, että Vapahtaja tuskin oli edes rehellinen ihminen”. Me lainasimme molempia ilmauksia, mutta eilisessä anteeksipyynnössään tutkailija vaikenee viisaasti jälkimmäisestä. Eikä se jätä hänelle pienintäkään kiemurtelun tilaa. On valetta, että kirja ”opettaisi” jotain sellaista, ja...

Henkilöt: