Litteraturblad till Saima

Litteraturblad till Saima

Snellman kokosi kotimaisen ja ulkomaisen kirjallisuuden Saiman omaan kirjallisuusliitteeseen: Litteraturblad till Saima

  • Saiman kirjallisuusliite
  • Ensimmäinen kirjallisuusliite numerossa 12, 21.3.1844

Litteraturblad till Saima, 21.3.1844

Päivämäärä: 
21.3.1844
Filosofista kirjallisuutta Ei pitäisi tuntua ihmeelliseltä, että aloitamme tämän lehden filosofisella kirjoituksella. Muiden syiden lisäksi tämä johtuu siitä, että filosofia on tiedettä kaikista tieteistä ja sellaisena se kuuluu myös yleissivistykseen paremmin kuin mikään muu tiede. Väittäessämme näin olemme näennäisesti asettuneet vastustamaan kaikkia niitä, joiden mielestä filosofia päinvastoin enemmän kuin mikään muu tiede on pelkkää koulutietoa. Ja siitä huolimatta koko koulumaailman ulkopuolinen yleisö on meidän kanssamme samaa mieltä. Tämän yleisön piirissä kuulee silloin tällöin vali...

Litteraturblad till Saima 4.4.1844

Päivämäärä: 
4.4.1844
Suomi opetuskielenä Eräässä kotimaista kirjallisuutta käsittelevässä artikkelissa (Saima nro 2) lupasimme palata otsikon esittämään asiaan, erityisesti kysymykseen suomen kielen ottamisesta koulujen opetuskieleksi. Uskalsimme silloin vaatia, että se tulisi aloittaa jo ala-alkeiskoulusta emmekä sittemmin ole nähneet tarpeelliseksi luopua tästä mielipiteestä. Hänen keisarillisen Majesteettinsa armollinen lukio- ja koulujärjestys 6. marraskuuta 1843 ei määrää mitään oppilaitosten opetuskielestä paitsi Viipurin läänissä, jossa tiettyjä oppiaineita on opetettava venäjäksi. On selvää, että armoll...

Litteraturblad till Saima, 2. 5.1844

Päivämäärä: 
2.5.1844
Suomenruotsalaista kirjallisuutta 1. Joukkahainen, Läsning i Vexlande Ämnen utgifven af Österbottningar. [Luettavaa vaihtelevista aiheista pohjanmaalaisten julkaisemana] 1 H. 1843.   Emme ota tätä teosta esille kertoaksemme sen ilmestymisestä, sillä lukeva yleisö on tuntenut sen jo hyvän aikaa. Emme myöskään aio tarkastella yksityiskohtaisesti sen sisältöä. Sillä kuten Saiman edellisten kirjallisuuslehtien lukija lienee huomannut, kritiikki ei ole tämän lehden päätarkoitus. Käytettävissä oleva tilan vuoksi kritiikki jäisi epätäydelliseksi tai sitten arvosteltavat teokset olisi valittava kov...

Litteraturblad till Saima, 1. 8.1844

Päivämäärä: 
1.8.1844
Ruotsalais-suomalaista kirjallisuutta. 2. Urkunder upplysande Finlands öden och tillstånd i slutet af 16-de och början af 17-de århundradet, 1-sta Flocken [Suomen vaiheita ja tilannetta 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa valaisevia asiakirjoja. Ensimmäinen sarja.] Helsinki 1843. Hinta tilaajilta 40, muilta ostajilta 50 kopeekkaa hopeaa.   Tämä on kolmas julkaistu kokoelma Suomen historian asiakirjoja, jos asetuskokoelmia, hovioikeuden päätöskokoelmia ym. ei lasketa mukaan. Porthanin Kronikkaa lukuun ottamatta meillä ei ole ainuttakaan asiakirjoihin tukeutuvaa kuvausta Suomen historiast...

Litteraturblad till Saima 15.8.1844

Päivämäärä: 
15.8.1844
Kansantaloustiede Niihin tieteisiin, joita kirjallisesti sivistynyt yleisö voi opiskella ankaran tieteellisessäkin muodossa, kuuluu epäilemättä kansantaloustiede. Se on tosin viime kädessä filosofinen tiede ja sen yleisten käsitteiden tarkka määrittäminen vaatii huomattavaa ajatuksen terävyyttä. Niiden sovellutukset ovat kuitenkin niin silmiinpistäviä ja itse kunkin omaa kokemusta lähellä, että ne on sittenkin helppo käsittää. Tämä tiede on myös aivan yhtä riippuvainen kokemuksesta ja annetuista tosiasioista kuin historia ja luonnontieteetkin. Vaikka se on nuori tiede, sillä on pitemmälle k...

Litteraturblad till Saima, 31.10.1844

Päivämäärä: 
31.10.1844
Runebergin ”Kuningas Fjalar” Kaikelle taiteelle on ominaista, että se suo jaloa nautintoa jokaiselle, jolla on turmeltumaton mieli. Täydellisesti taiteesta pystyy nauttimaan kuitenkin vain se, joka kykenee selvittämään itselleen tämän nautinnon olemuksen, sanomaan sen ”miksi?”, johon vastaaminen on ja tulee olemaan kaiken ylevän nautinnon lähde. Taidekritiikkiä ei tarvita yksinoikeutettuna ratkaisemaan, mikä on kaunista. Välitön tunne ratkaisee helposti sen kysymyksen. Kritiikin tehtävä ei myöskään ole taiteilijan luomusten sitominen johonkin annettuun normiin, sillä arvion on lähdettävä it...

Litteraturblad till Saima, 21.11. 1844

Päivämäärä: 
21.11.1844
Granier de Cassagnac, Aatelisluokan historia Arvoisa lukija kenties muistaa, että saman tekijän teos ”Arbetsklassens Historia” [Työväenluokan historia] arvioitiin tässä lehdessä ainutlaatuiseksi lajissaan, koska se on ainoa kirja, josta teollisuuden parissa toimivat yhteiskuntaluokat voivat oppia jotakin omasta menneisyydestään. Mainitsimme tuolloin, että tekijä tarkastelee kulttuurihistoriaa kahden kastin, herran ja rengin, aateliston ja työtätekevän luokan kehittymisen ja niiden keskinäisen suhteen näkökulmasta. Työtätekevän luokan historiassa hän on koettanut osoittaa, kuinka entinen ren...