Kuopio

Kuopio

Wilhelm Gabriel Lagukselle

Päivämäärä: 
14.8.1848
Kuopio 14.8.1848   Kunnioitettu veli,    Tämän mukana seuraa väitöskirjani alkuosa, josta on ollut puhe, sekä uudistettu pyyntö, että Veli pikaisesti painatusluvan hankkimalla hyväntahtoisesti myötävaikuttaisi sen painattamiseen, joka alkaa 20 p:nä. Jatkon ynnä asianmukaisen anomuksen Tiedekunnalle lähetän 25 p:nä. Kunnioittaen Veli ja palvelija Joh. Vilh. Snellman    
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Fredrik Cygnaeukselle

Päivämäärä: 
14.8.1848
14.8.1848 Veli Cygnaeus!    Mene heti tämän saatuasi Frenckell & Sonin kirjapainoon ja ota haltuusi niin paljon väitöskirjani käsikirjoitusta kuin latomista haittaamatta voit, puhdistaaksesi siitä pois jokaisen kielivirheen – sikäli kuin se on mahdollista. Korjausvedokset toimitetaan Sinulle. Se ei riitä. Yksin et voi kuitenkaan asiaa hoitaa. Hanki sen tähden kauniilla puheilla tai rahalla joku avuksesi. Pidä myös huolta siitä, että kirjaa painetaan kaksi arkkia viikossa, kaikkiaan kuusi arkkia syyskuun 10. päivään mennessä. Ellei painatus ole silloin valmiina, olet sulkenut minut parat...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 10, syyskuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1848
1. Fredrik Gabriel Hedberg: ”Verklärans Vederläggning och Evangelii Försvar” [Vaikutusopin kumoaminen ja evankeliumin puolustus] 2. vihko H:ki 1848. (20 hopeakopeekkaa). 2. ”Flickan på Inderskär, Skildring. I.” [Inderskärin tyttö, kuvaus. I] H:ki & Turku 1848. (20 hopeakopeekkaa).   Nämä molemmat teokset ovat hra Lilljan kustantamon julkaisemia. Se ei kuitenkaan riitä jotta ne voisi liittää tässä yhteen. Kummankin tavoitteet ovat kuitenkin niin yhteneväiset, että vain harvoin tapaa teologisessa tutkielmassa ja kaunokirjallisessa teoksessa sellaista yhtäpitävyyttä. Hra Hedbergin teos, jo...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, syyskuu 1848: Kielitiedettä oppimattomille

Päivämäärä: 
1.9.1848
Emme muista että Litteraturbladet olisi erikoisemmin ikävystyttänyt lukijoitaan kielitieteellisellä kirjallisuudella. Eikä nytkään ole millään muotoa tarkoitus tehdä niin. Jos on lukijoita, joiden mielestä kaikki tieto on ikävää, niin sopii toivoa että toiset puolestaan tahtovat tietää, mikä saa pikapainokoneet, kansalliskokousten puhujat ja miekoin aseistautuneet joukot liikkeelle. Vaikka kielen tutkimus näyttääkin viattomalta ja rauhalliselta, sekin on osaltaan syypää aikamme sekasortoon. Se oli Saksassa muotitiede Napoleonin herruudesta lähtien sekä restauraation aikana vuonna 1815. Asia...
Paikat: 

Johanna Lovisa Snellmanilta

Päivämäärä: 
12.9.1848
12.9.1848   Oma rakas Mieheni!    Luojalle kiitos että olet onnellisesti perillä, ja terveenä, minä olin niin huolissa, ero oli nyt vaikeampi kuin viimme kesänä. Koko ajan tuli mieleen ajatus että me emme ikänä enää tapaa, ja minusta tuntui, kun Sunnuntai iltana erosimme, sinä menit kammariisi ja minä jäin yksin huoneeseeni, että minä tästä lähin jäisin vaille tukea, Luoja miten se oli raskasta, eikä se ole vielläkään hävinnyt, minussa on niin kovin paljon vikoja, ja voit uskoa että näen ja ymmärrän miten vähän pystyn tuottamaan sinulle onnea. Mutta jos osaisit lukea sisintäni niin näkisit,...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 11, lokakuu 1848: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.10.1847
Svenska Siare och Skalder af Atterbom. 4. Delen: Thorild. [Ruotsalaisia näkijöitä ja runoilijoita, kirjoittanut Atterbom, 4. osa: Thorild] 1847. (2 pankkoriksiä).   Jos eivät syrjäinen asema ja suomalaisen kirjakauppamme tila tekisi anteeksiannettavaksi sitä, että edellisen vuoden lopulla ilmestynyt kirja esitellään tämän vuoden lopulla, löytyisi anteeksipyynnön aihe joka tapauksessa siitä, ettei tämä teos kuulu päivänkirjallisuuteen ja vuosi tai pari eivät siksi merkitse mitään sen uutuuden ja arvon kannalta. Emme todellakaan ole havainneet, että Ruotsin kansalliskirjallisuudella olisi esi...
Paikat: 

Fredrik Cygnaeukselle

Päivämäärä: 
1.10.1848
Lokakuussa 1848 Veli Cygnaeus!    Lähetän Sinulle oheisen epistolan, jonka saattamisen eteenpäin jätän Sinun hoidettavaksesi harkintasi mukaan. Se lurjus, josta siinä puhun [kuvernööri G. A. Ramsay], on varmasti kirjoittanut raportteja Pietariin toiselle samanlaiselle, joka on siellä ottanut tehtäväkseen hyödyn hankkimisen itselleen ja meidän maamme vahingoittamisen. Voin vain arvailla raporttien sisältöä. Esim. että muuan täällä toimiva sanomalehtiyhtiö, jonka aikaansaamiseen minulla ei ole ollut mitään osuutta, on minun johtamani poliittinen klubi, jossa tämän Takapajulan virkamiehet eivä...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 12, marraskuu 1848: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.11.1848
Fänrik Ståls sägner I [Vänrikki Stoolin tarinat I], kirjoittanut J. L. Runeberg   Maastamme tuskin löytyy paljonkaan kritiikkiä lauluja kohtaan, joiden yksinomaisena ansiona ja kohtalona on, että niitä luetaan, niistä nautitaan, niitä ihaillaan ja ylistetään maan syrjäisimmilläkin kulmakunnilla. Jos mitään Runebergin kirjoittamaa yleensä voidaan nostaa ensi sijalle hänen maanmiestensä parissa nauttimaansa suosioon nähden, ovat tässä asemassa varmasti nämä vänrikin tarinat, jotka ovat sisältönsä ansiosta yhtä lähellä jokaista suomalaista kuin ne ovat lähellä nykyaikaa, etenkin Suomen nykyist...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, marraskuu 1848: Suomenkielistä kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1848
Silmänkääntäjä eli Jussi Oluvisen matka Hölmölään. Ilveillys 2:ssa näytöksessä. Viipurissa 1847. (8 hopeakopeekkaa).   Useimmat tämän lehden lukijoista muistanevat nähneensä ainakin maininnan tästä huvinäytelmästä kun se julkaistiin ensi kerran Kanavassa. Arvostelija kiinnitti Saimassa huomiota sen suureen arvoon ja hän on iloinen voidessaan lähes neljän vuoden kuluttua vahvistaa pitävänsä sitä erinomaisena. Yhden syyn muistuttaa näytelmän julkaisemisesta erillisenä arvostelija sai siitä, että näytelmäseurue esitti näytelmän täällä Kuopiossa. Se esitettiin yhdessä muutaman muun näytelmän ka...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Suomenkielistä kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1848
1. Osviitta Yhteiseen ja Suomen Geografia'an, Stenhammarin ja Palmbladin mukaan suomennettu. Viipurissa 1848.   Tämä pieni kuusitoistataitteinen 2 1/2 arkin mittainen käsikirja näkyy jääneen yleisöltä huomaamatta. Se ansaitsee kuitenkin niiden huomion, jotka mahdollisesti toivovat perustettaville kansakouluille jotakin johdatusta maantietoon. Sisältö on seuraava: tavanomaiset maantieteelliset numerotiedot, meret ja maat, vuoristot, järvet ja joet, selityksiä maiden ja vesistöjen eri muotojen nimityksille sekä huomautuksia ihmissuvun eri roduista, tärkeimmistä uskonnoista ja valtiomuodoista....
Paikat: