Luento

Asiat:

Filosofia

Tieteiden järjestelmästä, virkaanastujaisluento 14.5.1856

Päivämäärä:

14.5.1856

Tiede on systemaattista tietämistä, järjestelmän muotoon saatettua tietoa. Tämä käsitys tieteestä on niin vanha ja sen oikeellisuus niin kiistaton, että lauseesta on tullut aksiooma. Jokaisella sivistyneellä ihmisellä on jokin käsitys siitä, mitä tiede tässä merkityksessä on ja mitä sen tulee olla. Kukaan ajatteleva ihminen ei kai halua väittää, että tiede voisi olla joukko empiirisiä kokeita vailla minkäänlaista systematisointia ja pyrkimystä selittää sekä käsittää niitä. Uteliasta tietenkin kiinnostaa tietää, mikä jokin asia on ja kokea, millä tavoin se on olemassa, mutta äärettömän paljo...

Paikat:

Asiat:

Akateeminen opiskelu, luentosarjan käsikirjoitus syyslukukaudelta 1856

Päivämäärä:

20.9.1856

Akateeminen opiskelu I Hyvät herrat. – Kenenkään Teistä ei luulisi ihmettelevän sitä, että astun sekalaisin tuntein tälle paikalle, josta viiteen vuoteen yksikään ääni ei ole puhunut Teille sen tieteen nimissä, jonka viljelemistä tässä yliopistossa minun tehtäväni nyt on rohkaista ja johtaa. Nopeasti ovat asiat sen suhteen täällä vaihdelleet. Heikon ja epäluuloisen ihmisen tällainen muutos voisi saada huolestuneeksi tulevaisuuden suhteen. Sellaista heikkoutta ei ihmisessä kuitenkaan pidä olla, sillä kaikki elämän asiat noudattavat muutoksen lakia. Ja jos minun sielussani vielä voisikin hä...

Henkilöt:

Fichte, Johann Gottlieb

Bacon, Francis

Cartesius

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Paikat:

Asiat:

Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856

Päivämäärä:

1.10.1856

Siveysoppi I Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan kannattaisikaan opiskella ja tutkia kuin sitä, miksi ihmisen pitää toimia siveellisesti ja kuinka hänen tulee toimia ollakseen vakuuttunut, että hänen tekonsa ovat siveellisiä. Kysymys on toisin sanoen ihmisen tehtävästä ja tavasta, jolla hän sitä toteuttaa. Sen vähäisempi ei tämän tutkimuksemme ja tie...

Henkilöt:

Aristoteles

Platon

Feuerbach, Ludwig Andreas

Scaliger, Julius Cæsar

Gellius, Aulus

Christiansen, Johannes

Paikat:

Asiat:

Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857

Päivämäärä:

15.1.1857

1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857 Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena. Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa. Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen arvion sellaiseksi, että alussa oli huomattavia vaikeuksia esitetyn ymmärtämisessä, mutta luentojen loppua kohti mentäessä nämä vaikeudet on voitettu. Puutteellinen kyky tehdä itseään selväksi on vaikuttanut varmaankin osaltaan, mutta pysyvä syy on kaiken ankaran, systemaattisen esityksen omassa luon...

Henkilöt:

Aristoteles

Michelet, Karl Ludwig

Voltaire, François Marie Arouet de

Helvétius, Claude Adrien

Fichte, Immanuel Hermann von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Cicero, Marcus Tullius

Paikat:

Asiat:

Käytännöllinen siveysoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1858

Päivämäärä:

10.1.1858

[1] Hyvät herrat. – Lähinnä meidän on tarpeen ymmärtää, miten siveellinen subjekti on sama asia kuin oikean olemassaolo hengen objektiivisesti olemassa olevana maailmana. Katsomme ennalta kehittelyä, joka on edessämme. Sanomme: tehtävämme on tarkastella perheen, kansalaisyhteiskunnan, valtion olemusta. Meidän tulee selvittää, mitä tämä kaikki on. Miten tämä selvittely sitten liittyy siveelliseen omaantuntoon, teoreettisen velvollisuusopin esityksemme päätepisteeseen? Voimme vastata lyhyesti: siveellinen omatunto, tarkemmin sanottuna ”subjekti siveellisenä” on tämä objektiivisuus. Sillä mi...

Henkilöt:

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Rousseau, Jean-Jacques

Stagnelius, Erik Johan

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Paikat:

Asiat:

Aineellisten intressien siveellisestä vaikutuksesta, esitelmä 11.11.1858

Päivämäärä:

11.11.1858

Sanotaan: meidän aikamme on materialistinen! – Minä en tahdo tässä asettua aikakauden puolustajaksi. Se puolustaa kyllä itse itseään tarpeeksi kaunopuheisesti. Ajan mahti ulottuu toki jossain määrin myös meidän vähäiseen isänmaahamme. Ja jos katselemme ympärillemme, niin se rikkaus, joka meitä täällä hämmästyttää, ei todellakaan ole ajan materialistisen suuntauksen hedelmää. Voi olla, ettei meillä täällä ole mitään ihmeteltävää – ei siksi, että meidän pitäisi olla tottuneita siihen, mikä muutoin hämmästyttää ihmisiään uutuudellaan ja odottamattomuudellaan, vaan siksi, että meillä edistytään...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä:

10.9.1859

1–7 Yleiskatsaus Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...

Henkilöt:

Vanini, Julius Caesar (Lucilio)

Campanella, Thomas

Petrarca, Francesco

Valla, Lorenzo

Plethon, Georgios Gemistos

Pomponazzi, Pietro

Lipsius, Justus (Joest Lips)

Piccolomini, Francesco di Niccolò

Vives, Juan Luis

Montaigne, Michel Eyquem de

Charron, Pierre

Machiavelli, Niccolò

Bodin, Jean

Runeberg, Johan Ludvig

Dante (Dante Alighieri)

La Rochefoucauld, François

La Bruyère, Jean de

Bayle, Pierre

Voltaire, François Marie Arouet de

Bossuet, Jacques Bénigne

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Cartesius

Paikat:

Asiat:

Psykologian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1860

Päivämäärä:

5.1.1860

Psykologia 1 & 2 Psykologia, jonka esittäminen nyt on näiden meidän kokoontumistemme aihe, on tiede, joka kaikkina aikoja on ollut erityisen tärkeä ja kiehtova filosofian osa-alue. Psykologisen tiedon kiehtovuus perustuu epäilemättä ennen muuta siihen kiinnostukseen, jota jokainen älyllisesti herännyt ihminen tuntee ihmishenkeä ja sen olemusta käsittelevää tietoa kohtaan. Mutta ajan mittaan on myös koottu runsaasti hengen elämänilmauksia koskevaa kokemusmateriaalia, jonka käsittely on tiedonhalun ja pohdiskelun kannalta antoisaa työtä. Etenkin jälkimmäiseen lajiin kuuluvat psykologise...

Henkilöt:

Gall, Franz Joseph

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Benecke, Friedrich Eduard

Carus, Carl Gustaf

Büchner, Friedrich Karl Christian Ludwig

Lotze, Rudolf Hermann

Fortlage, Karl

Jessen, Peter Willers

Erdmann, Johann Eduard

Moleschott, Jacob

Fichte, Johann Gottlieb

Paikat:

Asiat:

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Filosofia

Kasvatustieteen luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1861

Päivämäärä:

10.1.1861

Kasvatustiede. Kevätlukukausi 1861. 1–4 Hyvät herrat. Johdatteleva esipuhe lyhyesti. Tilapäinen velvollisuus luennoida kasvatustieteestä. Käytössä olevista oppikirjoista puuttuu yleisesti järjestelmä ja siksi myös johtava periaate. Toivonut tekeväni oman yritykseni tämän puutteen korjaamiseksi. Ja edelleen: Kasvattaminen on käytäntöä, toimintaa. Periaatteidensa toteuttamisessa sen tulee menetelmien ja keinojen suhteen nojautua kokemukseen. Siksi kasvatustieteellä tieteenä on oma, kokemukseen tukeutuva metodioppinsa. En voi sanoa, että oma kokemukseni olisi suuri. Jotain sentään. Mutta suu...

Henkilöt:

Müller, Karl Otfried

Röth, Eduard Maximilian

Braun, Julius Franz Siegmund

Schlosser, Friedrich Christoph

Geijer, Erik Gustaf