Luento

Opiskelijan muutamista olosuhteista yliopistossa, esitelmä Pohjalaisessa osakunnassa 3.11.1833

Päivämäärä:

3.11.1833

Vastaan varmaankin huonosti saamaani tehtävään valitsemani aiheen suhteen. Ehkä odotettiin, että aihe olisi puhtaasti tieteellinen. Toisaalta tuntiessani kykenemättömyyteni tähän, toisaalta tämän päivän kokoontumisen haastamana, ehkä myös ajan pienimpäänkin vaikuttavan hengen johdattamana, jo sanotun toistamisenkin uhalla, olen valinnut kuvatakseni joitain akateemisen elämän puolia erityisesti kiinnittäen huomiota osakuntien jaon merkitykseen. Aurinko on jo laskemassa sen ajan ylle, joka rakentuen yhteiskunnan ja porvarillisen vapauden toisiaan rajoittaviin sopimuksiin turhaan etsi päämäärä...

Asiat:

Yliopisto

Johdanto logiikan luentosarjaan syksyllä 1835, luentokäsikirjoitus

Päivämäärä:

1.9.1835

Hyvät Herrat! Minun on tuskin tarpeen logiikan ollessa yhteisen tutkimuksemme kohteena muistuttaa teitä siitä, että logiikka sellaisena kuin Hegelin nerous sen on esittänyt, toisin sanoen siinä kehitysvaiheessa, jonka varassa meidän aikamme spekulaatio on, ansaitsee tieteen nimen. Vieläkin tarpeettomampaa on muistuttaa vaikeudesta tyydyttävästi käsittää ja selvittää tätä syvällistä oppia. Siksi minun onkin edellytettävä, että Te, Hyvät Herrat, vähäiseen oivallukseeni luottaen haluatte johdatustani, ja että te samalla otatte huomioon miten paljon aikaa ja kuinka monien yhteistä vaivannäköä...

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

Particula tertia: oppi käsitteestä 1835–36, katkelma luentokäsikirjoituksesta

Päivämäärä:

31.12.1835

5. Jos vielä yrittäisimme ilmaista subjektiivisen ja objektiivisen logiikan suhteen, niin kiinnittäisimme huomiota siihen, että käsite on olemisen ja olemuksen totuus, että siten käsitteen opissa näiden käsitteen abstraktioiden pitää esiintyä todessa merkityksessään, käsitteen välttämättöminä tuotteina. Kun nyt absoluutti, ajatellaanpa se sitten ajattelevaksi tai itsensä ajattelemaksi absolutumiksi, on välitön annettu (oleminen), eikä absoluutti voi olla muuta kuin mitä sen ajatellaan olevan, niin tämä kulku (objektiivisen logiikan) käsitteestä välittömyydessään käsitteeseen välitettynä yks...

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

Filosofian järjestelmästä syksyllä 1836, luonnos johdannoksi luentoihin

Päivämäärä:

30.9.1836

Hyvät herrat. Tieteen määritelmä edellyttää aina tietoa itse tieteen sisällöstä. Niinpä matematiikka määritellään suureopiksi, kemia kappaleiden taipumusten opiksi, teologia ihmisen ja jumaluuden suhteen opiksi jne. Ymmärrämme, että nämä määritelmät jo edellyttävät sen, mitä suure, taipumus, ihminen, Jumala ovat. Toisaalta meidän täytyy nähdä, että tieteen, jonka määritelmän edellytyksenä nämä käsitteet ovat, kehitys ainakin melkoisesti määrittää ja muuttaa näiden käsitteiden merkitystä. Niinpä esimerkiksi täytyy käsityksemme siitä, mitä ihminen on, riippua ihmisen suhteesta jumaluuteen. Si...

Asiat:

Filosofia

Johdanto filosofian alkeiskurssiin keväällä 1837, luonnos

Päivämäärä:

1.1.1837

Minun ei pidä laajalla esipuheella väsyttää Herrojen kärsivällisyyttä. Haluaisin mainita vain muutaman sanan tulevasta luentosarjastamme. – Valitsen tähän tarkoitukseen vanhan teeman, jonka mukaan tieteessä ei ole kuninkaan tietä, joka takaisi, ettei meidän hankkeemme sisällä mitään vanhan opin kanssa ristiriitaista. Tämä vakaumus on meille sitäkin tarpeellisempi, kun varmasti myös meihin on tarttunut ajan itseensä tyytyväinen henki, joka syystä on herättänyt tyytymättömyyttä. On mahdotonta haluta tieteissä ja etenkin filosofiassa tarttua tuloksiin kulkematta niiden saavuttamiseksi tieteen ...

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

Psykologian luentoja syksyllä 1837, käsikirjoitus

Päivämäärä:

31.12.1837

1. luento Hyvät herrat. Aloitan nämä luennot vailla liiempää rohkeutta – tunnustan, että vähäinen rohkeuteni on seurausta luentojen seuraamiseen halukkaiden pienestä määrästä. Tilanne on sitäkin vähemmän ilahduttava, kun nämä luennot määritettiin johdannoksi filosofian järjestelmää käsittelevään vapaamuotoiseen kurssiin, jonka tarkoituksena ei ollut välitön hyöty tentissä. Olen toivonut kuitenkin luennoista olevan jotain hyötyä niille, jotka etsivät totuutta, aikana, jolloin sekä valtiossa että kirkossa ainoastaan johdonmukainen protestanttisuus voi pelastaa sokealta tapauskolta tai julke...

Asiat:

Yliopisto

Logiikan luentosarja syksyllä 1837, käsikirjoitus

Päivämäärä:

31.12.1837

Hyvät Herrat, ”On ainoastaan yksi tapa opiskella filosofiaa, mikä myös pätee kaikkeen todelliseen tutkimukseen, nimittäin seuraava: annettu tiedon sisältö, muistitieto, muutetaan järjelliseksi tiedoksi.” Tämä tarkoittaa, että todella annetaan tietoisuudelle uusi, järjellinen sisältö ajatuksettoman massan, muistitiedon sijaan. Ei nimittäin ole lainkaan vaikeaa käsittää, että ”tietoisuuden sisällön tekee siksi, mikä se on, ainoastaan se tapa, muoto, jona se tiedetään. Tieto on aina määrittynyttä ajattelua, määrittyneillä sanoilla ilmaistavaa tietoa, ja jokainen sana sisältää ainoastaan sen, m...

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

Akateemisen vapauden todellinen luonne ja olemus syksyllä 1837, luentokäsikirjoitus

Päivämäärä:

31.12.1837

Hyvät herrat. Ette voi odottaa kuulevanne mitään uutta sellaisesta aiheesta kuin nyt valitsemamme, siis ”Akateemisen Vapauden todellinen olemus”. Se on elementti, jossa te elätte ja toimitte, se on side, joka tälläkin hetkellä yhdistää meitä ja meidän pyrkimyksiämme. Se on henkinen atmosfääri, joka johtaa ajatuksen järjellisestä olennosta toiseen ja synnyttää näkemyksen niin kuin ilma kantaa äänen aistista toiseen ja herättää tietoisuuden. Ainoa, mitä teidän tulee odottaa ja mitä myös minä toivon, on subjektiivisten mielikuvien tai hämärän tunteen, jollaisia teillä tästä asiasta mielessänne...

Asiat:

Yliopisto

Hengen olemusta käsittelevien luentojen rekonstruktio, keväällä 1843

Päivämäärä:

1.1.1843

[Snellman:] Miksi vaimentaa odotuksia? Hyvät herrat. Luottamuksenne, hyvät herrat, josta runsas läsnäolonne tässä tilaisuudessa todistaa, vaatii minua tunnustamaan, että se ilahduttaa minua. Mutta tähän tunnustukseen täytyy kytkeytyä myös odotuksia, joiden täyttämiseen tunnen vain osittain pystyväni. Tätä vakuutustani älköön pidettäkö valheellisena teeskentelynä tai arkana toivottomuutena. Olen tutkinut vasta hajanaisia osia filosofian systeemistä. En ole juurikaan harjaantunut suulliseen esitykseen, ja neljän vuoden poissaolo akateemisista harjoituksista on tehnyt niistä minulle vieraita...

Henkilöt:

Tengström, Johan Robert

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Descartes, René

Spinoza, Baruch de

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Locke, John

Kant, Immanuel

Hume, David

Schulze, Gottlob Ernst

Fichte, Johann Gottlieb

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

Historiallinen esitys Hegelin logiikan suhteesta järjestelmän muihin osiin, luentoluonnos keväällä 1843

Päivämäärä:

1.1.1843

1. luento Tarkoituksena on paneutua logiikkaan. Siis asettautua sen näkökannalle ja löytää lähtökohta. –– Vähäinenkin kokemus riittää sen havaitsemiseen, että ihminen on ruumiillisesti ja henkisesti juurtunut objektiiviseen. – Mutta kun asiaa hiukan harkitaan, osoittautuu että perinne vaikuttaa enemmän tietämiseen ja toimintaan kuin välitön suhde luontoon. Huom. Tämä selittyy sivistyksen tärkeydellä. Myös spekulaatio ajan hengen oivaltamisena on sivistyksen mahtia. –– Kuitenkin suhde luontoon on ihmiselle historiallisesti ensimmäinen. Ihminen ei ole pelkästään ulkoisesti katsoen välttämät...

Henkilöt:

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Filosofia