Sanomalehtimies

Freja nro 1, 3.1.1840: Sanomalehden toimitusten moraalisesta vastuusta

Päivämäärä:

3.1.1840

Aftonbladet on eri artikkeleissa puhunut suuria sanoja siitä, miten välttämätöntä Frejan on nimetä moraalisesti vastuullinen toimittaja – ja kuinkas muuten! Dagligt Allehanda kumartaa nöyrästi mahtavan suosijansa syville viisauksille: ”Juuri niin”. Aftonbladetin purkauksista päätellen näiden artikkelien kirjoittajalla ei näy kuitenkaan olevan kunnon selkoa siitä, mitä moraalinen vastuu merkitsee. Jos sallitaan, autamme tätä kunnian miestä kappaleen matkaa kohti kysymyksen ratkaisua. Aftonbladet ei vaatimuksissaan tunnu yhtyvän Minervaan, joka asettaa lehden toimittajalle niin groteskin suur...

Asiat:

Sanomalehtimies

Freja nro 4, 14.1.1840: Ihmisoikeus ja luonnon laki

Päivämäärä:

14.1.1840

Toisinaan hämmästyy nähdessään miten meillä esitetään väittämiä ja oppeja, jotka osoittavat paitsi käsitteiden sekaannusta, myös suurta tietämättömyyttä historiasta ja sen opetuksista. Poliittiset kirjoittajamme vaativat ”ihmisoikeutta” ja luulevat, että ovat saattamassa sitä voimaan. Samalla he kuitenkin kieltävät sen todellisuuden saarnatessaan perheen ja korporaation hävittämistä. Arvostetuimmat kirjailijamme haluavat tehdä selväksi, että tämä ”käy laatuun” ja erinäiset kynänkäyttäjät, jotka kyllä tuntee heikon naamioinnin takaa, ylistävät ”luonnon järjestystä” yhteiskuntajärjestystä par...

Asiat:

Sanomalehtimies

Freja nro 7, 24.1.1840: ”Punaisten nauharuusukkeiden” solmu nro –17

Päivämäärä:

24.1.1840

Miten herttaisen herkkä onkaan naisen mieli, niinkin ”syvämietteisen” daamin kuin Sara Widebäckin. Rohkenimme artikkelissamme Ihmisoikeus ja luonnon laki mainita kaunokaisen nimen, ja heti kuiskasi itserakkaus hänen korvaansa, että artikkeli koskettelee vain ”tiettyjä keskusteluja teoksessa 'Käy laatuun'”. Ennen kuin jatkamme itse asiasta, pyydämme suomaan anteeksi: 1) että puhuttelumme on epäkohtelias, sillä jo Tukholmasta lähtiessään Sara häälyi neidin ja mamsellin puolivälissä ja sittemmin hän on asettunut neidin ja madamen, rouvan ja mamsellin puoliväliin, 2) että olemme kohteliaasti pa...

Asiat:

Sanomalehtimies

Freja nro 20, 10.3.1840: Yhteiskunnallisten uudistusten periaatteesta

Päivämäärä:

10.3.1840

Yleisen kielenkäytön mukaan on viimeisen puolen vuosisadan poliittisissa uudistuksissa erotettu toisistaan teorioihin nojaava uudistus ja maan historiaan perustuva uudistus. Politiikassakin on näin syntynyt historiallinen koulukunta. Äärimmillään se on tuominnut jokaisen uuden yhteiskuntajärjestyksen yrityksen kumoukselliseksi ja pelkästään tuhoisaksi. Ranskan vallankumouksen tulokset vaikuttivat suuresti tähän koulukuntaan. Sen kauhuihin on voitu näet jatkuvasti vedota: ne ovat ilmeisiä seurauksia niin kutsuttujen uusien aatteiden istuttamisesta yhteiskuntarakenteeseen. Vielä silloin kun E...

Henkilöt:

Asiat:

Freja nro 21, 13.3.1840: Edustuksen ja edustuksellisen yhteiskuntajärjestyksen merkityksestä

Päivämäärä:

13.3.1840

Pyrimme edellisessä artikkelissa osoittamaan mikä on järjellistä yhteiskunnallisissa uudistuksissa yleensä. Siinä yhteydessä esitimme myös miten välttämätöntä on, että hallitusmuoto vastaa tietyn kansan kansallisen tietoisuuden erityistä kehitysastetta tiettynä ajankohtana. Jokainen hallitus, johon tämä pätee, onkin siksi valtiosäännöltään edustuksellinen. Germaanisissa yhteiskunnissa, joissa kuninkaan valta perustui alun perin kansojen vapaaseen vaaliin, edustuksellisuus ilmeni myös kuninkaanvallassa. Kristinuskon mukana alkoi kuninkaanvallan perinnöllisyys. Rohkenemme siis olla sitä mielt...

Asiat:

Sanomalehtimies

Freja nro 22, 17.3.1840: Edustusjärjestelmän uudistus (Ruotsia koskevan uudistusehdotuksen kritiikkiä)

Päivämäärä:

17.3.1840

Kun esitämme seuraavassa lyhyen kritiikin Ruotsin edustusjärjestelmän uudistuksesta tehdyistä, painettuna julkaistuista ehdotuksista, tavoitteenamme ei ole tekstien ansioiden tai virheiden esittely sellaisenaan, vaan kuten jo aikaisemmin olemme maininneet, vain itse ehdotusten arviointi. Näin tehdään ensiksi niiden keskeisen periaatteen kannalta ja toiseksi sen kannalta, miten ne ovat sovellettavissa nykyhetkeen, toisin sanoen sekä niiden teoreettisen että historiallisen perustan kannalta. Olemme jo Frejan numeroissa 20 ja 21 (”Yhteiskunnallisten uudistusten periaatteesta” ja ”Edustuksen ja...

Asiat:

Sanomalehtimies

Freja nro 23, 20.3.1840: Edustusjärjestelmän uudistus (soveliain ehdotus)

Päivämäärä:

20.3.1840

Ryhdymme tarkastelemaan uudistusehdotusta, joka on esitetty kirjasissa ”Förslag till en omfattande i laglig ordning verkställbar Representationsreform”, Sthm 1839, ja ”Svar på anmärkningarne mot Skriften etc.” (tarkoittaa äsken mainittua ”Förslagia”) sekä ”Närmare utveckling af Grunderna för detta förslag”, Sthm 1840. Tekijöiden nimiä ei mainita nimiösivuilla, mutta kirjaset ovat tarpeeksi runsassisältöisiä herättääkseen huomiota, ilman suosituksiakin. Ensiksi ehdotuksessa on huomattavaa tekijän käsitys edustuksellisen eli, kuten hän sanoo, ”parlamentaarisen hallintotavan” merkityksestä. Se...

Asiat:

Sanomalehtimies

Edustuslaitos

Freja nro 25, 27.3.1840: Huomautuksia artikkeliin ”Edustuskysymys” Dagligt Allehandan nroissa 64, 66 ja 69

Päivämäärä:

27.3.1840

Olemme muutamissa aikaisemmissa numeroissa kirjoittaneet edustusuudistuksen periaatteista. Nyt näemme Dagligt Allehandan käsitelleen artikkelissaan tällaisen uudistuksen perusteita. Kun perusteet osittain ovat vastakkaisia niille, jotka olemme yrittäneet todistaa järjellisiksi, muutamat huomautukset Dagligt Allehandan käsityksistä lienevät paikallaan. D. A. lähtee yleisten vaalien periaatteesta. Kunhan vain periaate hyväksytään, lehti vakuuttaa, ei ole ylenpalttisen vaikeaa säätää äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ehtoja sellaisiksi, että ”yhteiskunnalla voi katsoa järjen ja kokemuksen muka...

Asiat:

Sanomalehtimies

Edustuslaitos

Freja nro 27, 3.4.1840: Huomautuksia artikkeliin ”Edustuskysymys” Dagligt Allehandan nrossa 73

Päivämäärä:

3.4.1840

Arvelimme edellisessä artikkelissamme (Freja nro 25), että Dagligt Allehandan kirjoittaja joutuu yleisiä vaaleja Ruotsiin esittäessään lähiaikoina puolustamaan myös yksikamarijärjestelmää ja näin monen edustuksen parantajan tavoin uhraamaan päämäärän keinon vuoksi. Nyt havaitsemmekin lehden päinvastoin kannattavan kaksikamarijärjestelmää. Tocquevillen tavoin lehti on sitä mieltä, että sen järjellinen tarve on edustuksellisessa yhteiskuntajärjestelmässä niin tunnustettu, että oppia kahdesta kamarista voi pitää valtiotieteen aksioomana. Kirjoittaja näkee ylemmän kamarin konservatiivien luonte...

Asiat:

Sanomalehtimies

Edustuslaitos

Freja nro 29, 10.4.1840: Kirjallisuutta, arvostelu Sven Ågrenin teoksesta Geografisk kontsruktionsbeskrifning

Päivämäärä:

10.4.1840

Geografisk konstruktionsbeskrifning 1. nide, 1. vihko, 1. ja 2. arkki. Kirjoittanut Sven Ågren, Stockholm 1840. Nämä kaksi arkkia ovat alkuna teokselle, jonka sisältö on yhtä laaja kuin tavoitekin. Teos ei pyri enempään eikä vähempään kuin tietyille periaatteille pohjautuvaan pedagogiikan uudistamiseen ja luomaan yleistä opetusta varten näille periaatteille pohjautuvan ensyklopedisen oppikirjan. Hra professori Ågren on jo aikaisemmin saanut sekä omassa maassaan että Saksassa myönteistä huomiota omaperäisestä ja psykologisesti hyvin perustellusta maantieteen opetusmetodistaan. Paitsi että ...

Henkilöt:

Ågren, Sven Petter

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus