Sanomalehtimies

Freja nro 57, 21.7.1840: Perustuslakivaliokunnan ehdotus vaalilaiksi

Päivämäärä:

21.7.1840

Otamme tämän ehdotuksen hieman arkaillen tarkasteltavaksemme. Siitä syystä tarkastelusta tuleekin lyhyt. Olisimme mielellämme toivoneet sen laatuista ehdotusta, että edustus olisi mahdollisesti voitu uudistaa sen pohjalta. Ehdotus ei valitettavasti anna siitä mitään toivoa. Tämän varman käsityksemme syyksi ehkä luullaan aiheellista epäluottamusta erioikeuksia nauttivien säätyjen haluun luopua erioikeuksistaan. Päinvastoin! Olemme nimittäin sitä mieltä, että suurinta vastarintaa ehdotus kohtaa erioikeuksia vailla olevien säätyjen taholla. Monet ovat ehkä sitä mieltä, että on varomatonta kiin...

Asiat:

Sanomalehtimies

Edustuslaitos

Freja nro 60, 31.7.1840: Kirjallisuutta, arvostelu

Päivämäärä:

31.7.1840

Om nödvändigheten af förbudsskyddets bibehållande för inhemska sockerfabrikationen. M. M. Stockholm 1840. Esitelemme tämän kirjasen sekä sen tieteellisen sisällön että sen aiheen käytännöllisen merkityksen tähden. Kirjanen näet osoittaa, kuinka tullitaksaa laadittaessa jokaiselle elinkeinohaaralle välttämätön tutkimus tullimaksun määräämiseksi pitäisi tehdä. Tällainen yksityiskohtainen selvitys tosiasioista ehkä riittäisi havahduttamaan ne vapaakauppaintoilijat, jotka sanan pelkkä soinnahdus panee pyörälle päästään. Heille kirjanen tarjoaa paljon muutakin merkittävää kuin vain yksityiskoh...

Asiat:

Freja nro 63, 11.8.1840: Kansakouluista

Päivämäärä:

11.8.1840

Jokin aika sitten kirjoitimme kansanopetuksesta Aftonbladetin muutamien omalaatuisten artikkelien johdosta. Valtiovarain- ja talousvaliokunnan ansiokas ehdotus kansakouluista on ollut jo säätyjen käsiteltävänä. Yksi ja toinen varauksellisen kannan ottanut tai puheenvuoron käyttänyt on esittänyt siitä huonosti perusteltua kritiikkiä, joten muutama sana asiasta lienee paikallaan. Asia on niin tärkeä, että sitä ei saa unohtaa pienissä lehdissä, vaikka onkin monia ”suuria”, jotka eivät tässä yhteydessä juuri osoita harrastusta kansaa kohtaan. Valiokunnan pääperiaate on, että yhteiskunta voi pak...

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansanopetus

Freja nro 65, 18.8.1840: Yksilön suhde lakiin, arvostelu

Päivämäärä:

18.8.1840

Tutkielmamme aihe on niin vanha ja niin moneen kertaan käsitelty, ettei siitä saa irti mitään uutta eikä tavatonta. Mutta joissakin oloissa vanhakin voi olla uutta ja voi paljastua, että se mitä elämässä on päivästä toiseen pidetty kumoamattoman varmana, ei enää näytäkään järjelliseltä eikä harkitulta. Ja täytyy myöntää, että yleensä ne, jotka innokkaimmin vetoavat ”terveeseen järkeen” tai ”rationaalisiin periaatteisiin”, etsivät mieluummin järkeä kaikista ilmansuunnista kuin ottavat itseään nenästä ja hämmästellen tämän pienen ruumiinosan naapurissa asustavan järjen paljoutta kysyvät: kuin...

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Kansantalous

Freja nro 66, 21.8.1840: Valtio ja yhteiskunta

Päivämäärä:

21.8.1840

On tullut sangen yleiseksi tavaksi käyttää sekä valtio- että yhteiskunta-sanaa ilman erotusta merkitsemään olemassa olevia lakeja ja instituutioita vastakohtana yksilölle ja tämän tahdolle. Kaikesta huolimatta lähes jokainen ulottaa yhteiskunta-käsitteen myös perheeseen, kuntaan, seurakuntaan jne. Siinä on ainoana eron tekemisen mittapuuna yleensä tuumastikku ja tällöin puhutaan korkeamman ja alemman asteen yhteiskunnasta, korkeimmasta yhteiskunnasta jne. Vaikka tällaisella käsitteen määrittelyllä onkin Ruotsissa vahva auktoriteettiasema, se muistuttaa silti suuresti karkeaa käsitystä Jumal...

Asiat:

Sanomalehtimies

Kansallisuusaate

Fredrik Cygnaeukselle

Päivämäärä:

1.8.1840

Elokuussa 1840 Mi Friderice! Runoelmasi alkuun en ollut kovin tyytyväinen, koska se ei ole kyllin selkeä. Esim. sivuilla 2 & 3 on siirtymiä, joita en käsitä. Myöhempiä jaksoja lukiessani ilahduin ja lämpenin täysin, kunnes löysin itseäni koskevat säkeet. Olet luovuttanut minut tataarien saaliiksi ja tehnyt runoelmasi jakelemisen täällä minulle kiusalliseksi – mutta kun sille nyt ei mitään voi, niin kiitän Sinua koko tuosta jaksosta. Mitä Flugaan tulee, niin päästä se liikkeelle kahtena puolikkaana, ensimmäinen lukukauden alkuun ja toinen pari viikkoa myöhemmin. Eikö Castrén halua oll...

Henkilöt:

Cygnaeus, Fredrik

Castrén, Mathias

Lille, Bengt Olof

Piponius, Henrik Gabriel

Paikat:

Tukholma

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjeenvaihto:

Fredrik Cygnaeus

Freja nro 70, 4.9.1840: Kirjallisuutta, arvostelu Emilie Flygaren romaanista Fosterbröderne

Päivämäärä:

4.9.1840

Fosterbröderne, romaani, kirjoittanut Emilie Flygare, jolta on aikaisemmin ilmestynyt Gustaf Lindorm, Professorn och hans Skyddslingar ym. (Kabinetts-Biblioteket.) Suosittu kirjailijatar, joka jo kaksi vuotta sitten astui huntuun verhoutuneena yleisön eteen, on nyt riisunut huntunsa ja esittäytyy meille kahden nuoren ja kauniin, mutta jo avioituneen miehen, kahden kasvinkumppanin seurassa. Lukijan ei pidä toki luulla, että kasvinkumppanit olisivat ehtineet avioon niin nopeasti kuin arvostelumme perusteella näyttää. Ei, he ovat molemmat naimisissa – naisen kanssa, ja niin kuin tiedetään, s...

Henkilöt:

Flygare-Carlén, Emilie

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

SPANSKA FLUGAN Sectio penultima 1840

Päivämäärä:

31.12.1840

[viimeistä edellinen osa] Arvostelu: Alexander Blomqvist. De principio methodi ethnographicae in historia litteraria universali adhibendae schediasma. 1838. Typis Frenckellianis - 78 sivua. [Hahmotelma maailmankirjallisuuden historiassa käytettävän etnografisen metodin periaatteesta] Oikeudenmukaiselle arvostelijalle tämä teos tarjoaa monia ongelmia, sillä se on sisällöltään rikas niin hyvässä kuin huonossakin mielessä: jälkimmäistä, koska sisältö on aivan liian monenkirjava ja heterogeeninen, jotta sen voisi yhdessä väitöskirjassa hallita niin että olennainen, sanan varsinaisessa mer...

Henkilöt:

Blomqvist, Alexander

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Argelander, Fredrik Wilhelm August

Struve, Friedrich Georg Wilhelm von

Asiat:

Termit:

SPANSKA FLUGAN Sectio ultima 1841

Päivämäärä:

31.12.1840

[viimeinen osa] Akateemisia teoksia Kevätlukukausi 1839 ei todellakaan ollut hedelmätön ”documenta eruditionis” [opinnäytteiden] suhteen. Käsittelemme tässä ainoastaan niitä, jotka on julkaistu osoittamaan kirjoittajiensa pätevyyttä yliopiston opettajanvirkoihin. Niiltä on myös syytä odottaa enemmän kuin pro gradu- tai pro exercitio -tutkielmilta; vaikka totta puhuen on sekin kelvollinen, mitä akateemisiin väitöskirjoihin sisältyy, varsinkin meillä useimmiten niin omalta ajaltaan kuin jälkimaailmaltakin kätkössä. Onhan tunnettu ja tunnustettu seikka, ettei useimpia näistä töistä yliopis...

Henkilöt:

Wirzén, Johan Ernst Adhemar

Cygnaeus, Fredrik

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Gyldén, Nils Abraham

Thiersch, Friedrich Wilhelm

Asiat:

Sanomalehtimies

Termit:

Spanska Flugan

Freja nro 75, 22.9.1840: Kirjeenvaihtaja-artikkeli

Päivämäärä:

22.9.1840

Hampuri 9. syyskuuta – – Tämän pitemmälle en ole toistaiseksi ehtinyt matkata. Voisin kertoa vuolaastikin siitä kuinka vähän Hampuri on vastannut odotuksiani, kuinka pikkuinen satama on, kuinka vähäistä liikettä tässä maailmankaupan tapulikaupungissa on lukuun ottamatta suunnattomia tavaravaunuja yms. Pitäydyn kuitenkin minua tällä hetkellä eniten kiinnostavaan aiheeseen, joka samalla tarjoaa vertailukohdan Ruotsiin, nimittäin teatteriin. Olin tänä iltana die Stadt Theaterissa katsomassa ”Mykkää”. Ulkoapäin talo suunnattomine ikkunoineen on kaunis. Teatterisali on iso, mutta koristelu on me...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: