Sanomalehtimies

Freja nro 88, 9.11.1841: Painovapauslain 3 § 2 mom.

Päivämäärä:

9.11.1841

Jos tahtoo etsiä kirjoitetuista laeista lainsäätäjän tarkoitusta, voi usein joutua naurettavuuksiin. Lainsäätäjältä voi näet löytää korkeampaa viisautta, näkemystä ja kannanottoja, muuta kuin mitä lain kirjain sanoo. Toisaalta asian luonteeseen kuuluu, että lainsäädännön kirjaimellisen sisällön mitään osaa ei tule pitää merkityksettömänä eikä kokonaan tarkoituksettomana. Näin käy kuitenkin osittain painovapauslain 3 §:n 2. momentille, jos sitä tulkitaan niin kuin tietyllä taholla on tarkoitettu. Momentti kuuluu: ”Jos joku kieltää Jumalan tai kuoleman jälkeisen elämän tai puhtaan evankelisen...

Henkilöt:

Strauss, David Friedrich

Asiat:

Sanomalehtimies

Painovapaus

Teologia

Freja n:o 88, 9.11.1841: ”Oikeutta myös juutalaisille”

Päivämäärä:

9.11.1841

Biet , joka mitä suurimmalla innolla hyväksyy juutalaisuuden, Straussin ja Pyhän kirjan vain sillä varauksella, että ”kirkon auktoriteetti” on niiden kaikkien yläpuolella, on tämän otsikon alla koettanut osoittaa vääräksi lausumamme, että käsky ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” kuuluu yksinomaan kristinuskoon, ei juutalaiseen. Biet on nimittäin esittänyt juutalaisesta uskonopista otteita, joissa muun muassa mainittua käskyä lainataan kohdasta 3. Moos. 19:18. Jos kuitenkin käsky luetaan yhteydessä siihen, mikä edeltää sitä samassa jakeessa: ”Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä ...

Henkilöt:

Strauss, David Friedrich

Asiat:

Sanomalehtimies

Freja nro 89, 12.11.1841: Työmehiläisten keskinäinen kohteliaisuus

Päivämäärä:

12.11.1841

Jos joku Bietin harvoista lukijoista on jaksanut kahlata läpi vuodatukset Frejan nimimerkki F:ää vastaan, hän on huomannut toimitukselle lähetetyn kirjoituksen, jonka alla on nimimerkki ”– – m”. Se jatkuu useissa numeroissa, märehtii alusta loppuun yhtä ja samaa aihetta ja jättää itse asian kokonaan sivuun puuttuen henkilökohtaisuuksiin. Näissä kirjoituksissa ylistetään ja kehutaan Bi-tutkailijan tekemisiä ja tämä puolestaan ilmaisee ihailunsa lähetetyn kirjoituksen laatijaa kohtaan. Keiksi lukija nyt luulee näitä toisilleen niin kohteliaita herroja? No, he ovat Bietin ”kaksi oppinutta”. Ku...

Henkilöt:

Strauss, David Friedrich

Asiat:

Sanomalehtimies

Freja nro 89, 12.11.1841: Tämän numeron liite

Päivämäärä:

12.11.1841

Tätä numeroa seuraa liite, joka pyrkii olemaan juutalaisuskon puolustuskirjoitus. Lukija huomaa, että kirjoittaja on oppinut kielenkäytön ja tavan siteerata osaksi Bietin ”kunniallisilta ja säädyllisiltä” miehiltä. Itse kukin voi vakuuttautua siitä, missä määrin Vanha testamentti opettaa kristillistä ihmisrakkautta ja asiaa voi arvioida jo niistä muutamista näytteistä, joita esitimme edellisessä numerossa. Kirjoittaja lainaa 5 Moos. 23:8, mutta sivuuttaa yhdessä sen kanssa lainaamamme jakeen 7: ”Älkää milloinkaan koko elinaikananne tehkö mitään, mikä edistää heidän menestystään ja hyvinvoin...

Asiat:

Sanomalehtimies

Freja nro 92, 93 ja 96, 25.11., 26.11. ja 7.12.1841: Katsaus Saksan nykyisiin poliittisiin ja uskonnollisiin pyrkimyksiin

Päivämäärä:

25.11.1841

I Koska olemme tämän lehden aikaisemmassa numerossa (nro 79) kertoneet lukijalle tästä artikkelista, säilytämme ylle merkityn otsikon senkin uhalla, että artikkelin sisältö ei ehkä lukijan mielestä täysin vastaa otsikkoa. Jos lukija haluaa viittauksen näiden kirjoitusten pääsisällöstä, niin sanottakoon yksinkertaisesti, että pyrimme osoittamaan, miten Saksan itsenäisen poliittisen olemassaolon lisäksi myös germaanisen sivistyksen kehitys riippuu uskonpuhdistuksen avaaman uran johdonmukaisesta noudattamisesta. Johdonmukaisuus sisältyy siihen, mitä olemme sanotussa numerossa kuvanneet uskonno...

Asiat:

Freja nro 103 ja 104, 28.12. ja 31.12.1841: Hallitus ja lainsäädäntövalta

Päivämäärä:

28.12.1841

I Valtion olemusta koskevissa moninaisissa, eri aikoina esitetyissä käsityksissä voidaan selvästi erottaa kaksi pääsuuntaa. Sikäli kuin pakanallinen muinaisuus pohdiskeli asiaa, se piti valtiota korkeimpana tarkoituksena, jonka hyväksi vaadittiin kaikki yksilön voimat. Tämän käsityksen mukaisesti henkilökohtainen vapaus korkeammassa moraalisessa merkityksessään oli vähäinen vanhoissa vapaavaltioissakin, olivatpa yksilön poliittiset oikeudet miten suuret tahansa. Yksittäinen ihminen oli erottamattomasti sidottu tapoihin sekä tiedon että toiminnan alalla. Sokrates tyhjensi myrkkypikarin Kreik...

Asiat:

Sanomalehtimies

Valtiofilosofia

Freja nro 2, 7.1.1842: Kirjallisuutta. Vinterblommor för år 1842, koonnut G. H. Mellin

Päivämäärä:

7.1.1842

Tämä kalenteri on joka vuosi saanut yhä suurempaa yleisön suosiota, ja se johtunee pikemminkin niistä julkaisijan pitkähköistä novelleista, joita siinä on vuosittain ollut, kuin runoista. Niin kuin kalentereissa on tapana, runous osoittautuu ”milloin selkeäksi, milloin pilviseksi”, joskus ehkä pääasiassa pilviseksi. Niinpä tämänkin vuoden kalenterissa herättää novelli ”Kolmårdsboarna” suurinta kiinnostusta, joskaan se ei jää ainoaksi. Meidän mielestämme se on paras mitä näissä kalentereissa on julkaistu ja eräs parhaista mitä hra M. on kirjoittanut. Näin on siitä huolimatta, että novelli ja...

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Freja nro 3 ja 4, 11.1. ja 14.1.1842: Aikakauslehti Frey ja Ruotsin kirjalliset aikakausjulkaisut

Päivämäärä:

11.1.1842

Aikakauslehti Freyn uusi (kolmas) numero on tullut yleisön käsiin. On ilahduttavaa kuulla, että tämä aikakauslehti on aloittanut tilaajamäärän kannalta suotuisammissa oloissa kuin useimmat edeltäjänsä. Väittävät että syynä on jossain määrin se, että monet nuoret avustajat ovat huolehtineet tilauskuponkien levittämisestä. Vaikka se pitäisikin paikkansa, katsomme silti varmaksi, että yleisesti tunnettu kirjallisen lehden tarve on ollut yhtä suureksi eduksi yrityksen onnistumiselle. Kun Eos lakkasi ilmestymästä, Ruotsissa ei yhdeksään kuukauteen ollut yhtään tällaista lehteä kunnes sitten ”Stu...

Asiat:

Sanomalehtimies

Freja nro 8 ja 9, 28.1. ja 1.2.1842: Hivenen suolaa kirvelevään silmään

Päivämäärä:

1.2.1842

Vaikka onkin turha odottaa, että mielet olisivat täysin rauhoittuneet Straussin oikeudenkäynnin ja teoksen aiheuttaman yllättävän yhteenoton jäljiltä, voinee silti toivoa, että asiasta sanottu järkevä sana löytää siellä täällä tyyntyneen ja järjellisen lukijan. Jos tarkastelee tapauksesta syntynyttä pienoista kirjallisuutta, ei voine juuri ällistyä, mutta silti voi hiukan ihmetellä kuinka kyseiset kirjoittajat pelkäävät käydä käsiksi asiaan. Sitä enemmän on fanaattista huutoa ja jonkinlaista ylhäistä nenän nyrpistystä. Sillä halutaan suunnilleen sanoa: ”Meidän tietomme eivät suinkaan ole vä...

Henkilöt:

Strauss, David Friedrich

Nordenson, Erik Jonas

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Asiat:

Sanomalehtimies

Teologia

Kirkko

Freja nro 12, 11.2.1842: Kirjallisuutta, ”Morgon-väckter: några ord i anledning af ’Strauss och evangelierna’: trosbekännelse af Fredrika Bremer”

Päivämäärä:

11.2.1842

[Aamuvartioita. Muutama sana ”Strauss och evangelierna” -kirjoituksen johdosta. Fredrika Bremerin uskontunnustus.] Painosta on ilmestynyt tämä yhtä kuuluisan kuin pidetynkin kirjailijattaren teos. Siitä on jo jonkin aikaa puhuttu pääkaupungissa ja sitä on odotettu. Tekijän nimi jo takaa, että teos saa laajan lukijapiirin, siinäkin tapauksessa että aihetta ei voisi laskea päivän puheenaiheisiin. Voi vain arvailla mitä yleisö on tältä kirjalta odottanut. Tuskin on uskallettua olettaa, että monet pettyvät odotuksissaan. Voi nähdä ennakolta, että kirjailijatar ei lisää kiihkomielisten mustama...

Henkilöt:

Strauss, David Friedrich

Bremer, Fredrika

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Teologia