Pankkilaitos

Morgonbladet nro 67, 21.3.1876: [Kultarahakannasta]

Päivämäärä:

21.3.1876

Lauantain Helsingfors Dagblad sisältää muutamia purkauksia artikkelin johdosta, joka tämän lehden numerossa 63 koski kultarahakantaa. Dagbladetin arvon kirjoittaja pitää lausuntojamme ”sekopäisinä” eikä voi millään ymmärtää niiden ajatusta. Mutta se tuskin on ihmeteltävää, jos kirjoittaja on niin tietämätön aiheesta. Toisaalta voisi kuitenkin näyttää kummalliselta, että meidän nimiimme pannaan kehotuksia, joita turhaan etsii lehdestämme. Mutta edes kyseisen kirjoittajan tällainen menettely ei enää herätä ihmetystä. Dagbladet on sitä mieltä, että Porvoon valtiopäivien päätös ottaa hopearupla...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 75, 31.3.1876: [Kultakantaan siirtymisestä, vastine Helsingfors Dagbladille]

Päivämäärä:

31.3.1876

Helsingfors Dagblad sisältää kirjoituksen ”Morgonbladetin teoriat kultakantaan siirtymisestä”, joka jatkuu peräti lehden kolmessa numerossa. On mahdotonta käydä järjellistä keskustelua sellaisen henkilön kanssa, joka Dagbladetin kirjoittajan tavoin väsymättä toistaa samoja hokemia, edes yrittämättä todistaa mitään, samoja väitteitä kuvitelluista tosiasioista, esittämättä virallisia asiakirjoja, joiden sanotaan sisältävän ne, ja joka poikkeuksellisesti lainatessaan niitä ei kykene lukemaan lainattua sisältä vaan asettaa sen sijaan ilmasta tempaistuja vakuutuksia. Niinpä Dagbladet palaa alitu...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 80, 6.4.1876: Kuinka helppo on siirtyminen kultakantaan?

Päivämäärä:

6.4.1876

Lehden arvoisat lukijat suonevat meille anteeksi, jos oletamme, että moni ei varmasti ole selvillä siitä, miten suurta omaisuusolojen mullistusta kultakantaan siirtyminen nykyhetkellä merkitsee. Pyydämme saada valaista kysymystä kaikille tutulla esimerkillä. Silloin kun rahanuudistus tapahtui 1865, pankin setelien arvo oli laskenut noin 18 prosenttia. Ja kun vain seteleitä oli liikkeellä, kaikkien tavaroiden hinnat olivat nousseet suunnilleen saman prosenttimäärän. Veronmaksajilla oli silloin hyvä aika. Sillä kaikki rahaverot olivat 18 prosenttia matalammat kuin niiden olisi pitänyt olla. K...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 86, 13.4.1876: [Rahan arvon huononemisesta]

Päivämäärä:

13.4.1876

Kirjallisessa Kuukausilehdessä nro 3 hra Y. K. [G. Z. Yrjö-Koskinen] on ottanut esille herättämämme kysymyksen väliaikaisesta toimenpiteestä, jolla estetään rahan arvon huononeminen. Kirjoittaja ei pidä sellaista toimenpidettä ehdottoman välttämättömänä. Jos todella, kuten hän näyttää olettavan, valtiopäivien myötävaikutuksella asia saadaan hoidetuksi vuoden kuluessa, niin pikaisempaa toimenpidettä tuskin on vaadittu. Mutta uskoaksemme kunnioitettu kirjoittaja ei ole laskenut oikein, millaisen ajan sellainen operaatio joka tapauksessa vaatii. Jotta asiassa voitaisiin antaa edes ehdotus valt...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Aleksanteri II

Neovius, Edvard Engelbert

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 105, 8.5.1876: [Kultakannasta]

Päivämäärä:

8.5.1876

Johtuen siitä että Kirjallinen Kuukausilehti, jossa aikakauslehdessä herra Y. K. [G. Z. Yrjö-Koskinen] on julkaissut aiemmat artikkelinsa rahakysymyksestä, ilmestyy vain kerran kuukaudessa, on kirjoittaja lähettänyt aiheesta uuden puheenvuoron sanomalehti Uuteen Suomettareen – joka todella on senlaatuinen, että sen käsittely ei sovi kuukausiksi keskeytyvään kirjeenvaihtoon. Puheenvuoro liittyy hra Y. K:n ja tämän lehden välillä käytyyn keskusteluun. Sen edellisellä osalla Uuden Suomettaren numerossa 46 on otsikkona: ”Mitä voidaan tehdä rahan arvon suhteen?” Esityksen jälkimmäisen osan (U. S...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 106, 9.5.1876: Miltä pohjalta kultakantaan siirrytään?

Päivämäärä:

9.5.1876

Yllä oleva kysymys voidaan myös vaihtaa yksinkertaisempaan: millä kultapitoisuudella kultamarkkoja lyödään, ts. kuinka paljon puhdasta kultaa lasketaan yhteen markkaan? Ei tarvitse selvittää lähemmin, että vastaus tähän kysymykseen on koko uudistuksen tärkein seikka. Lehden arvoisilla lukijoilla on jo aiemmin (nro 86) ollut tilaisuus tutustua hra Y. K:n ja meidän erilaisiin käsityksiimme siltä osin kuin on kyse väliaikaisesta toimenpiteestä, että Suomen Pankki lunastaisi setelinsä kullalla jo ennen kuin valtiopäivät kokoontuvat ja kultakanta voidaan ottaa käyttöön, ts. kultaraha julistetaan...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 143, 23.6.1876: Vaihtokurssi

Päivämäärä:

23.6.1876

Vaihtokurssin nousu jatkuu. Siitä kun aihetta viimeksi käsiteltiin tässä lehdessä, nousu on 4–5 % ja rahanarvomme voidaan katsoa olevan 15–16 % alle normaalin, ts. lähellä setelirahojen arvoa ennen viime rahanuudistusta 1865. Nyttemmin olisi jo siirtojen vuoden viennistä pitänyt lisätä vaihtotuloa ja hillitä kurssin nousua. Mutta pankin noteerauksissa ei siitä näy jälkeäkään. Lienee mahdotonta arvioida, missä määrin huolestuttava poliittinen tilanne ja jatkuva ellei suorastaan lisääntynyt talouslama on voinut vaikuttaa hopeanarvon laskuun. Tosiasia on, että tämä arvo edelleen laskee, eikä k...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 176, 2.8.1876: Rahakysymys

Päivämäärä:

2.8.1876

Yleisöä on ilahdutettu kahdella uudella uutisella, nimittäin ensiksikin, että kultakantaan siirtymistä selvittämään asetettu komitea on kokoontunut, ja toiseksi, että se on hajaantunut kokoontuakseen uudelleen – syksyllä. Olisi houkuttelevaa uskoa, että komitea on puuhaillut jonkinlaisessa kylvötyössä ja nyt jättänyt työnsä Herran säiden armoille, kokoontuakseen taas elonkorjuuaikaan. Tai ehkä vasta parin kuukauden kuluttua valmistuu jokin oppinut puheenvuoro, joka sisältää kullan historian aina Ofirin maan ajoista Ivalojoen kullanhuuhtomoihin. Toivomme, että siinä tapauksessa uusi kokous l...

Paikat:

Asiat:

Kultarahakantaan siirtymisestä Suomessa, lausunnot valtiopäivillä 27.4.1877

Päivämäärä:

27.4.1877

Herra Snellman lausui seuraavaa: Tieto, jonka mukaan on varmoja näkymiä siitä, että maan rahalaitos lähitulevaisuudessa pääsee vakaantumaan, otetaan epäilemättä maassa vastaan suurella ilolla. Tunnustan, että en Venäjällä nykyisin vallitsevien olojen vuoksi ole uskaltanut uskoa sen olevan niin lähellä, ja vaikka olen saanut tietoa siitä, että siellä on omaksuttu toiset ja vapaamielisemmät periaatteet maamme rahaolojen suhteen, niin en silti voi olla tunnustamatta sitä suurta taitavuutta, jota on osoitettu ponnisteluissa asian saattamiseksi niin onnelliseen päätökseen, ja onnittelen vilpittö...

Henkilöt:

Montgomery, Robert August

Mechelin, Leopold Henrik Stanislaus

Paikat:

Asiat:

Pankkivaliokunnan mietintö Suomen Pankin käyttämättömistä voittovaroista vuosina 1872–76, lausunnot valtiopäivillä 27.4.1877

Päivämäärä:

27.4.1877

Herra Snellman: Niiden herrojen mielipiteitä, jotka katsovat olevan oikein ja harkittua, että pankin voittoa ei kokonaan oteta pankilta pois, pyydän saada omasta puolestani kannattaa. En kuitenkaan nyt halua ruveta sanomaan mitään rahamäärästä, joka pankin tulisi saada pitää. Mutta vakaa käsitykseni on, että yhdellekään maalle ei ole vahingoksi, että sillä on säästökassa pahan päivän varalle, ja nähdäkseni olisi huono ennakkotapaus, jos tuo voitto, asian ollessa nyt esillä ensimmäistä kertaa, otettaisiin pankilta kokonaan pois. Pankilla on oikeus sijoittaa säästetyt varat varmoihin ulkomais...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: