Pankkilaitos

von Erlanger Soehnelta

Päivämäärä:

4.4.1868

Frankfurt/M:ssa 4.4.1868 Jalosukuinen Herra Senaattori Snellmann Keisarillisen Suomen Senaatin Valtiovaraintoimituskunnan Päällikkö Helsinki Vahvistamme alttiin suostumuksen sisältävän kirjeemme tk. 1. päivältä ja toteamme eilisiltana saaneemme odottamamme sähkeen, jonka sanamuodon: ”Olkaa hyvä ja toimittakaa 11., 12. ja 13. erä Suomen Pankille Hampurissa maksettavaksi erääntyvinä vekseleinä” tässä toistamme. Toimitamme siis Suomen Pankille 600 000 taalaria kurssiin 94 T 564 000,- korko[hyvitys] 1. helmik. jälkeiseltä ajalta 1 % 6 000,- T 570 000,- Hampurissa erääntyvinä vekseleinä ja ...

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Albert Nykoppilta

Päivämäärä:

30.6.1868

Suuriarvoinen Herra Senaattori ja Ritari! Kun Suomen Pankissa piakkoin täytettäneen uudelleen yksi johtajan virka, rohkenen syvimmin nöyrästi anoa, että Herra Senaattori ja Ritari ottaisi sangen suosiollisesti minut huomioon. Virka-ansioni ovat niin vähäiset, ettei niihin voi vedota. Pyydän vain saada mainita, että olen tavanomaisen tuomarikoulutuksen läpikäytyäni mm. toiminut neljä vuotta vakinaisessa virassa keisarillisen senaatin talousosastossa ja melkein koko tämän ajan valtiovaraintoimituskunnassa, minkä jälkeen olen kuusi vuotta hoitanut Kuopion läänin lääninsihteerin virkaa. Olen ...

Henkilöt:

Nykopp, Albert Werner

Asiat:

Senaattori

Pankkilaitos

Kirjeenvaihto:

Albert Nykopp

Carl Adolf af Hellenille, sähkeen konsepti

Päivämäärä:

30.6.1868

[saksaksi] Toimistosihteeri Hellen, Pietari Hypoteekkiyhdistys tallettaa lainan koko summan [Suomen] Pankkiin ja saa tämän summan pankilta markkamääräisinä seteleinä. Ulkomaanvaluutta jää siis pankkiin. Yhdistys taas tarvitsee vain markkamääräisiä seteleitä. Snellman.

Henkilöt:

Hellen, Carl Adolf af

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Senaatin talousosastolle

Päivämäärä:

27.9.1870

Helsingissä, 27.9.1870 Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen johtokunnalta alamaisimmin. Armollisesti määrättynä antamaan kertomuksen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen asemasta kuluvan vuoden 1870 ensimmäisen puoliskon aikana ilmoittaa yhdistyksen johtokunta alamaisimmin seuraavaa: Asema on sikäli parantunut, että korkoja on yhdistykselle maksettu säännöllisemmin, ja verrattain vähän tiloja on myyty yhdistyksen saatavista ja vielä vähemmän on tarvinnut huutaa sen laskuun. Sen sijaan aikaisemmin yhdistykselle huudettujen tilojen myynti ei ole edennyt niin ripeä...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Senaatin talousosasto

Suomen säätyjen pankkivaltuuston ehdotus Suomen Pankin uudeksi ohjesäännöksi, lausunnot valtiopäivillä 19.2.1872

Päivämäärä:

19.2.1872

Herra Snellman: Otan itselleni vapauden vaivata kunnianarvoisaa säätyä puheenvuorolla, erityisesti saadakseni tehdä ehdotuksen, joka mahdollisesti voisi pelastaa pankkivaltuuston ohjesääntöesityksen kaatumasta, niin kuin pelkään muussa tapauksessa käyvän. Tämä ehdotus koskee, kuten hyvin arvata saattaa, valtuuston esityksen §:ää 4. Hallituksen jäsenille on varmasti yllätys, että he saavat tietää esityksestä, jolla hallitusta täysin kuulematta esitetään säätyjen päätettäväksi säädös siitä, että pankin johtokunta ei tulevaisuudessa olisi tekemisissä valtion pankissa pitämien rahastojen hallin...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Pankkivaliokunnan kirjelmä hypoteekkiyhdistyksen anomuksesta lainan maksuehtojen lievennyksestä, lausunnot valtiopäivillä 12.3.1872

Päivämäärä:

12.3.1872

Herra Snellman: Sen osalta, mitä edellinen kunnioitettu puhuja on sanonut, pyydän nöyrimmin saada muistuttaa, että hypoteekkiyhdistyksen esitykseen ei sisältynyt mitään senkaltaista ehdotusta kuin mitä muuten on tapana jättää valiokunnalle. Kukaan ei tiettävästi pelkää, että joku yksityinen tai jokin yhtiö esittäisi lakivaliokunnalle tai suostuntavaliokunnalle tai jollekin muulle säätyjen valiokunnalle jonkin ehdotuksen anoen, että ehdotus on esitettävä säädyille. Tässä tapauksessa kysymys on ainoastaan tämä: kuka on pankin isäntä, kenellä on oikeus myöntää armo, myönnytys, jonka Hänen Keis...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Pankkivaliokunnan mietintö Suomen Pankin ohjesäännöstä, lausunnot valtiopäivillä 25. ja 27.5.1872

Päivämäärä:

25.5.1872

Herra Snellman: Mitä tulee kysymykseen diskreetiovarojen käytöstä, pyydän saada valistaa, että kokemukseni mukaan sellaiset diskreetiovarat ovat täydelleen hyödyttömiä. Ne on vain jaettu virkamiesten kesken suhteessa palkkoihin. Niin on tietääkseni menetellyt myös pankin johtokunta. Kysymyksessä ei ole ollut palkkio, jonka joku olisi saanut suuremmasta taitavuudesta tai ahkeruudesta, vaan yksinkertainen palkanlisä. Ymmärrän, että pankin johtokunta on virkamiehiin nähden sellaisessa asemassa, että pankin johtokunnan on hyvin vaikea kieltää yhdeltä lisää, joka annetaan toiselle, ja tämä liene...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Johan Fredrik Hackmanille

Päivämäärä:

28.12.1872

Helsingissä 28.12.1872 Jalosukuinen Herra Kauppaneuvos ja Ritari. Koska edessä on pankkivaltuutettujen tämän vuoden pöytäkirjojen puhtaaksikirjoitus ja sidottaminen, otan vapauden lähettää Herra Kauppaneuvokselle hyväntahtoista läpikäymistä varten tämän kuun 1. päivänä pidetyssä kokouksessa esitetyn lausunnon, joka sen jälkeen palautettaneen osoitteeseen Eerikinkatu 22. Kunnioittaen J. V. Snellman.

Henkilöt:

Hackman, Johan Fredrik

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Puheenjohtaja

Pankkilaitos

Kirjeenvaihto:

Johan Fredrik Hackman

Morgonbladet nro 259, 8.11.1875: [Hopean lyönnistä kolikoiksi]

Päivämäärä:

8.11.1875

Tämän kuun 5. päivän Uudesta Suomettaresta luetaan hyvin kirjoitettu artikkeli ”Suomen Pankki ja mynttilaitos” päivän kysymyksestä: pankkihallituksen ehdotus hopean lyönnistä kolikoiksi yksityisten lukuun pitäisi peruuttaa. Kirjoittaja katsoo voivansa ilmoittaa, että herrat pankkivaltuutetut eivät kumminkaan ole puoltaneet ehdotusta, vaan haluavat vain jättää asian käsittelyn uudelle valtiokonttorille – yhdenmukaisesti tämän auktoriteetin yleisen pyrkimyksen kanssa vapauttaa asianosaiset kaikesta vastuusta ja vaivasta valtion rahaliikenteessä. Uusi Suometar ymmärtää kysymyksen pankin suhtee...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 63, 16.3.1876: [Huomautuksia artikkeliin Nykyisistä valuuttakursseista]

Päivämäärä:

16.3.1876

”Kirjallinen Kuukausilehti” sisältää helmikuun numerossaan Y. K:n [G. Z. Yrjö-Koskinen] hyvin valaisevan artikkelin ”Nykyisistä valuuttakursseista”. Otamme vapauden lisätä pari huomautusta sen esitykseen kultakannasta meidän maallemme sekä muutamia sanoja nopeiden toimenpiteiden tärkeydestä kysymyksessä, joihin Kuukausilehti on viitannut. Kirjoittaja tuo nimittäin aiheellisesti esiin pelon yksityisten tappioista, joita pitemmän aikaa jatkuva rahan arvon lasku aiheuttaisi. Voi sanoa, että velkoja on jo nyt vuodessa menettänyt hopeamarkkoina 10 % saatavistaan, eikä menetys silti ole juuri koi...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Asiat: