Gyldén, Nils Abraham

1805–1888. Helsingin yliopiston Kreikan kirjallisuuden dosentti 1829, apulainen 1834 ja professori 1847–66. Sensori Helsingissä.

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä:

5.5.1846

[keväällä 1846] Kelpo pašša-veikkoseni! Sinä olet tyranni! Ja tämän minä tiesin ennestään, mistä syystä Walleenin antama tehtävä oli minunkin kannaltani epämiellyttävä, kuten kirjeessäni huomautinkin, sillä niin typerä en ollut, etten olisi ennakoinut sitä, että Sinä – faute de mieux [paremman puutteessa] – suutut minulle. Aivan kuin ennen vanhaan kalifit, jotka mestauttivat huonojen uutisten tuojat. En voinut kuitenkaan sanoa Walleenille, etten uskaltaisi suorittaa tehtävää siitä syystä, että pelkäsin Sinun kohdistavan kiukkusi minuun. Sellainen oletus olisi tietysti vahingoittanut Si...

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Nervander

Johan Ludvig Runebergille

Päivämäärä:

29.1.1847

Kuopio 29.1.1847 Parahin Veli Rbg. Säikähtäneenä siitä, että Finlands Allmänna Tidningin tuoman yllättävän tiedon mukaan Sjöströmin professuuri on jo julistettu haettavaksi ja hakuaika alkanut 11. joulukuuta, lähetän viime hetkessä kehotukseni, että jättäisit hakemuksesi! – Tee se, jos haluat olla rauhassa minulta ja sadoilta muilta kiukkuisilta sieluilta, toisin sanoen luullakseni saisit rauhan omassa mielessäsi. En halua ryhtyä yksityiskohtaiseen todisteluun. Huomaat itse, mitä nuorisolle merkitset. Jo pelkkä läsnäolosi yliopistossa on suuri voitto. Ei Sinusta voi tulla kieliopin eri...

Henkilöt:

Runeberg, Johan Ludvig

Gyldén, Nils Abraham

Gadolin, Jacob Algoth

Lönnrot, Elias

Sjöström, Axel Gabriel

Castrén, Mathias Alexander

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Ludvig Runeberg

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä:

8.5.1847

Hki 8.5.1847 Kelpo Veljeni, Olen usein aikonut kirjoittaa Sinulle, mutta koska olen sairastellut koko tämän talven, minulla on välillä terveenä ollessani ollut niin paljon rästiin jääneitä töitä, että minun on aina täytynyt tarttua niihin. Tiedäthän, että kun voi neuvotella omantuntonsa kanssa ja syytellä töitä, jotka ”pitäisi” saada pois käsistä, tästä tulee usein veruke kaiken tekemättä jättämiseen. Voin kuitenkin lisäksi mainita, että Collanin lähtiessä Kuopiota kohti minulla oli kaksi tiheästi kirjoitettua kirjepaperiarkkia käsittävä kirje valmiina annettavaksi hänen mukaansa, mutt...

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Nervander

Litteraturbladet nro 11, marraskuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1856

Tämä luku näyttää tänä vuonna jäävän niukaksi. Varsinkin suomenkielisellä kirjallisuudella on viime aikoina ollut tavallista vähemmän tarjottavaa. Käännös Cornelius Neposta ja Sanakirja, ja maailmankuulu Münchhausen, ”Parooni Mynkhausin kummalliset matkat ja retket maalla ja merellä”, kuudes vihko kirjoituksia viinan väärinkäyttöä vastaan, ”Wilhelmi Linterin historia”, Lönnrotin sovitus kreivi Manteuffelin mukaan, ”Kristillinen ja terweellinen lasten kasvattaminen” ja ”Muhammedin eläminen ja oppi”, ovat ainoat tietoomme tulleet – ja se on todella melkein ei mitään. Kirjailmoituksissa nähdää...

Henkilöt:

Lönnrot, Elias

Bunyan, John

Forsberg, Karl Matias

Lillja, Johan Wilhelm

Geitlin, Gabriel

Gyldén, Nils Abraham

Naumann, Wilhelm

Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

Malmström, Karl Robert

Hagdahl, Charles Emil

Sahlberg, Carl Reinhold

Paikat:

Asiat:

Abraham Gyldénille, Bengt Olof Lillelle, Johan Ludvig Runebergille ja Frans Ludvig Schaumanille

Päivämäärä:

5.5.1858

[1858] ”ettei Suomen menettäminen ole ollut eikä enää ole Nordströmille menetys.” Sanani tarkoittavat selvästikin toiminnan yleistä luonnetta. Luopumalla jostakin vapaaehtoisesti ihminen osoittaa, että hän pystyy sen menettämään. En puhu siitä, mitä Nordström ehkä saattaa sisimmässään tuntea ja ajatella. Sanat ”ei ole ollut eikä enää ole” ovat vapaata mielikuvituksen leikkiä ja panevat tiliini väitteen ja mielipiteen, jotka eivät ole minun omiani. ––– ”että Nordström maasta muutettuaan” – ”ei ole pitänyt minkäänlaisena velvollisuutenaan palvella isänmaata” jne. Yhtä vapaata fantasiaa. Sanat...

Henkilöt:

Gyldén, Nils Abraham

Lille, Bengt Olof

Runeberg, Johan Ludvig

Schauman, Frans Ludvig

Nordström, Johan Jakob

Asiat:

Ystäväpiiri

Kasvatustieteen luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1861

Päivämäärä:

10.1.1861

Kasvatustiede. Kevätlukukausi 1861. 1–4 Hyvät herrat. Johdatteleva esipuhe lyhyesti. Tilapäinen velvollisuus luennoida kasvatustieteestä. Käytössä olevista oppikirjoista puuttuu yleisesti järjestelmä ja siksi myös johtava periaate. Toivonut tekeväni oman yritykseni tämän puutteen korjaamiseksi. Ja edelleen: Kasvattaminen on käytäntöä, toimintaa. Periaatteidensa toteuttamisessa sen tulee menetelmien ja keinojen suhteen nojautua kokemukseen. Siksi kasvatustieteellä tieteenä on oma, kokemukseen tukeutuva metodioppinsa. En voi sanoa, että oma kokemukseni olisi suuri. Jotain sentään. Mutta suu...

Henkilöt:

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Müller, Karl Otfried

Röth, Eduard Maximilian

Braun, Julius Franz Siegmund

Schlosser, Friedrich Christoph

Geijer, Erik Gustaf

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Palmer, Christian von

Montaigne, Michel Eyquem de

Charron, Pierre

Rousseau, Jean-Jacques