Lehtikirjoitus

Morgonbladet nro 63, 16.3.1876: [Huomautuksia artikkeliin Nykyisistä valuuttakursseista]

Päivämäärä:

16.3.1876

”Kirjallinen Kuukausilehti” sisältää helmikuun numerossaan Y. K:n [G. Z. Yrjö-Koskinen] hyvin valaisevan artikkelin ”Nykyisistä valuuttakursseista”. Otamme vapauden lisätä pari huomautusta sen esitykseen kultakannasta meidän maallemme sekä muutamia sanoja nopeiden toimenpiteiden tärkeydestä kysymyksessä, joihin Kuukausilehti on viitannut. Kirjoittaja tuo nimittäin aiheellisesti esiin pelon yksityisten tappioista, joita pitemmän aikaa jatkuva rahan arvon lasku aiheuttaisi. Voi sanoa, että velkoja on jo nyt vuodessa menettänyt hopeamarkkoina 10 % saatavistaan, eikä menetys silti ole juuri koi...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 67, 21.3.1876: [Kultarahakannasta]

Päivämäärä:

21.3.1876

Lauantain Helsingfors Dagblad sisältää muutamia purkauksia artikkelin johdosta, joka tämän lehden numerossa 63 koski kultarahakantaa. Dagbladetin arvon kirjoittaja pitää lausuntojamme ”sekopäisinä” eikä voi millään ymmärtää niiden ajatusta. Mutta se tuskin on ihmeteltävää, jos kirjoittaja on niin tietämätön aiheesta. Toisaalta voisi kuitenkin näyttää kummalliselta, että meidän nimiimme pannaan kehotuksia, joita turhaan etsii lehdestämme. Mutta edes kyseisen kirjoittajan tällainen menettely ei enää herätä ihmetystä. Dagbladet on sitä mieltä, että Porvoon valtiopäivien päätös ottaa hopearupla...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 70, 24.3.1876: Paino ja pitoisuus

Päivämäärä:

24.3.1876

Näistä saksasta lainatuista käsitteistä paino tarkoittaa tässä tietyn kolikon painoa, pitoisuus sen kullan tai hopean sisältöä. Mutta kun kolikko valmistetaan kupariseoksesta, niin sen painoon sisältyy myös kuparin paino. Ei ole suinkaan mitään väärää merkitä painoluku painomittoina, esim. hopearuplan painoluku solotnikina ja dolina tai assina, kuten Porvoon valtiopäivillä. Mutta koska tavallisesti myös rahayksikön jako-osat, välistä myös sen kerrannaiset lyödään samalla pitoisuudella, se ilmoitetaan kokonaispainon osina tai prosentteina. Siten ruplan, 50 ja 25 kopeekan kolikot lyödään kaik...

Henkilöt:

Hällström, Gustaf Gabriel

Schauman, Frans Ludvig

Rosenborg, Johan Wilhelm

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 75, 31.3.1876: [Kultakantaan siirtymisestä, vastine Helsingfors Dagbladille]

Päivämäärä:

31.3.1876

Helsingfors Dagblad sisältää kirjoituksen ”Morgonbladetin teoriat kultakantaan siirtymisestä”, joka jatkuu peräti lehden kolmessa numerossa. On mahdotonta käydä järjellistä keskustelua sellaisen henkilön kanssa, joka Dagbladetin kirjoittajan tavoin väsymättä toistaa samoja hokemia, edes yrittämättä todistaa mitään, samoja väitteitä kuvitelluista tosiasioista, esittämättä virallisia asiakirjoja, joiden sanotaan sisältävän ne, ja joka poikkeuksellisesti lainatessaan niitä ei kykene lukemaan lainattua sisältä vaan asettaa sen sijaan ilmasta tempaistuja vakuutuksia. Niinpä Dagbladet palaa alitu...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 77, 3.4.1876: Vastauspuheenvuoro rahanarvon huononemisesta

Päivämäärä:

3.4.1876

Hra F. L. S on julkaissut Helsingfors Dagbladissa uuden artikkelin, joka on suunnattu Morgonbladetia vastaan. Kirjoittajan henkilö ja hyökkäyksen laatu tekevät meille piinalliseksi vastata siihen. Siksi vastauksemme on nuiva. Hra F. L. S. auttaa Dagbladetia ponnisteluissa löytää epäilyttäviä käsityksiä numerossa 63 olleesta kirjoituksestamme. Sallikaa meidän, herra F. L. S., vakuuttaa, että jos meillä olisi ollut käsitys, meillä olisi ollut rohkeutta lausua se selvin sanoin ja säästää asianosaisilta kaikki sananselittämisen vaiva. Luvalla sanoen hra F. L. S:llä on selittämiseen vielä vähemm...

Henkilöt:

Schauman, Frans Ludvig

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 80, 6.4.1876: Kuinka helppo on siirtyminen kultakantaan?

Päivämäärä:

6.4.1876

Lehden arvoisat lukijat suonevat meille anteeksi, jos oletamme, että moni ei varmasti ole selvillä siitä, miten suurta omaisuusolojen mullistusta kultakantaan siirtyminen nykyhetkellä merkitsee. Pyydämme saada valaista kysymystä kaikille tutulla esimerkillä. Silloin kun rahanuudistus tapahtui 1865, pankin setelien arvo oli laskenut noin 18 prosenttia. Ja kun vain seteleitä oli liikkeellä, kaikkien tavaroiden hinnat olivat nousseet suunnilleen saman prosenttimäärän. Veronmaksajilla oli silloin hyvä aika. Sillä kaikki rahaverot olivat 18 prosenttia matalammat kuin niiden olisi pitänyt olla. K...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 81, 7.4.1876: Puhe Vilhelmin päivänä 1876

Päivämäärä:

7.4.1876

Kiitän herroja nöyrästi ja kohteliaasti jälleen tästä ystävällisestä muistamisesta. Herrat ovat osoittaneet minulle tätä hyväntahtoisuutta jo kauan, muistuttaneet minua aina luonnon kevään aikana hyväntahtoisesti meidän suomalaisen nuorisomme keväästä ja joka kerran elvyttäneet ja lujittaneet isänmaamme tulevaisuuteen kohdistuvaa iloista toiveikkuuttani. Luonnon keväässä ei herää uutta; se on aina saman vanhan paluuta. Hengen keväässä asia ei ole näin, hengen valtakunnassa jokainen uusi kevät tuo esiin jotakin uutta, jotakin, mitä maailmassa ei ole ennen ollut. Suomen nuorison näkeminen elv...

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 86, 13.4.1876: [Rahan arvon huononemisesta]

Päivämäärä:

13.4.1876

Kirjallisessa Kuukausilehdessä nro 3 hra Y. K. [G. Z. Yrjö-Koskinen] on ottanut esille herättämämme kysymyksen väliaikaisesta toimenpiteestä, jolla estetään rahan arvon huononeminen. Kirjoittaja ei pidä sellaista toimenpidettä ehdottoman välttämättömänä. Jos todella, kuten hän näyttää olettavan, valtiopäivien myötävaikutuksella asia saadaan hoidetuksi vuoden kuluessa, niin pikaisempaa toimenpidettä tuskin on vaadittu. Mutta uskoaksemme kunnioitettu kirjoittaja ei ole laskenut oikein, millaisen ajan sellainen operaatio joka tapauksessa vaatii. Jotta asiassa voitaisiin antaa edes ehdotus valt...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Aleksanteri II

Neovius, Edvard Engelbert

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 105, 8.5.1876: [Kultakannasta]

Päivämäärä:

8.5.1876

Johtuen siitä että Kirjallinen Kuukausilehti, jossa aikakauslehdessä herra Y. K. [G. Z. Yrjö-Koskinen] on julkaissut aiemmat artikkelinsa rahakysymyksestä, ilmestyy vain kerran kuukaudessa, on kirjoittaja lähettänyt aiheesta uuden puheenvuoron sanomalehti Uuteen Suomettareen – joka todella on senlaatuinen, että sen käsittely ei sovi kuukausiksi keskeytyvään kirjeenvaihtoon. Puheenvuoro liittyy hra Y. K:n ja tämän lehden välillä käytyyn keskusteluun. Sen edellisellä osalla Uuden Suomettaren numerossa 46 on otsikkona: ”Mitä voidaan tehdä rahan arvon suhteen?” Esityksen jälkimmäisen osan (U. S...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 106, 9.5.1876: Miltä pohjalta kultakantaan siirrytään?

Päivämäärä:

9.5.1876

Yllä oleva kysymys voidaan myös vaihtaa yksinkertaisempaan: millä kultapitoisuudella kultamarkkoja lyödään, ts. kuinka paljon puhdasta kultaa lasketaan yhteen markkaan? Ei tarvitse selvittää lähemmin, että vastaus tähän kysymykseen on koko uudistuksen tärkein seikka. Lehden arvoisilla lukijoilla on jo aiemmin (nro 86) ollut tilaisuus tutustua hra Y. K:n ja meidän erilaisiin käsityksiimme siltä osin kuin on kyse väliaikaisesta toimenpiteestä, että Suomen Pankki lunastaisi setelinsä kullalla jo ennen kuin valtiopäivät kokoontuvat ja kultakanta voidaan ottaa käyttöön, ts. kultaraha julistetaan...

Henkilöt:

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Paikat:

Asiat: