Haartman, Lars Gabriel von

Haartman, Lars Gabriel von

1789–1859. Suomen asiain komitean toimitussihteeri 1811 ja jäsen 1819–. Valtiosihteerin apulainen Pietarissa 1825–. Senaatin talousosaston jäsen 1830–31. Turun ja Porin läänin kuvernööri 1831–40. Senaatin valtiovarain toimituskunnan päällikkö 1840–59. Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja 1841–59. Vapaaherra 1849. Todellinen salaneuvos 1856.

OIKEUDENKÄYNTIPÖYTÄKIRJAT Maisteri, dosentti Johan Wilhelm Snellmania vastaan virkavirheestä ja laiminlyönnistä virantoimituksessa nostetussa oikeusjutussa Helsinki 1841

Päivämäärä: 
25.11.1837
Ote Suomen keisarillisen Aleksanterin yliopiston konsistorin pöytäkirjasta Helsingissä 25. marraskuuta 1837.   15 § Herra rehtori saattoi tiedoksi, että etelä- ja pohjoispohjalaisen osakunnan herrojen inspehtorien, professorien Hällströmin ja Tengströmin ilmoitusten mukaan eteläpohjalainen osakunta on kuraattorin vaalissa kutsunut tähän tehtävään maisteri, dosentti Jacob Hällstenin ja pohjoispohjalainen osakunta virkaatekevän kuraattorin, teologian kandidaatti, maisteri Aaron Gustaf Borgin. Koska he ovat sittemmin mainitusta tehtävästä kieltäytyneet, osakunnat ovat pyytäneet konsistoria nim...
Paikat: 
Asiat: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
27.9.1843
Helsingissä 27.9.1843   Parahin Veli,    Olen saanut tervetulleen kirjeesi ja toimitan parhaan kykyni mukaan antamasi tehtävän, heti kun salaneuvos Haartman ja kenraali Thesleff, joita odotetaan tänne ensi viikolla, ovat saapuneet. Ennen sitä ei mitään kuitenkaan ole tehtävissä. Saadakseen sidontanäytteen on kollegineuvos Pipping tiedustellut ”Jahrbuch der wissenschaftlichen Kritikiä”, Sinun hallussasi olevaa sidosta, ja tästä syystä Sinun on lähetettävä se tänne ensi tilassa. Älä kuitenkaan uumoile mitään pahansuopaa juonta tässä asiassa. Se on viimeksi tehty sidos, ja hän on samassa yhtey...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
15.12.1844
[joulukuussa]   Kunnioitettu veljeni,    Toivon että olet saanut ”Aritmetiikkani” Thuringin välityksellä. En osaa sanoa, onko se onnistunut, mutta ainakin näet etten ole käsitellyt asiaa tehdasmaisesti, vaan nähnyt siinä vaivaa. Murtolukujen kerto- ja jakolaskua, potenssioppia ja konkreettisten lukujen kertomista ja jakamista sekä konkreettisten lukujen verranto-oppia olen käsitellyt täysin itsenäisesti. Että vielä jotain voitiin aritmetiikassa tarkastella omaperäisestä näkökulmasta oli enemmän kuin saatoin toivoa ennen kuin aloin ajatella asiaa. Tämä asia on kuitenkin ryövännyt minulta pal...
Kirjeenvaihto: 

Carl Robert Ehrströmiltä

Päivämäärä: 
6.3.1846
Tornio 6.3.1846   Veli Jean!    Käytän tilaisuutta lähettääkseni Sinulle ensinnäkin lisiä suomenkieliseen matemaattiseen terminologiaan Europaeuksen, Schildtin ja muiden tekemien ehdotusten tapaan. Tämän termistön on koonnut kruununvouti Wallenius, hyväpäinen, mutta luonteeltaan omalaatuinen mies ja valitettavasti vailla syvempää sivistystä. On sillä varmasti jonkin verran arvoa. Toiseksi, vapaasti käännetyn otteen Gräfen ja Waltherin lääketieteellisestä aikakauskirjasta, aiheena raittiusseurojen pyrkimysten vahingollisuus. Tee sillä mitä tahdot, nykyisin tätä asiaa ei meillä ehkä yleisön k...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
22.6.1846
Helsingissä 22.6.1846   Kelpo Veljeni,    Huonekalusi lähtevät täältä Viipuriin (kauppaneuvos C. Roseniukselle) vasta keskiviikkona, mikä johtuu väärinkäsityksestä sen takia, että otit yhteyden Backmaniin. Hän nimittäin luuli, että asia oli minun hoidossani, ja minä luulin, että hän huolehtisi siitä Sinun toivomuksesi mukaisesti; niinpä huonekalut olisivat voineet jäädä pitkäksi aikaa lojumaan sinne missä olivat, ellemme sattumalta olisi puhuneet asiasta äskettäin uudelleen. Nyt minä taas huolehdin asiasta. – Olen unohtanut Melanderin kirjat, mutta koska Waseniukselle voidaan jättää tilauks...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Virkakirjelmä Porvoon tuomiokapitulille 20.6.1847

Päivämäärä: 
20.6.1847
Nöyrin esitys!   Kun Korkea-arvoisimman Herra Piispan Tohtorin ja Ritarikunnan jäsenen ja Korkea-arvoisen Tuomiokapitulin kunnioitettu virkakirje 21. huhtikuuta tänä vuonna on antanut minulle tehtäväksi laatia ehdotus siitä, miten sopivimmin käytetään koulun tontilla olevia Kuopion kaupungin Korkealle Kruunulle luovuttamia rakennuksia, saanen ehdottaa nöyrimmin seuraavaa: 1. Kyseisistä rakennuksista kaksi siipirakennusta, toinen Suuren torin laidalla ja Pohjoisella Vuorikadulla sijaitseva rakennus, jossa on kaksi leivintupaa ja kolme asuinhuonetta ja toinen saman torin laidalla ja Itäisellä...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Johan Hugo Emmerik Nervanderille

Päivämäärä: 
23.1.1849
Kuopio 23.1.1849 Veli Janne!    Kirjoitan Sinulle iloisesti varmana siitä, että isäsi ”kirjoituksista” tulee sangen hyvä teos laajemmalle yleisölle. Olen parhaani mukaan kirjoittanut johdannon teoksen ”tieteelliseen” osastoon ja kuvaillut siinä vainajamme toimintaa tällä suunnalla. Ehdotan, että uudelleen painettavaksi ja julkaistavaksi otetaan: 1. Ranskan instituutin asiakirjoissa 1833 julkaistu muistio; 2. Hessille osoitettu kirje, joka on julkaistu Pietarin akatemian tiedotuslehdessä 1846; 3. Tiedeseuran vuosijuhlassa pidetty puhe – on olemassa käsikirjoituksena; 4. Lukuyhdistyksessä pid...
Paikat: 

Lausunto yliopiston konsistorissa yliopistosta ja sen suunnitellusta lakkauttamisesta, konsepti

Päivämäärä: 
20.3.1857
Jos korkeampaa opetusta antavalta oppilaitokselta vaaditaan, että sen opettajien on ylläpidettävä ja oppilailleen välitettävä halukkuutta tieteelliseen työskentelyyn ja tieteellistä näkemystä, niin terve järki opettaa että tämä on sitä helpommin saavutettavissa, mitä monipuolisemmin tiede on oppilaitoksessa edustettuna ja mitä enemmän opettajavoimia ja mitä runsaammin tieteellisen tutkimuksen apuneuvoja siihen on keskittynyt. Yliopisto, jossa vapaasti harjoitetaan ja opetetaan eri tieteitä, on silloin kiistatta ainoa oikea muoto. Tämä muoto voidaan asettaa kyseenalaiseksi vain, jos kysymyks...
Asiat: 

Muistokirjoitus Fabian Langenskiöldistä, käsikirjoitus

Carl Fabian Teodor Langenskiöld, Ruotsin kuninkaallisen armeijan majurin, sittemmin maaherra Anders Gustaf Langenskiöldin ja Hedvig Gustafva Gripenbergin nuorin poika, oli syntynyt 17. marraskuuta 1810, tuli ylioppilaaksi Turun yliopistossa 1825 ja promovoitiin filosofian maisteriksi Helsingissä 21. kesäkuuta 1832. Hänestä tuli vuonna 1838 Haminan kadettikoulun matematiikanopettaja; hänet määrättiin 1842 Keisarillisen Suomen Senaatin kielenkääntäjäksi ja siirrettiin 1846 vastaavaan virkaan valtiosihteerinvirastoon Pietariin ja nimitettiin siellä toiseksi kansliasihteeriksi 1848 sekä ensimmä...

Kreivi Berg, käsikirjoitus

Päivämäärä: 
30.12.1874
Tieto kreivi Bergin kuolemasta on helposti ymmärrettävistä syistä herättänyt tässä maassa muistoja menneiltä ajoilta. Sanomalehtien kielenkäytön perusteella näyttää siltä, että mielipide on kumma kyllä muuttunut sen lyhyen vuosikymmenen kuluessa, joka on kulunut kreivi Bergin lähdöstä maan kenraalikuvernöörin paikalta. Sen sijaan ei ole aihetta hämmästellä sitä, että arviot tuon ansioituneen miehen toiminnasta tällä paikalla ovat hyvin epävarmoja. Vasta tulevaisuus voi valaista tuon ajan oloja, joiden tarkasteluun epäilemättä vielä usein palataan. Luotiinhan silloin perusta paljolle, mikä o...
Asiat: