Johan Jakob Nervanderilta

Tietoka dokumentista

Tietoa
15.12.1844
Pvm kommentti: 
Pvm ei ole tarkka
Dokumenttityyppi: 
Primäärilähteet

Editoitu teksti

Suomi

[joulukuussa]

 

Kunnioitettu veljeni, 

 

Toivon että olet saanut ”Aritmetiikkani” Thuringin välityksellä. En osaa sanoa, onko se onnistunut, mutta ainakin näet etten ole käsitellyt asiaa tehdasmaisesti, vaan nähnyt siinä vaivaa. Murtolukujen kerto- ja jakolaskua, potenssioppia ja konkreettisten lukujen kertomista ja jakamista sekä konkreettisten lukujen verranto-oppia olen käsitellyt täysin itsenäisesti. Että vielä jotain voitiin aritmetiikassa tarkastella omaperäisestä näkökulmasta oli enemmän kuin saatoin toivoa ennen kuin aloin ajatella asiaa. Tämä asia on kuitenkin ryövännyt minulta paljon enemmän kuin puoli vuotta ja minun on nyt syytä ryhtyä vakavammin työskentelemään ”Meteorologicani” parissa päästäkseni siinä eteenpäin. Ymmärrät että minun on tällaisissa olosuhteissa mahdotonta hajottaa ajatuksiani koululaitosta käsittelevään tutkimukseen, mikä veisi minut laajaan ja kitkerään polemiikkiin sellaisen pikkuvanhan ja pahansisuisen egoistin kuin Öhmanin kanssa. Jos haluan kiistellä jonkun sennimisen ja -laatuisen kanssa, on minulla mahdollisuus siihen päivittäin lähempänä, kuten itse parhaiten tiedät.

Koko kysymys koululaitoksesta on hyödytön ainakin 10 vuoteen. A propos! pari päivää sitten sai kolme neljästä Porvoon lukiolaisesta Schulténilta reput ylioppilaskirjoituksissa; mahtavatko porvoolaiset nyt taas väittää, niin kuin silloin kun minä otin saman vapauden kuin Schultén, että syynä on se että kuulustelija on niin nuori, ettei hän osaa ottaa selvää kuulusteltavien tiedoista? – Kun nyt suomen kieltä koskeva polemiikki sanomalehdissä on päättynyt, aion laatia suomen kieltä koskevan kirjoitelman, missä huvittelen paradokseilla tyyliin kuinka luonnontieteilijän pitäisi käyttäytyä saadakseen selville mitä halutaan ja mitä ei. On Sinulla kyllä pahuksen hankalaa Saimasi kanssa. Sinun olisi pitänyt jäädä Helsinkiin julkaisemaan sitä tai ainakin jättää vielä rehtorinvirka ja tulla tänne verstaasi kanssa. Lehdenkin olemassaolon kannalta se olisi tärkeää. Täällä on nyt liikkunut huhuja Sensuuriylihallitukselta saamistasi varoituksista: lakkauttamisuhasta ensi vuonna jne. Ei savua ilman tulta. Salaneuvos v. Haartman lausui minulle äskettäin, että ”ystä­vämme Snellman on parantumaton.” Jokin Suomen Venäjän suhteita koskettava puhetulva oli herättänyt hänen tyytymättömyytensä. Ole ennen kaikkea äärimmäisen varovainen siinä suhteessa. Mikä Sinusta voi näyttää täysin viattomalta on täällä järkyttävää; sillä täällä voi olla järkyttämättä muita ainoastaan jättämällä tyystin koskettelematta koko aihetta. Tässä on mukana pari värssyn pätkää, jos haluaisit julkaista ne. Jos tunnet tarinan Filicajan Italian sonetista, jonka luettuaan Murat käski pidättää tekijän – hän kuoli pari vuosisataa sitten – ymmärrät mitä tarkoitan niiden julkaisemisella. Jos ei Sensuuriylihallitus vielä ole sinua nuhdellut, julkaise säkeet jossain numerossa ilman minkäänlaisia huomautuksia. Seuraavassa numerossa voit mainita että Logau eli 30-vuotisen sodan aikana. Mitä ”Suomen hautaan” tulee voit huomauttaa että se henkilö, joka tällä sukkeluudella on halunnut tuoda julki maan ilmapiirille vastakkaisen mielipiteensä, on ollut sukkelampi kuin arvasikaan, sillä ollakseen aivan pohjia myöten sukkela hänen olisi pitänyt ymmärtää että kanava kulkee läpi Viipurin läänin ja sitä siis oikeastaan pitää kutsua Vanhan Suomen Haudaksi, ja varmasti jo lähitulevaisuudessa uusi Suomi, joka Kanavan avulla syntyy, kiitollisena kaivertaa tämän ”haudan” graniittiin: Tässä makaa Suomen suurin hyväntekijä. – Voi olla hyvä muotoilla tällaista hyökkäystä ettei se pääse vauhtiin. Missä määrin sukkeluudella voi tehdä vaikutuksen johonkin riippuu tavallisesti sanojasta; jos siis mielestäsi hyvää asiaa auttaa että minä, joka olen saanut sukkeluussanailijan valtuudet ex professo [ammatin puolesta] kirjoitan nimeni siihen, niin laita se otsikon ”Saimaan kanava – Suomen hauta” alle. Ensimmäisiä sanoja täytyy silloin muokata vähän toisenlaisiksi, ehkä mieluiten muotoon ”otteita eräästä kirjeestä”.

Mitä tulee tutkielmaani auringon pyörimisestä pyydän Sinulta ystävänä, ettet siitä lausuisi mitään. Olen siihen jopa oikeutettu, sillä jos en olisi lähettänyt Sinulle tutkielmaa, ei huomiotasi olisi koskaan kiinnitetty siihen ja niinpä et olisi ”voinut hankkia sitä toista kautta”, kuten kirjeessäsi sanot. Kutsu sitä nyt itsepäisyydeksi tai miksi haluat, mutta varmaa on, että minulla on voittamaton vastenmielisyys sitä kohtaan, että nimeäni toitotetaan maailmalla tieteellisessä yhteydessä. Luultavasti se johtuu siitä, että olen niin tavattomasti kyllästynyt kaikenlaiseen suosioon kun olin, tietämättä vieläkään miksi, niin nolosti ja perinpohjin menettänyt sen, minkä kuitenkin niin rehellisesti olin saavuttanut opiskelijoiden keskuudessa. En tosiaankaan tiedä kuinka minun pitäisi, kuten Sinä sanot, yrittää voittaa se takaisin menettämättä itsekunnioitustani. Metsästykseen, joka kyllä yhdessä lukukaudessa johtaisi päämäärään, en voi alentua. Jääköön siis niin kuin on – luulen sitä paitsi että olen jo jättänyt sen asian taakseni. Opiskelijoille haluan olla vain opettaja. Kuulijakuntani oli syksyllä paperilla 118 muttei todellisuudessa noussut koskaan yli 100 hengen. Lopettaessani se oli vielä noin 50 ja se on enemmän kuin saatoin toivoa. Olen omalla tavallani nähnyt vaivaa luennoistani. Lopputulos: jättää koko auringon pyöriminen: yleisölle on niin yhdentekevää tietää onko aurinko karvan verran lämpimämpi toiselta puolelta kuin toiselta, että se mainiosti voi olla ilman tätä tietoa. Olen sitä paitsi saman tutkielman yhteydessä anonut erivapautta opinnäytteestä, minulla on siihen konsistorin suositus ja Armfeltin lupaus, mutta en kuuleman mukaan Ursinin vastustuksen vuoksi tule saamaan erivapautta. Jos panisit lehteen jotain, se näyttäisi siltä kuin haluaisin sillä tavoin toimia edukseni, kaiken kaikkiaan olen välinpitämätön opinnäytteen suhteen niin etten ole viitsinyt yrittää kirjeitse saada asiaa kääntymään omaksi edukseni ja sen kirjeen pitäisi lähteä jo tänään mutta se ei lähde. Kun olen erivapausanomukseni kautta ilmaissut vastalauseeni aataminaikaiselle muodolle ja pelastanut oman terveen järkeni, sujukoon seremonia tosi uskollisten mielenylennykseksi.

Minua koskevana uutisena voin ystävänäsi mainita iloksesi, että olen jättänyt melkoisen korkealle taholle ranskankielisen Saimaan kanavaa koskevan muistion, ja että tämä kirjoitus on saavuttanut suosiota, vieläpä aivan tavatonta suosiota niin että se Armfeltin mukaan on ehkä auttanut asian ratkaisuun. Mutta asia ei missään nimessä saa vuotaa. Saattaa olla hyväksi toimia huomaamattomasti hyvän asian puolesta.

Yliopistouutisia saat ylioppilaiden mukana kuormakaupalla, niin ettei minun tarvitse vaivata Sinua niiden toistamisella.

Talossani kulkee kaikki tavanomaista kulkuaan, niin etten voi kertoa mitään uutta, mikä onkin parasta. Velkani olen nyt saanut laskemaan 2 000 hopearuplaan, josta 600 kymmenen vuoden ajan korotonta. Olen niin ollen päässyt pahimman yli, kun ne aikoinaan olivat nousseet 15 000 pankkiassignaattiin.

Terveisiä Lindforsille

Sinun uskolliselta J. J. Nervanderiltasi

 

Sodan puolustus

Logaun mukaan

Mars ei kaipaa puolustusta

lakimiesten laverrusta

Missä hän on kerran käynyt

korttakaan ei siellä näy nyt.

Varasta ei toden totta

– minkä tahtoo, sen hän ottaa.

Jokaiselta hengen säästi,

jonka joskus pakoon päästi.

Mitä ihmisiltä riisti,

sen hän löysi, sillä siisti.

Luita myöten kaiken järsii,

koska raukka nälkää kärsii.

Tuhoo väen, karjan, maansa

käskyläisnä ruhtinaansa;

H–aa, ryyppää, metakoi,

lisäpuhtia se toi.

Tekee lopun ystävästä,

se on vasta miehekästä.

Kun hän päätyy hornan vaivaan,

riesalta vain säästää taivaan.

 

Nykyajan valtiotiede

Logaun mukaan

Mieltänsä ei pidä näyttää,

totuutta ei sovi käyttää.

Omatunto nurkkaan joutaa,

joka tuulta tulee noutaa,

alistua, mielistellä,

madella ja teeskennellä,

lakata ei miettimästä,

mitä itse hyötyy tästä.

Tasainen ja taattu tie

silloin politiikkaan vie.

[LR]

 

– Huomaat että olen yrittänyt matkia antiikin sävyä – Berndtson oli juuri täällä vastailmestyneen Necken-kalenterinsa kanssa, mistä hän lähettää erään ylioppilaan mukana Sinulle kappaleen. Naurettavaa että kun nyt kerrankin meillä ilmestyy kalenteri, niin sitten sanotaan että ”voi pahus!” [det var näcken].

 

 

Vertailu