Vesiliikenne

Saima nro 50, 19.12.1846

Päivämäärä:

19.12.1846

Uutisia Allm. Tidningissä on jopa uutisia ”Saksasta”. Preussissa myös tiukasti kirkolliset ovat taipuvaisia luopumaan valtiokirkosta. Ei-kirkolliset ovat tunnetusti samaa mieltä. Siitä seuraa, että valtiokirkon kannalla ovat enää kohtalaisesti ja lievästi kirkolliset, siis yleensä kirkosta piittaamattomat. Königsbergissä valmistaudutaan vaatimaan seuraavilla maapäivillä jälleen perustuslakia, painovapautta jne. Naumburgissa kaikkea tätä pidetään turhana ja päätetään olla lähettämättä edustajia maapäiville. Berliinissä ollaan oikein hyväntahtoisia – Muuan määräys on kieltänyt naisia Königsbe...

Henkilöt:

Helsingius, Gustaf Fredrik

Eurén, Gustaf Erik

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Europaeus, David Emanuel Daniel

Tikkanen, Paavo

Cygnaeus, Fredrik

Böningh, Gustaf Fredrik von

Öhman, Johan Edvard

Cedervaller, Anders Fredrik

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1847: Lehdistökatsaus. Toukokuu-syyskuu

Päivämäärä:

1.11.1847

Jos rakastaa valistusta ja sivistystä, toivottaa jatkuvasti ilmestyvälle lehdistölle hyvää menestystä, nämä ajatustavat ovat meidän aikanamme erottamattomat. Lehdistön tuomitsijat ja vastustajat teeskentelevät turhaan omaavansa jonkinmoista korkeampaa viisautta, joka vaatii heitä pitämään poissa meidän, tietämättömien ja ymmärtämättömien joukkojen, ulottuviltamme niin sanotun väärän valistuksen, mutta sitä vastoin mielellään katselemaan sitä, että meille levitetään tietoa kateederilta ja saarnastuolista – ja ehkä saman viisauden huolenpidon ansiosta myös kirjakaupasta. Kaikissa sivistysmais...

Henkilöt:

Gadd, Fredrik Adrian

Porthan, Henrik Gabriel

Bilmark, Johan

Hällström, Gustaf Gabriel

Tengström, Jakob af

Franzén, Frans Mikael

Paikat:

Asiat:

Johan Hugo Emmerik Nervanderille

Päivämäärä:

23.1.1849

Kuopio 23.1.1849 Veli Janne! Kirjoitan Sinulle iloisesti varmana siitä, että isäsi ”kirjoituksista” tulee sangen hyvä teos laajemmalle yleisölle. Olen parhaani mukaan kirjoittanut johdannon teoksen ”tieteelliseen” osastoon ja kuvaillut siinä vainajamme toimintaa tällä suunnalla. Ehdotan, että uudelleen painettavaksi ja julkaistavaksi otetaan: 1. Ranskan instituutin asiakirjoissa 1833 julkaistu muistio; 2. Hessille osoitettu kirje, joka on julkaistu Pietarin akatemian tiedotuslehdessä 1846; 3. Tiedeseuran vuosijuhlassa pidetty puhe – on olemassa käsikirjoituksena; 4. Lukuyhdistyksessä pid...

Henkilöt:

Nervander, Johan (Janne) Hugo Emmerik

Nervander, Johan Jakob

Ampère, André Marie

Haartman, Lars Gabriel von

Nervander, Augusta Matilda

Hess, Germain Henri

Snellman, Johanna Lovisa ”Jeanette” (o. s. Wennberg)

Borenius, Henrik Gustaf

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Johan Hugo Emmerik Nervander

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Yksityispankeista

Päivämäärä:

1.9.1855

Nykyinen ajankohta maassamme ei todellakaan ole sovelias suuriin teollisiin yrityksiin ryhtymisen kannalta. Mutta sitäkin sopivampi voi aika olla sen miettimiseen, mitä tulisi tehdä sen jälkeen kun rauha antaa teollisuudelle ja kaupalle uutta vilkkautta. Vaikkemme olekaan sen tarkemmin perehtyneet rahalaitosten luonteeseen, olemme kauan olleet vakuuttuneita yksityispankkien tarpeesta ja hyödystä tälle maalle. Vakaumukseemme on ollut kaksi syytä: ensinnäkin se täällä saatu kokemus, että maan olosuhteisiin nähden melkoisen suuria pääomia on teollisuuden kannalta hedelmättömästi sijoitettu pää...

Henkilöt:

Coquelin, Charles

Lallerstedt, Sven Gustaf

Agardh, Carl Adolf

Ljungberg, Carl Eduard

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1856: Suomen sisäiset kulkuyhteydet

Päivämäärä:

1.5.1856

Sanomalehtikirjoittajalla ei pitäisi olla koskaan tarvetta vakuuttaa, että hänen väitteitään ei pidä käsittää kyseisen asian järjestämistä koskevana sääntönä. On aivan riittävän selvää, että mikään julkisuudessa lausuttu mielipide ei kasva arvossa julkisuuden takia. Se on ja pysyy yksilön mielipiteenä siitä, mikä tuossa asiassa on oikeaa. Julkisuudesta koituu ainoastaan se hyöty, että se herättää muitakin ajattelemaan asiaa, joitakin myös lausumaan ajatuksiaan julkisuudessa, ja näin muodostuu vähitellen yleinen vakaumus. Jos maassa on vain muutamia, joilla on riittävästi vaikutusvaltaa sa...

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1856: Sanomalehti Wiborg: Kanava vai rautatie”

Päivämäärä:

1.5.1856

Meille olisi ollut ilo, ja suorastaan velvollisuutemme, jo ajat sitten antaa tunnustus sanomalehti Wiborgille siitä, miten erinomaisella tavalla se täyttää paikkansa, antaa ilmaisu sille yleiselle tunnustukselle, että tämä lehti vakavuutensa, asiantuntemuksensa ja lahjakkuutensa vuoksi on vailla vertaistaan maamme sanomalehtikirjallisuudessa. On kuitenkin ollut, ja on edelleenkin seikka, joka saa meidät tässä yhteydessä hämmennyksiin, nimittäin se, että lehden liioitteleva puhetapa sen käsitellessä allekirjoittaneen kirjallista toimintaa saa senkaltaisen lausunnon, jos me sen esitämme, näyt...

Henkilöt:

Rydqvist, Carl Magnus

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1856: Rautatiekysymys sanomalehti Wiborgissa

Päivämäärä:

1.9.1856

Sanomalehti Wiborg on, mikä olikin odotettavissa, tehnyt useita huomautuksia tämän lehden toukokuun numerossa julkaistujen Suomen kulkuyhteyksiä käsittelevien artikkelien johdosta ja niitä vastaan. Suurta painoa ei noilla huomautuksilla kuitenkaan ole. Asia on kuitenkin niin tärkeä, että edes vähemmän painavia huomautuksia ei jätetä huomiotta. Pääasiassa, kysymyksessä rautatiet vai kanavat, ei nykyään näytä olevan mitään huomattavaa eroa sanomalehti Wiborg’in käsityksen ja meidän käsityksemme välillä. Wiborg väittää kyllä, että ”erityiset olosuhteet” Suomessa tekevät rautatiet vähemmän edul...

Paikat:

Asiat:

Helsingfors Tidningar nro 3 ja 4, 10. ja 14.1.1857: Huomautuksia artikkeliin ”Rautatiestä Suomessa”

Päivämäärä:

10.1.1857

Ensimmäinen rautatie Suomessa on Suomen kansalle niin ratkaiseva askel kohti tulevaisuutta, että jokaiselta tässä kysymyksessä mielipiteensä esittävältä voidaan syystä vaatia ainakin malttia ja harkintaa. Haluaisin mielelläni vielä lisätä että myös näkemystä, mutta sellaisen hankkimiseen yleisiä asioita koskevissa kysymyksissä on ollut niukasti tilaisuuksia ja vielä vähemmän siihen on rohkaistu. Jokaisen meistä tulisi siis oman heikkoutensa tuntien miettiä, miten toisilta voidaan lainkaan vaatia varmoja tietoja. Mutta harkintaa, joka todistaa kunnioituksesta asiaa kohtaan ja toisin ajattele...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Helsingfors Tidningar nro 10, 4.2.1857: Vastaus hra v. B:n kirjoituksiin Helsingfors Tidningarin numeroissa 7 ja 8

Päivämäärä:

4.2.1857

Allekirjoittanut on halukkaasti tunnustanut tietojensa vähäisyyden kysymyksessä, joka koskee niin rautateiden kuin kanavienkin rakentamista, ylläpitoa ym. Olen kuitenkin uskonut voivani ymmärtää ja yrittänyt myös kykyni mukaan osoittaa (Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning 1856 nro 5), että rautatie on yleisesti kanavia parempi pohjoisessa ilmastossa. Jokainen sen käsittää, sillä on helppo nähdä, että kanavat, jotka maassamme jäätyvät varhain ja avautuvat myöhään, ovat verrattain hyödyttömiä maanviljelys- ja teollisuuselinkeinoille. Hieman tutkimalla olosuhteita voidaan vakuuttua...

Henkilöt:

Bonsdorff, Johan Gabriel von

Rydqvist, Carl Magnus

Chevalier, Michel

Teisserenc de Bort, Pierre Edmond

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1857: Tuleva rautatiejärjestelmä

Päivämäärä:

5.2.1857

Hämeenlinnan ja Helsingin välistä rautatietä koskeva ehdotus, jonka kohtalo pian tulee ratkaistavaksi, on tämän päivän suuri kysymys. Omasta puolestamme emme ole katsoneet voivamme arvioida, milloin rautatiet maassamme tulevat kannattaviksi ja tuleeko näin tapahtumaan. Vaatimuksemme kysymyksessä eivät ole menneet sen pitemmälle mitä oikeellisuuden olemme katsoneet voivan todistaa. Olemme nimittäin yrittäneet tehdä selväksi että rautatiet ovat kanavia parempia erittäinkin pohjoisessa ilmastossa, ja vaatineet, että milloin vain uusia kulkuyhteyksiä maassamme avataan, ei valtion varoja tule pa...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat: